kebab (5)
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kebab | kebabit |
genetiivi | kebabin | kebabien (kebabein) |
partitiivi | kebabia | kebabeja |
akkusatiivi | kebab; kebabin |
kebabit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kebabissa | kebabeissa |
elatiivi | kebabista | kebabeista |
illatiivi | kebabiin | kebabeihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kebabilla | kebabeilla |
ablatiivi | kebabilta | kebabeilta |
allatiivi | kebabille | kebabeille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kebabina | kebabeina |
translatiivi | kebabiksi | kebabeiksi |
abessiivi | kebabitta | kebabeitta |
instruktiivi | – | kebabein |
komitatiivi | – | kebabeine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | kebabi- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Pohjois-Eurooppaan 1900-luvun loppupuolella turkkilaisilta maahanmuuttajilta, turkin sanasta kebap ’vartaassa paistettu liha’ < arabian samaa tarkoittava كَبَاب (kabāb) << jo akkadissa kabābu ’paahtaa, polttaa’[1]
|
kebabeläin, kebablaatikko, kebabliha, kebabyrittäjä, rullakebab
kebab