Katso myös: Korppi |
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | korppi | korpit |
genetiivi | korpin | korppien (korppein) |
partitiivi | korppia | korppeja |
akkusatiivi | korppi; korpin |
korpit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | korpissa | korpeissa |
elatiivi | korpista | korpeista |
illatiivi | korppiin | korppeihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | korpilla | korpeilla |
ablatiivi | korpilta | korpeilta |
allatiivi | korpille | korpeille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | korppina | korppeina |
translatiivi | korpiksi | korpeiksi |
abessiivi | korpitta | korpeitta |
instruktiivi | – | korpein |
komitatiivi | – | korppeine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | korpi- | |
vahva vartalo | korppi- | |
konsonantti- vartalo |
- |
Mahdollisesti keskiaikainen ruotsalainen laina[2], vrt. nykyruotsin korp. Sana mainitaan ensimmäisen kerran Agricolan ABCkiriassa (1543?, kohta tunnetaan kuitenkin vain 1559 julkaistusta painoksesta).[3]
|
|
aavikkokorppi, arokorppi, australiankorppi, etiopiankorppi, huilukorppi, korpinmusta, korppikotka, lyhytpyrstökorppi, pikkukorppi, tasmaniankorppi, valkoniskakorppi