![]() |
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | harakka | harakat |
genetiivi | harakan | harakoiden harakoitten harakkojen (harakkain) |
partitiivi | harakkaa | harakoita harakkoja |
akkusatiivi | harakka; harakan |
harakat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | harakassa | harakoissa |
elatiivi | harakasta | harakoista |
illatiivi | harakkaan | harakkoihin harakoihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | harakalla | harakoilla |
ablatiivi | harakalta | harakoilta |
allatiivi | harakalle | harakoille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | harakkana | harakkoina harakoina |
translatiivi | harakaksi | harakoiksi |
abessiivi | harakatta | harakoitta |
instruktiivi | – | harakoin |
komitatiivi | – | harakoine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | haraka- | |
vahva vartalo | harakka- | |
konsonantti- vartalo |
- |
Perustuu vanhaan uskomukseen, jonka mukaan harakat olisivat kiiltäville esineille persoja.
Kirjakielessä sana esiintyy ensimmäisen kerran Ericus Schroderuksen sanakirjassa 1637.
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
amerikanharakka, harakankello, harakanlento, harakanpesä, harakanvarvas, harakkamylly, isotöyhtöharakka, jukataninharakka, kalifornianharakka, koskiharakka, lapinharakka, loistoharakka, malakiittiharakka, mangroveharakka, meksikonharakka, melaharakka, meriharakka, mustaharakka, mustamelaharakka, mutaharakka, okapyrstöharakka, paimenharakka, paratiisiharakka, pikkutöyhtöharakka, pyryharakka, ruskoloistoharakka, siniharakka, tammiharakka, viherharakka, viidakkoharakka