Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | metso | metsot |
genetiivi | metson | metsojen |
partitiivi | metsoa | metsoja |
akkusatiivi | metso; metson |
metsot |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | metsossa | metsoissa |
elatiivi | metsosta | metsoista |
illatiivi | metsoon | metsoihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | metsolla | metsoilla |
ablatiivi | metsolta | metsoilta |
allatiivi | metsolle | metsoille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | metsona | metsoina |
translatiivi | metsoksi | metsoiksi |
abessiivi | metsotta | metsoitta |
instruktiivi | – | metsoin |
komitatiivi | – | metsoine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | metso- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Sana voi olla balttilaisperäisen metsä-sanan johdos. Se voi olla myös suomalais-ugrilainen sana *menčV (V = määrittelemätön vokaali), jonka odotuksenmukainen itämerensuomen muoto olisi *meto. Tähän sanaan olisi sitten myöhemmin lainattu metsä-sana on vaikuttanut.[2]
Kirjakielessä sana esiintyy ensimmäisen kerran Ericus Schroderuksen sanakirjassa 1637.[3]
|
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
karimetso, korpimetso, merimetso, metsokukko, siperianmetso, ukkometso, urosmetso