Katso myös: Riekko |
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | riekko | riekot |
genetiivi | riekon | riekkojen |
partitiivi | riekkoa | riekkoja |
akkusatiivi | riekko; riekon |
riekot |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | riekossa | riekoissa |
elatiivi | riekosta | riekoista |
illatiivi | riekkoon | riekkoihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | riekolla | riekoilla |
ablatiivi | riekolta | riekoilta |
allatiivi | riekolle | riekoille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | riekkona | riekkoina |
translatiivi | riekoksi | riekoiksi |
abessiivi | riekotta | riekoitta |
instruktiivi | – | riekoin |
komitatiivi | – | riekkoine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | rieko- | |
vahva vartalo | riekko- | |
konsonantti- vartalo |
- |
Sana lienee linnun ääntelyyn perustuva riekkua-tyyppisen verbin johdos. Sanalla ei ole linnunniminä käytettyjä vastineita sukukielissä.[2] Kirjakielessä sana esiintyy ensimmäisen kerran Daniel Jusleniuksen sanakirjassa 1745 (muodossa riecko).[3]
|
|
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
ihtiriekko, nummiriekko, riekkokana, riekkokukko, riekonmarja, valkopyrstöriekko