Katso myös: Mäki, maki |
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | mäki | mäet |
genetiivi | mäen | mäkien (mäkein) |
partitiivi | mäkeä | mäkiä |
akkusatiivi | mäki; mäen |
mäet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | mäessä | mäissä |
elatiivi | mäestä | mäistä |
illatiivi | mäkeen | mäkiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | mäellä | mäillä |
ablatiivi | mäeltä | mäiltä |
allatiivi | mäelle | mäille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | mäkenä | mäkinä |
translatiivi | mäeksi | mäiksi |
abessiivi | mäettä | mäittä |
instruktiivi | – | mäin |
komitatiivi | – | mäkine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | mäe- | |
vahva vartalo | mäke- | |
konsonantti- vartalo |
- |
Sanan alkuperä on epäselvä. Sen on arveltu olevan jäänne jostakin itämerensuomalaisia kieliä varhaisemmasta samalla alueella puhutusta kielestä .[1]tarkenna
Ks. rinne |
alamäki, hyppyrimäki, joukkuemäki, jätemäki, kelkkamäki, käpälämäki, laskiaismäki, lentomäki, liukumäki, muovimäki, mutkamäki, myötämäki, mäenlasku, mäennousu, mäennyppylä, mäenrinne, mäentöyräs, mäkiauto, mäkiennätys, mäkihyppy, mäkihyppääjä, mäkikilpailu, mäkikotka, mäkikuisma, mäkilähtö, mäkimaa, mäkimaasto, mäkimaisema, mäkimeirami, mäkimies, mäkipää, mäkistartti, mäkitervakko, mäkitupa, mäkitörmä, mäkivieru, mäkiviikko, normaalimäki, peffamäki, pikkumäki, pulkkamäki, pyllymäki, suurmäki, täyttömäki, vastamäki, vauhtimäki, viinamäki, ylämäki