patina
Hei, olet tullut tänne etsimään sanan patina merkitystä. DICTIOUS-sanakirjasta löydät paitsi kaikki sanan patina sanakirjamerkitykset, myös sen etymologian, ominaisuudet ja sen, miten patina sanotaan yksikössä ja monikossa. Kaikki mitä sinun tarvitsee tietää sanasta patina on tässä. Sanan patina määritelmä auttaa sinua olemaan täsmällisempi ja oikeampi puhuessasi tai kirjoittaessasi tekstejäsi. Kun tunnet sananpatina määritelmän sekä muiden sanojen määritelmät, rikastutat sanavarastoasi ja saat lisää ja parempia kielellisiä resursseja.
 |
Suomi
Substantiivi
- kupariesineiden pintaan muodostuva tummanruskea kerros, kuparihome, kupariruoste
- (kuvaannollisesti) kupariesineiden arvokas vanhuuden leima (ajan patina)
Ääntäminen
- IPA: /ˈpɑt̪inɑ/
- tavutus: pa‧ti‧na
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | patina | patinat |
| genetiivi | patinan | patinoiden patinoitten (patinain) |
| partitiivi | patinaa | patinoita |
| akkusatiivi | patina; patinan |
patinat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | patinassa | patinoissa |
| elatiivi | patinasta | patinoista |
| illatiivi | patinaan | patinoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | patinalla | patinoilla |
| ablatiivi | patinalta | patinoilta |
| allatiivi | patinalle | patinoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | patinana | patinoina |
| translatiivi | patinaksi | patinoiksi |
| abessiivi | patinatta | patinoitta |
| instruktiivi | – | patinoin |
| komitatiivi | – | patinoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | patina- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
< ruotsi << italia[2]
< latinan sanasta 'patina' (´pannu, vati´)[3]
Käännökset
Liittyvät sanat
Johdokset
- verbit: patinoida, patinoitua
Aiheesta muualla
- patina Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 12
- ↑ Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 377. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.
- ↑ Leino, Pirkko―Vornanen, Rauni―Turtia, Kaarina: Joka kodin suomen kielen opas, osassa Sivistyssanasto ja Lyhenteet (kirj. Turtia Kaarina), s. 596, Kustannusosakeyhtiö Otava, Keuruu, 1995, ISBN 951-643-460-6 (Viitattu 5.2.2024)
Latina
Substantiivi
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| nominatiivi | patina | patinae |
| akkusatiivi | patinam | patinās |
| genetiivi | patinae | patinārum |
| datiivi | patinae | patinīs |
| ablatiivi | patinā | patinīs |
patina f. (1)
Ruotsi
Substantiivi
patina yl. (yks. määr. patinan , ei monikkoa)