plȁmēn m.
| yksikkö | monikko | |
| nominatiivi | plamen | plamenovi |
| genetiivi | plamena | plamenova |
| datiivi-lokatiivi | plamenu | plamenovima |
| akkusatiivi | plamen | plamenove |
| vokatiivi | plamene | plamenovi |
| instrumentaali | plamenom | plamenovima |
plàmen (määräinen plàmenī)
| yksikkö | monikko | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| maskuliini | neutri | feminiini | maskuliini | neutri | feminiini | ||
| elollinen | eloton | ||||||
| nominatiivi | plamenepäm, plamenimäär | plameno | plamena | plameni | plamena | plamene | |
| genetiivi | plamenaepäm, plamenog(a)määr | plamene | plamenih | ||||
| datiivi‑lokatiivi | plamenuepäm, plamenom(e/u)määr | plamenoj | plamenim(a) | ||||
| akkusatiivi | plamenaepäm plamenogmäär |
plamenepäm plamenimäär |
plameno | plamenu | plamene | plamena | plamene |
| instrumentaali | plamenim | plamenom | plamenim(a) | ||||
plȁmēn m. (kyrillinen пламен)
plamen m.
plamen m.