röykkiö (3)
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | röykkiö | röykkiöt |
genetiivi | röykkiön | röykkiöiden röykkiöitten |
partitiivi | röykkiötä | röykkiöitä |
akkusatiivi | röykkiö; röykkiön |
röykkiöt |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | röykkiössä | röykkiöissä |
elatiivi | röykkiöstä | röykkiöistä |
illatiivi | röykkiöön | röykkiöihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | röykkiöllä | röykkiöillä |
ablatiivi | röykkiöltä | röykkiöiltä |
allatiivi | röykkiölle | röykkiöille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | röykkiönä | röykkiöinä |
translatiivi | röykkiöksi | röykkiöiksi |
abessiivi | röykkiöttä | röykkiöittä |
instruktiivi | – | röykkiöin |
komitatiivi | – | röykkiöine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | röykkiö- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
hautaröykkiö, jääröykkiö, kiviröykkiö, röykkiöhautaus