ympäristö (1)
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | ympäristö | ympäristöt |
| genetiivi | ympäristön | ympäristöjen |
| partitiivi | ympäristöä | ympäristöjä |
| akkusatiivi | ympäristö; ympäristön |
ympäristöt |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | ympäristössä | ympäristöissä |
| elatiivi | ympäristöstä | ympäristöistä |
| illatiivi | ympäristöön | ympäristöihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | ympäristöllä | ympäristöillä |
| ablatiivi | ympäristöltä | ympäristöiltä |
| allatiivi | ympäristölle | ympäristöille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | ympäristönä | ympäristöinä |
| translatiivi | ympäristöksi | ympäristöiksi |
| abessiivi | ympäristöttä | ympäristöittä |
| instruktiivi | – | ympäristöin |
| komitatiivi | – | ympäristöine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | ympäristö- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
|
|
|
|
asuinympäristö, elinympäristö, kasvuympäristö, kotiympäristö, lähiympäristö, metsäympäristö, oppimisympäristö, toimintaympäristö, työympäristö, virikeympäristö, ympäristöalue, ympäristöasia, ympäristöhaitta, ympäristöhallinto, ympäristöhanke, ympäristöherkkyys, ympäristöhuolto, ympäristöjärjestö, ympäristökasvatus, ympäristökatastrofi, ympäristökeskus, ympäristökunta, ympäristölautakunta, ympäristöliike, ympäristölupa, ympäristömelu, ympäristömerkki, ympäristöministeri, ympäristöministeriö, ympäristömyrkky, ympäristöneuvoja, ympäristönhoitaja, ympäristönhoito, ympäristönsuojelu, ympäristönvaihdos, ympäristöoikeus, ympäristöoppi, ympäristöpolitiikka, ympäristöpsykologia, ympäristörikos, ympäristösihteeri, ympäristösodankäynti, ympäristösuunnittelu, ympäristötaide, ympäristötekijä, ympäristötekniikka, ympäristöterveydenhuolto, ympäristötuho, ympäristövahinko, ympäristövaikutus, ympäristövaliokunta, ympäristövero, ympäristöystävällinen