hakkauttaminen

Hello, you have come here looking for the meaning of the word hakkauttaminen. In DICTIOUS you will not only get to know all the dictionary meanings for the word hakkauttaminen, but we will also tell you about its etymology, its characteristics and you will know how to say hakkauttaminen in singular and plural. Everything you need to know about the word hakkauttaminen you have here. The definition of the word hakkauttaminen will help you to be more precise and correct when speaking or writing your texts. Knowing the definition ofhakkauttaminen, as well as those of other words, enriches your vocabulary and provides you with more and better linguistic resources.

Finnish

Etymology

hakkauttaa +‎ -minen

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈhɑkːɑutːɑminen/,
  • Rhymes: -inen
  • Syllabification(key): hak‧ka‧ut‧ta‧mi‧nen

Noun

hakkauttaminen

  1. verbal noun of hakkauttaa
    1. having something cut or chopped

Declension

Inflection of hakkauttaminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative hakkauttaminen hakkauttamiset
genitive hakkauttamisen hakkauttamisten
hakkauttamisien
partitive hakkauttamista hakkauttamisia
illative hakkauttamiseen hakkauttamisiin
singular plural
nominative hakkauttaminen hakkauttamiset
accusative nom. hakkauttaminen hakkauttamiset
gen. hakkauttamisen
genitive hakkauttamisen hakkauttamisten
hakkauttamisien
partitive hakkauttamista hakkauttamisia
inessive hakkauttamisessa hakkauttamisissa
elative hakkauttamisesta hakkauttamisista
illative hakkauttamiseen hakkauttamisiin
adessive hakkauttamisella hakkauttamisilla
ablative hakkauttamiselta hakkauttamisilta
allative hakkauttamiselle hakkauttamisille
essive hakkauttamisena hakkauttamisina
translative hakkauttamiseksi hakkauttamisiksi
abessive hakkauttamisetta hakkauttamisitta
instructive hakkauttamisin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of hakkauttaminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative hakkauttamiseni hakkauttamiseni
accusative nom. hakkauttamiseni hakkauttamiseni
gen. hakkauttamiseni
genitive hakkauttamiseni hakkauttamisteni
hakkauttamisieni
partitive hakkauttamistani hakkauttamisiani
inessive hakkauttamisessani hakkauttamisissani
elative hakkauttamisestani hakkauttamisistani
illative hakkauttamiseeni hakkauttamisiini
adessive hakkauttamisellani hakkauttamisillani
ablative hakkauttamiseltani hakkauttamisiltani
allative hakkauttamiselleni hakkauttamisilleni
essive hakkauttamisenani hakkauttamisinani
translative hakkauttamisekseni hakkauttamisikseni
abessive hakkauttamisettani hakkauttamisittani
instructive
comitative hakkauttamisineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative hakkauttamisesi hakkauttamisesi
accusative nom. hakkauttamisesi hakkauttamisesi
gen. hakkauttamisesi
genitive hakkauttamisesi hakkauttamistesi
hakkauttamisiesi
partitive hakkauttamistasi hakkauttamisiasi
inessive hakkauttamisessasi hakkauttamisissasi
elative hakkauttamisestasi hakkauttamisistasi
illative hakkauttamiseesi hakkauttamisiisi
adessive hakkauttamisellasi hakkauttamisillasi
ablative hakkauttamiseltasi hakkauttamisiltasi
allative hakkauttamisellesi hakkauttamisillesi
essive hakkauttamisenasi hakkauttamisinasi
translative hakkauttamiseksesi hakkauttamisiksesi
abessive hakkauttamisettasi hakkauttamisittasi
instructive
comitative hakkauttamisinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative hakkauttamisemme hakkauttamisemme
accusative nom. hakkauttamisemme hakkauttamisemme
gen. hakkauttamisemme
genitive hakkauttamisemme hakkauttamistemme
hakkauttamisiemme
partitive hakkauttamistamme hakkauttamisiamme
inessive hakkauttamisessamme hakkauttamisissamme
elative hakkauttamisestamme hakkauttamisistamme
illative hakkauttamiseemme hakkauttamisiimme
adessive hakkauttamisellamme hakkauttamisillamme
ablative hakkauttamiseltamme hakkauttamisiltamme
allative hakkauttamisellemme hakkauttamisillemme
essive hakkauttamisenamme hakkauttamisinamme
translative hakkauttamiseksemme hakkauttamisiksemme
abessive hakkauttamisettamme hakkauttamisittamme
instructive
comitative hakkauttamisinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative hakkauttamisenne hakkauttamisenne
accusative nom. hakkauttamisenne hakkauttamisenne
gen. hakkauttamisenne
genitive hakkauttamisenne hakkauttamistenne
hakkauttamisienne
partitive hakkauttamistanne hakkauttamisianne
inessive hakkauttamisessanne hakkauttamisissanne
elative hakkauttamisestanne hakkauttamisistanne
illative hakkauttamiseenne hakkauttamisiinne
adessive hakkauttamisellanne hakkauttamisillanne
ablative hakkauttamiseltanne hakkauttamisiltanne
allative hakkauttamisellenne hakkauttamisillenne
essive hakkauttamisenanne hakkauttamisinanne
translative hakkauttamiseksenne hakkauttamisiksenne
abessive hakkauttamisettanne hakkauttamisittanne
instructive
comitative hakkauttamisinenne
third-person possessor
singular plural
nominative hakkauttamisensa hakkauttamisensa
accusative nom. hakkauttamisensa hakkauttamisensa
gen. hakkauttamisensa
genitive hakkauttamisensa hakkauttamistensa
hakkauttamisiensa
partitive hakkauttamistaan
hakkauttamistansa
hakkauttamisiaan
hakkauttamisiansa
inessive hakkauttamisessaan
hakkauttamisessansa
hakkauttamisissaan
hakkauttamisissansa
elative hakkauttamisestaan
hakkauttamisestansa
hakkauttamisistaan
hakkauttamisistansa
illative hakkauttamiseensa hakkauttamisiinsa
adessive hakkauttamisellaan
hakkauttamisellansa
hakkauttamisillaan
hakkauttamisillansa
ablative hakkauttamiseltaan
hakkauttamiseltansa
hakkauttamisiltaan
hakkauttamisiltansa
allative hakkauttamiselleen
hakkauttamisellensa
hakkauttamisilleen
hakkauttamisillensa
essive hakkauttamisenaan
hakkauttamisenansa
hakkauttamisinaan
hakkauttamisinansa
translative hakkauttamisekseen
hakkauttamiseksensa
hakkauttamisikseen
hakkauttamisiksensa
abessive hakkauttamisettaan
hakkauttamisettansa
hakkauttamisittaan
hakkauttamisittansa
instructive
comitative hakkauttamisineen
hakkauttamisinensa