heite

Hello, you have come here looking for the meaning of the word heite. In DICTIOUS you will not only get to know all the dictionary meanings for the word heite, but we will also tell you about its etymology, its characteristics and you will know how to say heite in singular and plural. Everything you need to know about the word heite you have here. The definition of the word heite will help you to be more precise and correct when speaking or writing your texts. Knowing the definition ofheite, as well as those of other words, enriches your vocabulary and provides you with more and better linguistic resources.

Finnish

Etymology

From heittää (to throw, eject) +‎ -e.

Pronunciation

Noun

heite

  1. ejecta (something thrown or ejected, especially the material ejected from a volcano or impact crater)
  2. grenade (explosive device)
    Synonym: kranaatti

Declension

Inflection of heite (Kotus type 48*C/hame, tt-t gradation)
nominative heite heitteet
genitive heitteen heitteiden
heitteitten
partitive heitettä heitteitä
illative heitteeseen heitteisiin
heitteihin
singular plural
nominative heite heitteet
accusative nom. heite heitteet
gen. heitteen
genitive heitteen heitteiden
heitteitten
partitive heitettä heitteitä
inessive heitteessä heitteissä
elative heitteestä heitteistä
illative heitteeseen heitteisiin
heitteihin
adessive heitteellä heitteillä
ablative heitteeltä heitteiltä
allative heitteelle heitteille
essive heitteenä heitteinä
translative heitteeksi heitteiksi
abessive heitteettä heitteittä
instructive heittein
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of heite (Kotus type 48*C/hame, tt-t gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative heitteeni heitteeni
accusative nom. heitteeni heitteeni
gen. heitteeni
genitive heitteeni heitteideni
heitteitteni
partitive heitettäni heitteitäni
inessive heitteessäni heitteissäni
elative heitteestäni heitteistäni
illative heitteeseeni heitteisiini
heitteihini
adessive heitteelläni heitteilläni
ablative heitteeltäni heitteiltäni
allative heitteelleni heitteilleni
essive heitteenäni heitteinäni
translative heitteekseni heitteikseni
abessive heitteettäni heitteittäni
instructive
comitative heitteineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative heitteesi heitteesi
accusative nom. heitteesi heitteesi
gen. heitteesi
genitive heitteesi heitteidesi
heitteittesi
partitive heitettäsi heitteitäsi
inessive heitteessäsi heitteissäsi
elative heitteestäsi heitteistäsi
illative heitteeseesi heitteisiisi
heitteihisi
adessive heitteelläsi heitteilläsi
ablative heitteeltäsi heitteiltäsi
allative heitteellesi heitteillesi
essive heitteenäsi heitteinäsi
translative heitteeksesi heitteiksesi
abessive heitteettäsi heitteittäsi
instructive
comitative heitteinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative heitteemme heitteemme
accusative nom. heitteemme heitteemme
gen. heitteemme
genitive heitteemme heitteidemme
heitteittemme
partitive heitettämme heitteitämme
inessive heitteessämme heitteissämme
elative heitteestämme heitteistämme
illative heitteeseemme heitteisiimme
heitteihimme
adessive heitteellämme heitteillämme
ablative heitteeltämme heitteiltämme
allative heitteellemme heitteillemme
essive heitteenämme heitteinämme
translative heitteeksemme heitteiksemme
abessive heitteettämme heitteittämme
instructive
comitative heitteinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative heitteenne heitteenne
accusative nom. heitteenne heitteenne
gen. heitteenne
genitive heitteenne heitteidenne
heitteittenne
partitive heitettänne heitteitänne
inessive heitteessänne heitteissänne
elative heitteestänne heitteistänne
illative heitteeseenne heitteisiinne
heitteihinne
adessive heitteellänne heitteillänne
ablative heitteeltänne heitteiltänne
allative heitteellenne heitteillenne
essive heitteenänne heitteinänne
translative heitteeksenne heitteiksenne
abessive heitteettänne heitteittänne
instructive
comitative heitteinenne
third-person possessor
singular plural
nominative heitteensä heitteensä
accusative nom. heitteensä heitteensä
gen. heitteensä
genitive heitteensä heitteidensä
heitteittensä
partitive heitettään
heitettänsä
heitteitään
heitteitänsä
inessive heitteessään
heitteessänsä
heitteissään
heitteissänsä
elative heitteestään
heitteestänsä
heitteistään
heitteistänsä
illative heitteeseensä heitteisiinsä
heitteihinsä
adessive heitteellään
heitteellänsä
heitteillään
heitteillänsä
ablative heitteeltään
heitteeltänsä
heitteiltään
heitteiltänsä
allative heitteelleen
heitteellensä
heitteilleen
heitteillensä
essive heitteenään
heitteenänsä
heitteinään
heitteinänsä
translative heitteekseen
heitteeksensä
heitteikseen
heitteiksensä
abessive heitteettään
heitteettänsä
heitteittään
heitteittänsä
instructive
comitative heitteineen
heitteinensä

Derived terms

compounds

See also

Further reading

Anagrams

Irish

Noun

heite

  1. h-prothesized form of eite

Middle English

Noun

heite

  1. Alternative form of hete (heat)

Norwegian Nynorsk

Etymology 1

From Old Norse heiti. Doublet of heiti.

Noun

heite n (definite singular heitet, indefinite plural heite, definite plural heita)

  1. name, denomination
  2. (Norse poetry) a heiti

Etymology 2

From heit and heita.

Noun

heite f (definite singular heita, indefinite plural heiter, definite plural heitene)

  1. heat

Etymology 3

From Old Norse heita.

Verb

heite (present tense heiter, past tense heitte or het, past participle heitt, passive infinitive heitast, present participle heitande, imperative heit)

  1. Alternative form of heita

Etymology 4

Verb

heite (present tense heitar, past tense heita, past participle heita, passive infinitive heitast, present participle heitande, imperative heite/heit)

  1. Alternative form of heita

References

West Frisian

Etymology

See heit for more.

Interjection

  1. A term of address, usually for a man.

Noun

heite c (plural )

  1. (obsolete) father

Derived terms

Further reading

  • heite”, in Wurdboek fan de Fryske taal (in Dutch), 2011