Keskustelu mallineesta:et-verbi-taiv

Tämä malline ei ole täydelinen. Partisiipit eivät esimerkiksi näy.--Sentree (keskustelu) 13. lokakuuta 2012 kello 09.44 (UTC)Vastaa

Minkä kielen taivutusmalline? Esimerkikisi (3.) ma-infinitiivin illatiivi vaikuttaa aika omintakeiselta nimitykseltä, toki kielihistoriallisesti ymmärrettävä mutta vähän harhaanjohtava kaikessa perusteellisuudessaan. Lisäksi kaipaan edelleen kvotatiivin muotoja, jos tämä on olevinaan jonkinlainen esitys viron verbin taivutusmuodoista.--Pjr (keskustelu) 11. joulukuuta 2012 kello 11.51 (UTC)Vastaa

Myös mallineen käyttötapa on hieman vaikeaselkoinen.--Pjr (keskustelu) 11. joulukuuta 2012 kello 11.51 (UTC)Vastaa

Mielestäni persoonamuodoissa riittäisi pronominien lyhyemmät muodot, ma, ta jne.--Pjr (keskustelu) 12. joulukuuta 2012 kello 09.09 (UTC)Vastaa

Malline perustuu vain osin viron kielioppiin. Nykymuotoisen mallineen sovittaminen yksilöllisen verbin taivutuskaavan tekemiseen onistuu vain osalle verbejä. Käyttökelopisen mallineen olisi ymmärrettävällä tavalla perustuttava viron verbin taivutusmuotoihin. Lisäksi olisi tehtävä jonkinlainen päätös siitä, mitä muotoja mallineeseen liitetään. Koko verbin pitkän taivutuskaavan esittäminen on melko vaativa ja tilaavievä tehtävä. Lyhyessä taivutuskaavassa (ei liittomuotoja eikä kieltömuotoja) tulevat esille kaikki tarvittavat muodot. Tällöinki olisi mukaan otettava kaikki tapaluokat, ainakin nykyisten lisäksi kvotatiivi ja mahdollisesti myös jussiivi.

Verbin aikamuotojen ja kieltomuotojen esittäminen sopisi mielestäni paremmin esimerkiksi liitteeseen "Viron kielioppi. Kaikkien sanojen kaikkien muotojen esittäminen ei ainakaan viron kohdalla ole tarpeellista eikä järkevää.

Esimerkki viron verbin taivutuskaavasta löytyy viroksi esimerkisi teoksesta "Eesti keele käsiraamat EKKR M 106 Pöördsõna paradigma. Edelleen taivutuspäätteiden variantit ja lyhyt taivutuskaava kohdassa M 110 põordsõna formatiivariandid EKKR M 110 --Pjr (keskustelu) 14. heinäkuuta 2013 kello 17.20 (UTC)Vastaa

Kvotatiivin preteritin aktiivin myönteinen muoto, esimerkiksi elama: olevad elanud ja elanuvad. Kieltomuodot: aktiivi ei olevat elanud, polevat elanud ja ei elanuvat; passiivi ei olevat elatud ja polevat elatud. Katso esimerkiksi: EKKR M 106Kaudse kõneviisi paradigma Vielä vähän laittamista.--Pjr (keskustelu) 21. heinäkuuta 2013 kello 11.35 (UTC)Vastaa

Katso myös konditionaalin perfekti (p.o. preteriti).--Pjr (keskustelu) 21. heinäkuuta 2013 kello 12.18 (UTC)Vastaa

Jos pyrkimyksenä todella on koko täysparadigman esittäminen, miltä tämä onneton yritys vaikuttaa, suosittelen edelleen huolellista tutustumista viron kieliopin esitystapaan asiasta: EKKR M 106 Pöördsõna paradigma (Verbin taivutuskaava). Myöskään viron kieliopin nimitysten käännösten tuntemuksesta ei olisi haittaa.--Pjr (keskustelu) 21. heinäkuuta 2013 kello 17.10 (UTC)Vastaa

Aikamuodoista vähän tarkemmin, lainaus teoksesta Muodot kontrastissa / Hannu Remes 2009.  : "Indikatiivissa esiintyvä tarkkarajaisuus menneen ajan ilmaisemisessa puuttuu muilta moduksilta. Viron kieliopeissa onkin alettu käyttää konditionaalin, kvotatiivin ja imperatiivin/jussiivin yhteydessä menneen ajan tempuksen nimenä preteritiä, joka on tavallisesti liittomuoto ja jonka vironkielisenä termivastineena on kätevästi menneen ajan tempusten nimien perusosa minevik (esim. Hint 1987: 238–239, Hint – Maanso 1992: 107–109). Tieteellinen kielioppi ja samoin esimerkiksi EKKR käyttävät preteritin ohella termiä üldminevik (EKG II 1993: 75; EKKR 2000: 215–216; ks. myös ISK 2004: 1458). Teosten noudattaman modusjaon mukaan indikatiivilla on kaikki neljä aikamuotoa, kun taas konditionaalilla ja kvotatiivilla on preesensin ohella preteriti (kond. oleksin elanud, oleks elatud, kvot. olevat elanud, olevat elatud), imperatiivilla vain preesens (ela, elagem, elage; ei passiivimuotoja) ja jussiivilla preesensin (ma tulgu, nad tehku, loetagu) lisäksi liittotempus, joka osin nimetään preteritiksi, osin perfektiksi (olgu elanud, olgu oodanud, olgu elatud, olgu tehtud) (EKG II 1993:75, 79, 83, 94–96; EKKR 2000: 212, 215–216, 226–228)."

Asia on siis aika mutkikas, tästäkin syystä olisi turvallista pysytellä verbin lyhyessä taivutuskaavassa, siis ilman liittomuotoja ja kieltomuotoja.--Pjr (keskustelu) 21. heinäkuuta 2013 kello 18.19 (UTC)Vastaa

Esimerkkejä puuttuvista muodoista. Konditionaalin preesensin yksikön 1. persoona, aktiivin muodot: elaks, ja elaksin, konditionaalin preteritin yksikön 1. persoona: oleks elanud, oleksin elanud, elanuks, elanuksin.--Pjr (keskustelu) 23. heinäkuuta 2013 kello 18.02 (UTC)Vastaa

Esimerkki viron verbin taivutuskaavasta: Liite:Viron kielen kielioppi/Verbin taivutuskaava--Pjr (keskustelu) 10. lokakuuta 2013 kello 13.08 (UTC)Vastaa

• Muutamia esimerkkejä

1. konditionaalin perfektin kaikkien persoonamuotojen päätteetön muoto puuttuu, vertaa esimerkiksi EKKR M 109 -- Tingiva kõneviisi paradigma
2. muotoja kvotatiivin imperfekti ja pluskvamperfekti ei ole, muoto perfekti on nykyään nimeltään kvotatiivin preteriti, viron üldminevik. Katso: EKKR M 109 -- Kaudse kõneviisi paradigma. Imperfekti, perfeki ja pluskvamperfekti esiintyy vain indikatiivissa.
3. täydessä taivutuskaavassa pitäisi olla myös jussiivi
4. viron da-infinitiivi ei ole 1. ifinitiivi
5. "infinitiivin inessiivillä" tarkoitetaan ilmeisesti des-muotoa
6. viron ma-infinitiivi ei ole 2. infinitiivi
7. ma-infinitiivin passiivi puuttuu
8. ma-infinitiivin illatiivia ei viron kieliopissa ole, kyllä tätä muotoa voi kuverbin tsua ma-infinitiiviksi...
9. ma-infinitiivin muodoista puuttuvat translatiivi ja abessiivi
10. indikatiivin myöntömuotojen kaikki rinnakkaismuodot puuttuvat. Esimerkiksi pluskvamperfektin yksikön muodot ovat oleks elanud, oleksin elanud, elanuks, elanuksin
11. indikatiivin perfektin kieltomuodoista puuttuvat rinnakkaismuodot pole ...
12. indikatiivin preteritin kieltomuodoista puuttuvat rinnakkaismuodot
13. konditionaalin, imperatiivin ja kvotatiivin kieltomuotojen kaikki rinnakkaismuodot puuttuvat
14. ja niin edelleen ...

--Pjr (keskustelu) 10. lokakuuta 2013 kello 20.42 (UTC)Vastaa

Mallineen tavoitteena on ilmeisesti esittää viron verbien kaikki taivutusmuodot. Taivutumuotojen valinta tällaiseen taivutusmuotokaavaan on tietenkin aina sopimusasia. Jos pyritään "täysparadigmaan" olisi tehtävä mallineet jotka kattavat kaikki nykyisen viron kieliopin 251 verbimuotoa. Pelkkä perusmalline ei riitä, lisäksi olisi tehtävä taivutustyyppien mukaiset mallineet jotka huomiovat kaikki taivutusmuotovariantit (moninkertaistaa luvun 251)^{EKKR M 106 formatiivivariandid} ja epäsäännölisesti taipuvat verbit. Erilaisia muunnelmia on arvioni mukaan useita tuhansia.

Tällaisen mallineryhmähirviön luomisessa ei ole mitään mieltä. Sen sijaan mielestäni pitäisi ensisijaisesti pyrkiä esittämään kunkin verbin teemamuodot (sana-artikkelissa), joiden perusteella voidaan viron kieliopin perusteella luoda kaikki verbimuodot. Mikäli halutaan askarrella viron verbin taivutusmallineen kanssa, suosittelisin aloittamista lyhyellä taivutusmuotosarjalla lyhyt paradigma, jonka 42 tekijämuodon ja 21 infiniittimuodon ("nominaalimuodot") perusteella voidaan muodostaa kaikki verbin taivutusmuodot.

Tällaisenkin mallineryhmän luomisessa olisi tutustuttava melko perusteellisesti viron nykyiseen kielioppiin. Viron kielen normatiivisen sanakirjan "Eesti õigekeelsussõnaraamat" täydennykseksi on tehty teos "Eesti keele käsiraamat" EKKR, joka siis edustaa hyvin viron kielen nykyistä virallista kielioppia. Perusteelisempia teoksia ja monia työkaluja on myös saatavilla, useat näistä helposti verkossa. --Pjr (keskustelu) 14. lokakuuta 2013 kello 07.22 (UTC)Vastaa

Tätä sivua esitettiin poistettavaksi sivulla Wikisanakirja:Poistettavat sivut. Tulos: säilytetään. Tämän artikkelin äänestyssivu, arkistoidut poistoäänestykset

--Lentom (keskustelu) 28. lokakuuta 2013 kello 17.52 (UTC)Vastaa

Mitä parametjejä mihinkin sarakkeeseen?--Pjr (keskustelu) 15. toukokuuta 2017 kello 09.28 (UTC)

Mallinetyön avuksi linkki viron kieliopin esitykseen verbimuotojen johtamisesta: EKKR M 112 Analoogiaseosed pöördsõna paradigmas

Voin tarvittaessa kääntää tekstin suomeksi. --Pjr (keskustelu) 16. toukokuuta 2017 kello 09.25 (UTC)--Pjr (keskustelu) 16. toukokuuta 2017 kello 09.25 (UTC)

Siinä on nyt sarake kerrallaan nimetty että mikä sarake vastaa mitäkin muotoa. -- Puisque (keskustelu) 16. toukokuuta 2017 kello 16.35 (UTC)Vastaa

Mikä tässä on väärin? --Hunsvotti (keskustelu) 18. toukokuuta 2019 kello 08.37 (UTC)Vastaa