köhiä

Hello, you have come here looking for the meaning of the word köhiä. In DICTIOUS you will not only get to know all the dictionary meanings for the word köhiä, but we will also tell you about its etymology, its characteristics and you will know how to say köhiä in singular and plural. Everything you need to know about the word köhiä you have here. The definition of the word köhiä will help you to be more precise and correct when speaking or writing your texts. Knowing the definition ofköhiä, as well as those of other words, enriches your vocabulary and provides you with more and better linguistic resources.

Finnish

Etymology

From Proto-Finnic *köhidäk. Equivalent to köhä ((dry) cough) +‎ -ia.

Pronunciation

Verb

köhiä

  1. (intransitive, onomatopoeia) To hack, to cough noisily.

Conjugation

Inflection of köhiä (Kotus type 61/sallia, no gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. köhin en köhi 1st sing. olen köhinyt en ole köhinyt
2nd sing. köhit et köhi 2nd sing. olet köhinyt et ole köhinyt
3rd sing. köhii ei köhi 3rd sing. on köhinyt ei ole köhinyt
1st plur. köhimme emme köhi 1st plur. olemme köhineet emme ole köhineet
2nd plur. köhitte ette köhi 2nd plur. olette köhineet ette ole köhineet
3rd plur. köhivät eivät köhi 3rd plur. ovat köhineet eivät ole köhineet
passive köhitään ei köhitä passive on köhitty ei ole köhitty
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. köhin en köhinyt 1st sing. olin köhinyt en ollut köhinyt
2nd sing. köhit et köhinyt 2nd sing. olit köhinyt et ollut köhinyt
3rd sing. köhi ei köhinyt 3rd sing. oli köhinyt ei ollut köhinyt
1st plur. köhimme emme köhineet 1st plur. olimme köhineet emme olleet köhineet
2nd plur. köhitte ette köhineet 2nd plur. olitte köhineet ette olleet köhineet
3rd plur. köhivät eivät köhineet 3rd plur. olivat köhineet eivät olleet köhineet
passive köhittiin ei köhitty passive oli köhitty ei ollut köhitty
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. köhisin en köhisi 1st sing. olisin köhinyt en olisi köhinyt
2nd sing. köhisit et köhisi 2nd sing. olisit köhinyt et olisi köhinyt
3rd sing. köhisi ei köhisi 3rd sing. olisi köhinyt ei olisi köhinyt
1st plur. köhisimme emme köhisi 1st plur. olisimme köhineet emme olisi köhineet
2nd plur. köhisitte ette köhisi 2nd plur. olisitte köhineet ette olisi köhineet
3rd plur. köhisivät eivät köhisi 3rd plur. olisivat köhineet eivät olisi köhineet
passive köhittäisiin ei köhittäisi passive olisi köhitty ei olisi köhitty
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. 1st sing.
2nd sing. köhi älä köhi 2nd sing.
3rd sing. köhiköön älköön köhikö 3rd sing. olkoon köhinyt älköön olko köhinyt
1st plur. köhikäämme älkäämme köhikö 1st plur.
2nd plur. köhikää älkää köhikö 2nd plur.
3rd plur. köhikööt älkööt köhikö 3rd plur. olkoot köhineet älkööt olko köhineet
passive köhittäköön älköön köhittäkö passive olkoon köhitty älköön olko köhitty
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. köhinen en köhine 1st sing. lienen köhinyt en liene köhinyt
2nd sing. köhinet et köhine 2nd sing. lienet köhinyt et liene köhinyt
3rd sing. köhinee ei köhine 3rd sing. lienee köhinyt ei liene köhinyt
1st plur. köhinemme emme köhine 1st plur. lienemme köhineet emme liene köhineet
2nd plur. köhinette ette köhine 2nd plur. lienette köhineet ette liene köhineet
3rd plur. köhinevät eivät köhine 3rd plur. lienevät köhineet eivät liene köhineet
passive köhittäneen ei köhittäne passive lienee köhitty ei liene köhitty
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st köhiä present köhivä köhittävä
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st köhiäkseni köhiäksemme
2nd köhiäksesi köhiäksenne
3rd köhiäkseen
köhiäksensä
past köhinyt köhitty
2nd inessive2 köhiessä köhittäessä agent4 köhimä
Possessive forms
Person sing. plur.
1st köhiessäni köhiessämme
2nd köhiessäsi köhiessänne
3rd köhiessään
köhiessänsä
negative köhimätön
instructive köhien
1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).

4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd inessive köhimässä
elative köhimästä
illative köhimään
adessive köhimällä
abessive köhimättä
instructive köhimän köhittämän
4th3 verbal noun köhiminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st köhimäisilläni köhimäisillämme
2nd köhimäisilläsi köhimäisillänne
3rd köhimäisillään
köhimäisillänsä

Derived terms

Further reading