Keskustelu käyttäjästä:MiaK

• Olethan ystävällinen ja otsikoit viestisi luettavuuden helpottamiseksi. Kiitos jo etukäteen.

Yleensä on tapana linkittää vieraskielisten sanojen suomenkieliset käännökset niihin suomenkielisiin artikkeleihin. Olet tehnyt aktiivista sanakirjan laajennustyötä :) --Aulis Eskola 6. heinäkuuta 2005 kello 14:09:49 (UTC)

Kiitos kommentistasi; en ollut itse asiassa edes huomannut moista, eli oppia ikä kaikki. – Olen tosiaankin aika innostunut laatimaan ko. sanakirjaa; haluaisin varsinkin laittaa kirjaan sellaisia esimerkkejä (ja ehkä sanojakin), joita ei välttämättä olemassaolevista sanakirjoista löydä (uudissanat, IT, slangi jne.), mutta ehkä olisi parempi ensin saada aikaan jonkinlainen "perussanasto", tai ehkä apuvoimia!

--MiaK 6. heinäkuuta 2005 kello 14:34:35 (UTC)

Tarvitaan useammanlaisia sanakirjan tekijöitä: toisten sarkana on erikoissanat, joissa wikisanakirja voisi tulla vähitellen merkittäväksikin lähteeksi - toisten työtä taas "perussanat". Jos joku kieli pyritään työstämään laadukkaammin ja kattavammin, kannattanee ottaa avuksi yleisten sanojen listat tyyliin Wikisanakirja:Yleiset suomen kielen sanat. --Aulis Eskola 6. heinäkuuta 2005 kello 15:12:43 (UTC)

Tuo onkin hyödyllinen työlista. Olen tähän mennessä vain lätkinyt sanoja listalle melkein summan mutikassa, eli kuinka mieleeni on sattunut juolahtamaan. Tästä syystä sanastossa ei vielä ole kovin paljon ns. perussanoja. Minusta olisi kiva saada aikaan kohtalaisen nopeasti jonkinlainen perussanasto, jotta sanalistasta olisi hyötyä edes alkeisopiskelijoille, ja antaa sen jälkeen enemmän ajastani sille, mikä minua eniten kiinnostaa, eli nuo yllä mainitut erikoissanastot.

Huomasin, että olit auttanut minua paljon linkittämällä sanoja. Kiitos! --MiaK 6. heinäkuuta 2005 kello 15:30:59 (UTC)

Esimerkkilauseita voi pistää myös lyhyesti tähän tyyliin: Informática. --Aulis Eskola 6. heinäkuuta 2005 kello 15:12:43 (UTC)

Seuraavaksi ohitetaankin sitten Galiciankielinen sanakirja, enää 3000 jäljellä :). Jonkun pitäisi varmaan nyt muuttaa tuo etusivu - pitää kai olla ylläpitäjä?

Seuraavaksi ohitetaankin sitten Galiciankielinen sanakirja, enää 3000 jäljellä :). Jonkun pitäisi varmaan nyt muuttaa tuo etusivu - pitää kai olla ylläpitäjä? Olli hki 12. elokuuta 2005 kello 14:52:49 (UTC)

Wikisanakirjojen pääsivu on nyt päivitetty. Suomenkieliseen tuova linkki pääsi ylemmäs ja vieläpä aivan keskelle . --Hartz 19. elokuuta 2005 kello 21.48 (UTC)Vastaa

¡Hei, MiaK! Pasaba por aquí y he decidido meterme aquí a saludarte. Muchas gracias por lo que dijiste en el Café, tus comentarios ayudaron mucho y tus aportaciones también. Un aviso, un usuario renombró los índices de palabras según idioma y puso un aviso de borrar en las páginas con redirect de modo que el sistema se detiene en ellas y hay que pulsar el enlace del redirect para continuar hasta la página. Supongo que lo arreglará pronto. Te lo digo para avisarte, porque si vas por allí tal vez experimentes dificultades aunque no deberían ser muy grandes y, de momento, no es muy grave. ¡Ah! y veo que celebrasteis el franqueo de los 10.000 artículos. Me sumo a la enhorabuena :) -Piolinfax 25. elokuuta 2005 kello 21.17 (UTC)Vastaa

¡Hola, Pio! Gracias. Yo he estado algunos días fuera de los dos wiccionarios, y hoy tampoco puedo hacer mucho. Ya volveré al wiccionario español dentro de poco. --MiaK 26. elokuuta 2005 kello 12.29 (UTC)Vastaa

Moi! Voitko katsoa, voisiko tuosta boletosta saada kunnollista sivua kasaan. -Samulili 25. syyskuuta 2005 kello 18:33:30 (UTC)

Helou! Olen ollut pitkään pois, joten vastaus tulee näin jälkikäteen... Muokkasin juuri äsken tuota mainitsemaasi artikkelia. --MiaK 6. joulukuuta 2005 kello 16:34:53 (UTC)

Hei! Katsoin tuota panna-sanaa ja kiinnitin huomiota sen rektio-osuuteen. En tiedä, miten asioita yleensä sanakirjoissa ilmoitetaan, mutta minun mielestäni ei voi sanoa, että sanan ensimmäisessä merkityksessä käytetään aina akkusatiivia. Partitiiviahan käytetään mm. kielteisissä muodoissa ja kun jotain on pantu osittain jonnekin. -Samulili 29. syyskuuta 2005 kello 11:55:45 (UTC)

Öh, nyt minen ymmärrä... Luulenpa, että olen ollut täältä liian kauan pois! :-D Siis rektio-kommenttini liittyivät siihen illatiivimuotoon, joka panna-verbiin liittyy (panna + mihin?). En ymmärrä, mitä tarkoitit akkusatiivilla...? --MiaK 6. joulukuuta 2005 kello 16:39:55 (UTC)

Moi, MiaK. Wikisanakirjassa on alettu kirjoittaa sanan käännöksiä suomenkieliseen artikkeliin. Eli jos kirjoitat artikkelin sanasta perro, kirjoitetaan sanan käännökset artikkeliin koira. Näin käännökset saadaan keskitettyä yhdelle sivulle, eikä jokaisella kymmenellä sivulla ole vain muutama käännös. Ja kun käyttäjä etsii sanan koira käännöksiä, löytyvät ne nopeasti yhdestä paikasta.

Lisäksi tuo __NOTOC__-merkintä, sitä ei kannattane lisätä sivuille, koska sisällysluettelon muodostuminen voidaan halutessa estää muutoinkin. Eli olisi kiva jos jättäisit sen pois, vaikka harmaa taulukko muodostuukin. Tervetuloa takaisin. :) –Hartz 6. joulukuuta 2005 kello 19:19:05 (UTC)

Kiitos! Tämä olikin harvinaisen pitkä poissaolo. Juu, tuo käännösjuttu on hyvä idea. Olen itsekin joskus miettinyt, mitä järkeä minun on lisäillä käännöksiä esp. sanojen perään, ja olen yleensä vain lisäillyt niitä siinä tapauksessa, että englannin kielen sana on samankaltainen, vertailun vuoksi. (Perron tapauksessa näin ei kyllä ole...)

Noita "notocceja" olen pistänyt siksi, että minua ällöttävät ne harmaat laatikot, mutta lupaan yrittää pyrkiä tästä tavastani pois (tosin pitkin hampain...) :-D --MiaK 6. joulukuuta 2005 kello 19:23:45 (UTC)

Hei! Ymmärtääkseni espanjan kielessä tarkkeellinen merkki luokitellaan kokonaan ilman tarketta. Esim. Luokka:Espanjan sanat-ca|pítulo -> Luokka:Espanjan sanat-ca|pitulo. --Hartz 9. elokuuta 2006 kello 12.13 (UTC)Vastaa

Ay, perdón, en tiennyt! Olen täältä aina toisinaan pitkään poissa, joten jotkin asiat menevät täysin ohi! Yritän muistaa jatkossa, vaikka saattaa silti olla, että laitan epähuomiossa painomerkin. --MiaK 9. elokuuta 2006 kello 12.15 (UTC)Vastaa

Laita tyyli mieluusti ennen merkityksen selittämistä: Wikisanakirja:Sana-artikkelin malli --Aulis Eskola 25. elokuuta 2006 kello 14.18 (UTC)Vastaa

Onko se pakko laittaa sulkuihin merkityksen edelle? Se ei ole sulkumerkkien tavanomaista käyttöä, joten siksi se tuntuu minusta oudolta. Tavallisestihan sulkumerkit laitetaan aina sanan (t. lauseen, virkkeen) jälkeen. Edellä olevat sulkumerkit merkitsevät yleensä sellaisen sanan poistoa, joka ei ole välttämätön; tai niitä käytetään epävarmuuden t. vaihtoehtoisuuden ilmaisemiseen, esim. Näin tehdään (lähes) aina. --MiaK 30. elokuuta 2006 kello 12.37 (UTC)Vastaa

Tuo sulkuihin sanaselityksen eteen laittaminen on vähän yleisiä suomenkielen käytäntöjä vastaankin tosiaan, mutta niin tuo asiayhteys/tyyli usein sanakirjoissa tavataan merkitä. Katso vaikkapa WSOY:n suursanakirjat.

Pitäisin tärkeänä kuitenkin loogisesti aloittaa merkitys ensin aihepiirillä/tyylillä ja sitten jatkaa selityksellä. Olisko tuohon sulkumerkintään jotakin toista paremmannäköistä vaihtoehtoa? Onko muissa painetuissa sanakirjoissa jotakin muuta matkimisen arvoista käytäntöä? --Aulis Eskola 18. syyskuuta 2006 kello 15.17 (UTC)Vastaa

Tuo aihepiirillä t. tyylillä aloittaminen on minusta ihan hyvä idea, mutta voisiko ajatella, että aihepiiri olisi vain kursiivissa, ilman sulkumerkkejä? Katsoin useita WSOY:n suursanakirjoja, ja niissä näyttäisi olevan vaihtelevaa käytäntöä, eli joissakin sanakirjoissa suluissa ilman kursiivia sanan eteen (ei minusta hyvä idea; sillä sen voi tietyissä konteksteissa olettaa olevan osa sanan määritelmää); toisissa taas sanan perässä suluissa kursiiviin. Nykysuomen sanakirjastani löysin käytännön, jota mekin yliopistossa noudatimme sanastustyötä tehdessämme, eli aihepiiri laitettiin kursiiviin sanan eteen ilman sulkumerkkejä.

Minä vierastan ainoastaan tuota sulkumerkkien käyttöä määritelmän edellä - muutoin on mielestäni samantekevää, kuinka tuo aihepiiri ilmaistaan, eli käytetäänkö kursiivia, vahvennusta vaiko jotakin väriä.--MiaK 18. syyskuuta 2006 kello 15.31 (UTC)Vastaa

Ainakin tuota tyyliä pitäisi käyttää määritelmän kohdalla eikä sanan kohdalla. Syy: varsin usein tuo aihepiiri- tai tyylimääre koskee vain sanan yhtä merkitystä. Jos haluat muuttaa merkintätapaa, olis hyvä lähteä keskustelemaan siitä ao. keskusteluartikkeleissa: esim. Wikisanakirja:Sana-artikkelin malli/Merkitysosio.

Tää käytäntö on kyllä aika syvään juurtunut myös sen takia, että en-sanakirja on tätä käyttänyt vuosia. Mutta voidaanhan me tarpeeksi perustellusti lähteä siitä poikkeamaankin, vaikka perustelut, miksi suomenkielessä pitäisi merkitä toisin, voivat olla niukahkot. Kuiteskin muutoksia perusasioihin pitäisi ajaa yleisten keskustelujen ja mahdollisten äänestysten kautta.

Merkintätapana väri on heikko, koska se ei siirry hyvin medioilla (esim. paperille). --Aulis Eskola 21. syyskuuta 2006 kello 02.19 (UTC)Vastaa

Juu, tuo väri-idea on kyllä sikälikin ihan peräpäästä, että on paljon ihmisiä, joille värien hahmottaminen t. erotteleminen toisistaan on vaikeaa. (Vastaan vasta nyt, sillä en ollut huomannut, että olit vastannut myös tähän tuon alemman "Liittyvät sanat" -keskustelun lisäksi.)

Totta, että tyyli pitää ilmaista merkityksen kohdalla, silloin kun merkitys on esim. puhekielinen. Mutta toisinaan itse sana on puhekielinen, ja tällöin on oikeampaa merkitä se sanan kohdalle. Täytynee käydä kurnuttamassa aiheesta tuolla sana-artikkelimalli sivulla jossakin vaiheessa. --MiaK 21. syyskuuta 2006 kello 12.41 (UTC)Vastaa

Toisinaan sitä olis ja toisinaan taas ei. Itsenäisen yhden artikkelin kannalta noin voisi ollakin toisinaan niin ja toisinaan näin, mutta on ajateltava myös koko systeemiä. Haaveissa olisi saada standardisoitua muotoja niin, että näillä sana-artikkeleilla voitaisiin jatkossa operoida joteskin jopa enämpi automaagisesti. Tämä edellyttää kohtuullisen tarkassa ja yksiselitteisessä syntaksissa pysymistä. Eikö se sentään helpota artikkelin lukijaakin (tarkoitan silmillään lukijaa), että hän aina löytäisi saman asian samasta paikasta? Kirjoittajille olisi myös yksiselitteisempää tarkka sana-artikkelimalli eikä paljoa jossitteluja. --Aulis Eskola 21. syyskuuta 2006 kello 12.53 (UTC)Vastaa

Tuo on teknisestä näkökulmasta ihan hyvä ajatus, mutta on kuitenkin eri asia, onko jonkun normaalikielen sanan merkitys jokin puhekielessä tai onko itse sana puhekielinen. Tarkoitatko tällä siis, että esim. (puhekieltä) on parempi toistaa jokaisen numeroidun merkityksen kohdalla silloin, kun joku sana on puhekielinen ja sillä on monia merkityksiä? En halua käydä tästä(-kin?!) asiasta kinaamaan, mutta on silti kielellisesti ja kielenoppijan kannalta tärkeää tietää, onko vaikkapa itse sana alatyylinen tai vain jokin sen merkitys. --MiaK 21. syyskuuta 2006 kello 12.59 (UTC)Vastaa

Syntaktisten seikkojen kannalta olisi hyvä, jos tyyli olisi aina samassa paikassa, jokaisessa merkityksessä. Jos sitten kaikissa merkityksissä on pystyrivinä "puhekieltä-puhekieltä-puhekieltä", lienee aika ilmiselvää, että sana on tykkänään puhekieltä. Tämä käytäntö on selkeä myös eri merkitysten kohdalla, joita eri ihmiset pitävät yllä. Jokainen yhden merkityksen tuntija saa merkitä aihepiirin/tyylin. Merkitykset on hyvä saada eriytettyä joka kohdassa myös ylläpidon kannalta (laajan en-sanakirjan kokemukset). Wikisanakirjassa nämä asiat ovat vaikeita, kun on lukijoiden puoli (hyvin eritasoiset) ja kirjoittajien puoli (sielläkin kokonaisuuksien tekijöitä ja erikoismerkitysten tekijöitä ja detaljien nyplääjiä). Sitten on vielä nämä "koneelliset" asiat ja mahdollisuudet tulevaisuudessa: tämmösiä alkeellisia on jo jos oot huomannut . --Aulis Eskola 21. syyskuuta 2006 kello 23.52 (UTC)Vastaa

OK, merkitään sitten niin, jos se on teknisestä näkökulmasta käytännöllisempää. Itse ajattelin sitä tyylillisestä näkökulmasta, ja siltä kannalta toisto on tietysti vähän turhaa. Tärkeintä minusta on kuitenkin se, että tavalla tai toisella (olipa se sitten vaikkapa sitä "kammoamaani" toistoa) kielenoppija ymmärtää sen, että jokin sana on täysin alatyylinen (esim. v---u) ja joku sana voi olla normaalikielen sana (esim. lehmä), mutta tarkoittaa myös jotakin alatyylistä ilmaisua. - Olen muuttanut pariin sanaan tuon puhekieltä-tagin itse sanan perään juuri tästä syystä, mutta yritän muistaa nyt sitten tästä lähtien (kiltisti) toimia toisin. Kiitos muuten tuosta linkistä; en ollut huomannut. --MiaK 22. syyskuuta 2006 kello 09.55 (UTC)Vastaa

Moi, selvät roskat tulee merkitä roskaa-mallineella. Poistettava-mallinetta käytetään, kun poistamisesta ei olla varmoja ja tarvitaan poistoäänestys. --Hartz 1. syyskuuta 2006 kello 12.55 (UTC)Vastaa

OK! Sorry! Sähelsin tuon estar-verbin taivutusasian kanssa niin lahjakkaasti muutenkin, ettei ole ihme, että myös malline meni päin sitä ihteensä! --MiaK 1. syyskuuta 2006 kello 14.57 (UTC)Vastaa

Sori, valitan taas valitettavasti. Malline:Käännös on vanha kokeilu, jota ei ole oikestaan koskaan käytetty ja josta olisi tarkoitus päästä eroon. Ns. vieraslinkeistä "(English)" on luovuttu ja tämä malline käyttää vieraslinkkejä eli satoja mallineita, jotka poistetaan heti kun niitä ei enää ole käytössä. Viime talvi/kevät oli hulluhko, kun kaikenlaista kokeiltiin ja kaikenlaisesta päätettiin...

Nykyinen artikkelimalli on sellainen, joka on katsottu ihan hyväksi ja sitä tulisi noudattaa esim. näiden käännösten merkitsemisen kanssa. Muutoksia artikkelimalliin saa tietysti ehdottaa sen keskustelusivulla. --Hartz 1. syyskuuta 2006 kello 16.11 (UTC)Vastaa

...ja taas mie tein väärin... :-( En ole aivan varma, mistä mallineesta nyt puhut (sillä en muista, missä olen käyttänyt tuota mallinetta), sillä olen vain lingvisti ja kääntäjä, en wikiteknikko (anteeksi!). :( Voisitko, pliis, linkittää minulle esimerkiksi jonkin sanan, jossa olen ko. mallinetta käyttänyt? Kannatan ennen muuta sitä, että sana-artikkelit olisivat toistensa kaltaisia (edes suurin piirtein), joten omaksun ihan mielelläni uusia toimintatapoja - aina silloin, kun ne eivät ole kielen tai ortografian yms. vastaisia (tuollaisia toimintatapoja täällä valitettavasti on paljon; niistä pahimpana esimerkkinä "Liittyvät sanat", joka ei edes ole suomea). Anteeksi, Hartz, että nyt kurnutan juuri tässä yhteydessä; tarkoitukseni ei ole suinkaan kurnuttaa juuri sinulle tai kenellekään muullekaan mitenkään erityisesti. Tämä on tällaista yleistä kurnutusta vaan. Wiktionary on minusta hieno projekti, ja haluaisin olla ylpeä siitä; en pelkästään projektiin osallistuvana yksityishenkilönä, vaan myös lingvistinä. --MiaK 1. syyskuuta 2006 kello 19.07 (UTC)Vastaa

Ups, olisin tosiaan voinut laittaa linkin! Tarkoitin siis tätä mallinetta {{Käännös|es|placa base}}, jonka olit laittanut sivuille emolevy ja protokolla . Kurnuttaminen ei haittaa lainkaan. :) --Hartz 1. syyskuuta 2006 kello 19.27 (UTC)Vastaa

Kiitos tiedosta; nyt meni perille! Tulkitsen tämän niin, että vieraskielisiin wikisanakirjoihin ei enää linkitetä lainkaan. (Jos käsitin väärin, korjatkaa, pliis eli espanjalaisittain plís...) --MiaK 1. syyskuuta 2006 kello 19.34 (UTC)Vastaa

Miten niin liittyvät sanat ei ole suomea? Minulle se on sangen tarkkaa suomea.

Arvostelu on helppoa, mutta kerro parempia vaihtoehtoja. Sellaista on wikien kehitystyö, että pelkkä motkotus usein ohitetaan olankohautuksella. Englanniksi tuossa on käytössä "related words". Ja kerro siitä ehdotuksestasi julkisemmin vaikka täällä: Wikisanakirja:Sana-artikkelin malli/liittyvät sanat -osio. --Aulis Eskola 21. syyskuuta 2006 kello 02.30 (UTC)Vastaa

Aulis-hyvä. "Motkotin" aiheesta Kahvihuoneessa jo n. vuosi sitten, ja tarjosin tuolloin myös oikeakielisiä vaihtoehtoja, joista yksi oli "Aiheeseen liittyvät sanat", toinen "Katso myös". (Joku muu käyttäjä - olisikohan ollut Flammie? - tarjosi samassa keskustelussa sanamuotoa: "Saman aihepiirin sanoja" tms., joka mielestäni oli myös hyvä vaihtoehto.) - Pahoittelen, mutten löydä keskustelua, joten en voi tässä linkittää siihen.

"Liittyvät sanat" on kielenhuollollisesta näkökulmasta väärin, sillä suomen kielen "liittyä"-verbin rektio vaatii "mihin"-muotoisen (illatiivi) sanan seurakseen. Ei voi esim. sanoa: "Tämä on liittyvä sana." tai: "Tämä liittyy.", vaan täytyy sanoa, mihin sana liittyy, esim. "Tämä on tähän aiheeseen liittyvä sana." tai: "Tämä liittyy keskusteluumme."

"Liittyvät sanat" on anglistinen suomennos englanninkielisestä sanaparista "related words". Tarkoitukseni ei ole kritisoida vain, koska en "pidä" jostakin termistä tai koska "sattuu olemaan huono päivä", vaan minusta olisi mukavaa, että tämä kerrassan upea hanke olisi myös kielellisesti esimerkillinen. --MiaK 21. syyskuuta 2006 kello 10.04 (UTC)Vastaa

Niin, "liittyvät sanat" on vain typistynyt muoto - kieli kun usein tapaa lyhentyä käyttökieleksi siitä oikeaoppisimmasta täydellisestä kankeasta muodosta ("tähän liittyvät sanat"). Mutta kielenhuoltajatätien mielestä nyt vähän mikä tahansa on väärin ;) Tekniikan tekijät tapaavat kertoa useinkin kiertävinä makeina vitseinä heidän ehdotuksiaan. Kivistä sarkaa on nörttien kanssa kynnettävänä.

"Katso myös" voi vihjailla vähän liikaakiin johonkin ulkoiseen wikiympäristössä mutta noita muita voisi joteskin harkitakin. --Aulis Eskola 21. syyskuuta 2006 kello 12.18 (UTC)Vastaa

Koska en ole vielä päättänyt, tuleeko minusta isona kielenhuoltajatäti vai nörtsykkä, päätän, etten rupea itkemään juuri nyt... :-D Ei kielenhuoltoa minusta tietenkään kannata pilkunpiippimiseen asti tehdä (Tätäkin me lingvistit teemme; tiedän kyllä. Yritän kuitenkin itse käyttää myös tervettä järkeä ja olla puuttumatta merkityksettömiin pikkuseikkoihin. Jos vaikuttaa siltä, että rupean aivan todelliseksi pilkunpiippijäksi tai kulkemaan kukkaishattu silmillä, antakaa ihmeessä palautetta, sillä tarkoitukseni ei ole näsäviisastella täällä eikä muuallakaan.). Tuo "liittyvät sanat" on minusta kyllä ihan oikeasti väärin ja siksi toivoisin, että se muutettaisiin jossakin vaiheessa.--MiaK 21. syyskuuta 2006 kello 12.32 (UTC)Vastaa

Aulis: Mieleeni tuli vielä sellainenkin vaihtoehto, että jonkin sanamuodon sijaan tuossa voisi käyttää jotakin konventionaalista symbolia, esim. nuolta tai osoittavaa sormea. Tällaisia käytetään joissakin sanakirjoissa.--MiaK 21. syyskuuta 2006 kello 12.36 (UTC)Vastaa

Mielestäni selväsanaiset otsikot ja pitkätkin ilmaisut ovat joka paikassa sana-artikkeleissa parempi tyyli kuin symboliikka, koska sille tielle on alkujaan lähdetty. Emme yritä pakata pariin riviin tolkuttomasti asiaa merkinnöin ja symbolein kuten paperisanakirjoissa, vaan kirjoitamme laajahkoja suorasanaisia "selityskirjoitelmia" sanoista. --Aulis Eskola 21. syyskuuta 2006 kello 12.57 (UTC)Vastaa

OK; unohdetaan siis tuo idis. --MiaK 21. syyskuuta 2006 kello 13.09 (UTC)Vastaa

Moi, olit merkinnyt kolme sivua roskaksi. Niistä kuitenkin vain yksi oli roskaa. Kannattaa aina vilkaista sivun historiasta, josko vandaali olisi vain pilannut kunnollisen version. Tällaisessä tapauksessa sivun senhetkinen versio on roskaa, mutta palauttamalla saa kunnollisen version esiin. --Hartz 3. syyskuuta 2006 kello 07.33 (UTC)Vastaa

Sorry! Taisin olla vähän väsyksissä yöllä, joten ei juolahtanut mieleen kurkata sivuhistoriaa. Kiva, että huomasit asian, ettei tullut turhaan poistettua sivuja mokani takia! --MiaK 3. syyskuuta 2006 kello 09.19 (UTC)Vastaa

• Katso sensijaan tänne → Haaste T:Skorpion87 5. syyskuuta 2006 kello 00.32 (UTC)Vastaa

Tämäniltaista vauhtia jos jatketaan, ollaan kohta sijalla 10. ja ohitetaan Unkari: http://meta.wikimedia.orghttps://dictious.com/fi/Wiktionary#List_of_Wiktionaries 8) --Skorpion87 5. syyskuuta 2006 kello 22.45 (UTC)Vastaa

Hienoa! En olekaan huomannut, vaikka aina toisinaan tiirailen noita tilastoja. --MiaK 5. syyskuuta 2006 kello 22.51 (UTC)Vastaa

"Suomen sanojen selitykset aloitetaan isolla alkukirjaimella ja päätetään pisteeseen." --Wikisanakirja:Sana-artikkelin malli. Eli esim. selityksen sivulla kärpäslätkä pitäisi alkaa isolla alkukirjaimella ja päättyä pisteeseen. --Hartz 6. syyskuuta 2006 kello 13.06 (UTC)Vastaa

Malli on tuossa tapauksessa virheellinen. Kannattaa katsoa mitä tahansa kirjoittamisen, tyylin tai kielen opasta (missä tahansa kielessä). Nämä ovat kirjoittamiseen liittyviä perusasioita, joita minusta sanakirjassa olisi aivan ehdottomasti noudatettava. TAI: Jos määritelmien on alettava isolla kirjaimella ja päätyttävä pisteeseen, niiden on oltava muotoa: "Kärpäslätkä on kärpästen tappamiseen käytetty apuväline." EI muotoa: "Kärpästen tappamiseen käytetty apuväline."

Noudatan mielläni malleja, mutta virheellisiä tekstirakenteita tai virheellistä kieltä en suostu missään tapauksessa käyttämään; en edes yhteisen hyvän vuoksi. Jos tarkoituksena on noudattaa virheellisiä malleja vain siksi, että "näin on päätetty", en taida oikein mahtua mukaan tähän projektiin. --MiaK 6. syyskuuta 2006 kello 14.57 (UTC)Vastaa

Luin tämän uudelleen ja tämä kuulosti jotenkin tylyltä. Tarkoitukseni ei ollut vastata tylysti, vaan kirjoitan kiireessä. Pahoittelen, jos vastaus vaikuttaa epäystävälliseltä. - Jos väitteeni virheellisyydestä vaikuttaa epäuskottavalta, kannattaa vilkaista tyylioppaiden lisäksi (lausekkeita ei aloiteta isolla ja päätetä pisteeseen) myös mitä tahansa sanakirjaa, esim. The New Oxfor Dictionary of English, jokin WSOY:n sanakirja jne. --MiaK 6. syyskuuta 2006 kello 15.06 (UTC)Vastaa

Olet oikeassa kun tarkemmin ajattelen, pitää tarkentaa artikkelimallia. --Hartz 6. syyskuuta 2006 kello 16.06 (UTC)Vastaa

Helou MiaKkis piakkis. Muistahan että vaikka sana alkaa isolla, niin luokittelu tulee silti pienellä. Olet tehnyt hirmuisen määrän muokkauksia. Taidan sittenkin hävitä haasteen viikon poissaolostasi huolimatta :) jokatapauksessa hienoa että olet back .--Skorpion87 19. syyskuuta 2006 kello 21.26 (UTC)Vastaa

Ah, siksi ne siis jäävät punaiseksi... En tiennyt tuota. En muuten myöskään tiedä, mitä sille kategoriasivulle pitäisi tehdä silloin, kun se on punaisen linkin takana. Olen yrittänyt tallentamista ilman muokkauksia, mutta eipä näytä onnistuvan. Siksi esim. monet lisäämäni katalaanin t. latinan sanat saattavat jäädä ilman aktiivista kategoriaa.

Hienoa, että olen selkä?! ;-) --MiaK 19. syyskuuta 2006 kello 21.30 (UTC)Vastaa

Piti vielä sanoa tuosta "kisasta", että älä huoli, ei tässä vielä olla ylivoimaisessa johdossa. Olen täällä aika jaksottain (mm. nyt siksi, että olen muutaman päivän lomalla) ja joskus joudun pakosta olemaan pitkiäkin aikoja pois. Ehdit kiriä vielä kummasti. --MiaK 19. syyskuuta 2006 kello 21.32 (UTC)Vastaa

Luokat luokitellaan samaan tapaan kuin artikkelitkin... Otetaan vaikka esimerkiksi Luokka:Suomen sanat-xx, kun linkki on punainen kirjoita kirjoita sille sivulle ] jos Luokkaa Suomen sanat-x on punainen, eli siis se mihin se luokiteltiin, kirjoita sinne ]. --Skorpion87 19. syyskuuta 2006 kello 21.42 (UTC)Vastaa

Kiitos tiedosta! En ole uskaltanut sörkkiä niitä punaisia luokkasivuja, sillä en tiennyt, mitä niille pitää tehdä, että ne tulisivat "aktiivisiksi". Nyt ymmärrän; ahora entiendo. --MiaK 19. syyskuuta 2006 kello 21.46 (UTC)Vastaa

Wikipediassa on helpommin ymmärrettävä ohje luokan teosta kuin tuo minun selitys --Skorpion87 19. syyskuuta 2006 kello 21.49 (UTC)Vastaa

MiaKkis... muista "vaikka sana alkaa isolla, niin luokittelu tulee silti pienellä."--Skorpion87 24. syyskuuta 2006 kello 20.47 (UTC)Vastaa

Hienoa... aivan kuten teit artikkelissa Välimeri--Skorpion87 24. syyskuuta 2006 kello 20.49 (UTC)Vastaa

Joo, tänään pistän kaikki pienellä. Olen varsin vaatimattomalla tuulella, joten en uskalla käyttää isoja kirjaimia (kirjoitin nääs itse Välimerenkin vahingossa pienellä, artikkelissa Mediterráneo). --MiaK 24. syyskuuta 2006 kello 20.51 (UTC)Vastaa

Unohdin lisätä, että en tosiaankaan meinaa muistaa tuota luokkajuttua (ja toisinaan unohdan ottaa espanjal. sanoista aksentit pois luokkien nimissä myös), mutta eiköhän se jonakin päivänä mene kaaliin. --MiaK 24. syyskuuta 2006 kello 20.53 (UTC)Vastaa

MiaK: "tuleeko minusta isona kielenhuoltajatäti vai nörtsykkä"

Tuossa aiheessa on mielenkiintoisia näkökulmia. Ensinnäkin: eikö ole aika inhaa, että nördet saadaan täällä puuttumaan sellaiseenkin aiheeseen kuin kielenselitys, kun ympäristö on sopiva?

Nördeissä on paljon kyllä sellaisia sanaselityksistä ja sanojen merkityksistä kiinnostuneita. Mutta heidän päätavoitteenaan on yleensä vain tulla ymmärretyksi ja sitten välillä vähän leikkiä kielellä. Millaisias ne kieli-ihmiset oikein tapaavat olla? Ja huoltajatantat rooliensa takana?

Entäs jos olisit muutamien wiki-sanakirjailijakieli-ihmisten kanssa luomassa uutta ihmisryhmää: "kielenhuoltajanörtsykät"? Ei voine sanoa "nörtsykkäkielenhuoltajat", koska sitten mentäisiin jo välillä vahingossa nörtsyköiden suihin ronkkimaan (heidän kieliään huoltelemaan). --Aulis Eskola 21. syyskuuta 2006 kello 13.07 (UTC)Vastaa

Minusta olisi kyllä eri hienoa olla kielenhuoltajanörtti.

Mutta ihan vakavasti puhuen: Minusta yksi tämän Wiktionaryn (niin kuin Wikipediankin) hyviä puolia on juuri se, että täällä on niin monenlaisia muokkaajia: yksi tuntee hyvin yhtä alaa, toinen toista, kolmas tietää jotakin molemmista jne. Minusta kaikki nämä muokkaajat ovat ihan yhtä arvokkaita tämän sanakirjan kannalta (häiriköitä ei lasketa), eli nörtin ja kielenhuoltajan panokset ovat ihan yhtä tärkeitä, ja oikeastaan tekevät varmasti tästä vielä "maailman parhaan" sanakirjan. Itse ainakin haluaisin uskoa niin.

Tietysti tekninen ja humanistinen (esim. kielellinen) näkökulma saattavat olla joskus aika vastakkaisia, mutta minusta yhteistyöllä ja positiivisella asenteella tuollaisetkin asiat voidaan käsitellä joko kompromissien kautta tai jopa kääntää hyödyiksi sen sijaan, että ne olisivat haittoja. --MiaK 24. syyskuuta 2006 kello 20.26 (UTC)Vastaa

tänään ohitettiin unkari-wiktionary... ollaan top kympissä :P http://meta.wikimedia.orghttps://dictious.com/fi/Wiktionary#List_of_Wiktionaries--Skorpion87 24. syyskuuta 2006 kello 19.57 (UTC)Vastaa

Pitäisi ottaa tähtäimeen kolmantena olevan vietnamin ohitus, sillä siellä näkyisi olevan melkein puolet vähemmän käyttäjiäkin! --MiaK 24. syyskuuta 2006 kello 19.59 (UTC)Vastaa

kaikki aikanaan :)--Skorpion87 24. syyskuuta 2006 kello 20.01 (UTC)Vastaa

Meitsi pääs vasta vauhtiin... Joko MiaK:ia väsyttää, vai laitetaanko 30 000 artikkelin raja matalaks samantien?--Skorpion87 24. syyskuuta 2006 kello 20.05 (UTC)Vastaa

Ei väsytä! Illallinen pitäisi tuossa veivata, mutta onneksi on (vihdoinkin!) langaton verkko, niin voi tarvittaessa kirjoittaa vaikkapa hellaan köytettynä. terv. nimim. "Vihdoinkin modeemista eroon päässyt" --MiaK 24. syyskuuta 2006 kello 20.10 (UTC)Vastaa

"voi tarvittaessa kirjoittaa vaikkapa hellaan köytettynä" Tämä tekniikan käytössä ollessa värvätään siis kaikki hellapoliisitkin siis duunaamaan wikisanakirjaa :D --Aulis Eskola 25. syyskuuta 2006 kello 21.15 (UTC)Vastaa

Toki! Ja kaikki maailman sohvaperunat myös! (Kirjoittelen tätä sohvalta, joten olen mielestäni jäävi kirjoittamaan artikkelia tuosta sohvaperunasta. Siitä saattaisi tulla puolueellinen.) --MiaK 25. syyskuuta 2006 kello 21.39 (UTC)Vastaa

Mites noi voi olla synonyymejä - Pohjois-Amerikka ja Yhdysvallat ainakin perusmerkityksiltään? --Aulis Eskola 26. syyskuuta 2006 kello 19.40 (UTC)Vastaa

América del Norte käsittää myös Kanadan tietysti, Estados Unidos taas ei, mutta puhekielessä niitä käytetään täällä päin synonyymeinä, tekemättä moista erottelua. Ehkä tuota pitäisi vähän selventää noissa sana-artikkeleissa. Samoin Hispanoamérica-sanaa käytetään usein käsittämään koko Etelä-Amerikan, vaikka itse asiassa siihen kuuluvat vain espanjankieliset maat. (Tuon muistin onneksi selittääkin synonyymien yhteydessä.) En tiedä, olisiko parempi mainita, että käyttö on puhekielistä (ja tavallaan virheellistä), vai kuinka tuon oikein selittäisi. Minusta se on kuitenkin mainitsemisen arvoinen, tavalla tai toisella. --MiaK 26. syyskuuta 2006 kello 19.59 (UTC)Vastaa

Siis tuon Hispanoamérican laitoin synonyymiksi Sudaméricalle, ja laitoin sulkuihin perään, että se koskee vain espanjankielisiä maita. USA:n kohdalle unohdin laittaa maininnan, enkä oikein tiedä, miten se olisi järkevintä laittaa. Voihan sen tietysti jättää mainitsemattakin. --MiaK 26. syyskuuta 2006 kello 20.05 (UTC)Vastaa

Pistin vastaavaa merkintää "vain Yhdysvallat" myös artikkeliin América del Norte.

Pitäisiköhän niihin artikkeleihin pistää sitten kaksi merkitystä: ekaksi täsmällinen ja sitten puhekielinen Yhdysvaltoja tarkoittava. Esim. Estados Unidos on sitten synonyymi vain sille jälkimmäiselle.

"täällä päin" !? Missä ihmeen puskissa sä olet oikein siihen hellaan köytettynä? --Aulis Eskola 26. syyskuuta 2006 kello 20.30 (UTC)Vastaa

Täällä tietysti! Kastanjapuskissa! ¡Olé! ¡Toros! *Irrottaa toisen kätensä hetkeksi hellasta ja nostaa sombreroaan.* --MiaK 26. syyskuuta 2006 kello 20.35 (UTC)Vastaa

Yritin vähän selventää América del Norten ja Norteamérican kohdalla, mutta Estados Unidos-artikkelista otin nuo synonyymit pois, sillä se on ennemminkin minun mokani sikäli, että noin päin sekaantumista ei tunnu tapahtuvan. En ainakaan muista törmänneeni. --MiaK 26. syyskuuta 2006 kello 20.43 (UTC)Vastaa

"Wikisanakirjassa luokkien luokittelussa on kolme erottelun tasoa: kaksi alkukirjainta, yksi alkukirjain ja pääluokka. Luokkien tekemisessä käytetään mallia:

Luokka:Espanjan sanat-au -> Luokka:Espanjan sanat-a -> Luokka:Espanjan sanat.

Eli Luokka:Espanjan sanat-au luokitellaan Luokkaan:Espanjan sanat-a, eikä Luokkaan:Espanjan sanat--Skorpion87 27. syyskuuta 2006 kello 17.54 (UTC)Vastaa

Ah! OK! --MiaK 27. syyskuuta 2006 kello 17.57 (UTC)Vastaa

Hei taas Sivuja ei saisi siirtää kopio, leikkaa menetelmällä, kuten teit sivun Islas Canarias (las) --> Islas Canarias, koska näin sivuhistoria poistuu. Jos haluat siirtää sivun toiselle nimelle, käytä tuolla ylhäällä olevaa (muokkaa, historia kohdan vieressä olevaa) siirrä painiketta...

Jos ja kun teet lisää noita valtio ja kaupunki artikkeleita, niin ihan sinua ajalletin ja tein luokat Luokka:Espanjan kielen valtiot sekä Luokka:Espanjan kielen kaupungit, jottei tuo Luokka:Espanjan kielen maantieteelliset nimet tursuisi niin suureksi ja ehkä saadaan siitä hivenen selvempi kun kaikki ei ole samassa kasassa. Terveisin minä...--Skorpion87 27. syyskuuta 2006 kello 19.33 (UTC)Vastaa

Skorppis. En tehnyt enkä teekään kopioimalla ja leikkaamalla, vaan käytän tuota Espanjan kielen paikannimiadjektiivit -listaa, jossa nämä nimet on oikein merkitty ilman sulkuja (Siellä on kyllä joitakin sulkuja, joita poistelen; tyyliin: "Barcelona (ciudad)". Niissä on järkeä esp-wikipediassa, josta olen sivun kopioinut, mutta ei tietenkään täällä.) Enivei: klikkaan siis siellä oikeaa nimeä, luon artikkelin, ja sitten sattumalta huomaan, että minä pässi olen vuosi sitten jossakin ihmeellisessä mielenhäiriössä keksinyt, että artikkelit los ja las pitäisi laittaa nimen perään sulkuihin! Kyllä on siinä taas meikäläisellä äly välähtänyt, voi että...

Tuollaisia sana-artikkeleita ei kuitenkaan onneksi pitäisi olla enää paljon jäljellä.

Kiitos avusta; yritän muistaa käyttää noita luokkia, mutta olen aika hajamielinen, joten ehkäpä joku muu voi sitten luokitella niitä, jollen muista. --MiaK 27. syyskuuta 2006 kello 19.41 (UTC)Vastaa

hmmm... oukkei... Vai että teit kaksi samaa sivua eriotsikolla? Noh... mut sellast sattuu. Hyvä MiaKkii! --Skorpion87 27. syyskuuta 2006 kello 19.53 (UTC)Vastaa

Jee, hyvä minä! Voisin tehdä vaikka kolmekin. Jollet usko, niin näytän! ;-D --MiaK 27. syyskuuta 2006 kello 20.21 (UTC)Vastaa

Taas mää tulen häirittemään . Eikös ollut joku semmoinen sääntö ettei muihin kuin vain suomen kielisille artikkeleille laiteta käännöksiä tai wikipedia-mallinetta? (Esparta) Vai muistanko väärin? --Skorpion87 27. syyskuuta 2006 kello 21.15 (UTC)Vastaa

Käännöksistä ainakin on, mutta Wikipedia-mallineesta en tiedä. Minusta se sopii ainakin maista kertoviin artikkeleihin - erityisesti, jos ne ovat historiallisia. Esim. espanjan kielen yhteydessä minusta ainakin espanjalaiset kaupungit tai muut tärkeät maantieteelliset t. kulttuurilliset seikat olisi hyvä linkata Wikipediaan, mistä saa lisätietoja. Se oletettu tiedonhakijahan laittaa sanakirjaan (tai Googleen) sanan "Esparta", koska ei tiedä sen merkitystä. Noin ainakin minusta. Voisihan sitä tietysti linkata espanjankieliseen Wikipediaankin, mutta siitä ei ehkä ole käyttäjälle juurikaan hyötyä (paitsi ehkä englannin kielen tapauksessa). --MiaK 27. syyskuuta 2006 kello 21.21 (UTC)Vastaa

Tulipa taas kirjoitettua erinomaista suomea; voi pehveli! Tarkoitin siis, että englanninkieliseen wikiin linkkaaminen englanninkielisissä artikkeleissa voisi olla ihan mielekästä, mutta espanjan kielen yhteydessä minusta olisi järkeváá linkata suomenkielisiin. Ei tietenkään joka ainoan sanan tapauksessa. --MiaK 27. syyskuuta 2006 kello 21.24 (UTC)Vastaa

Voisi tehdä artikkelin kyseisestä suomennoksesta (Sparta) ja laittaa wikiperia-mallineen sinne. Kun eihän periaatteessa tuo wikipediamalline käsittele aihetta Esparta vaan sanaa Sparta. Noniin ja nyt on taas auringon paikka vai onks tää kukkane --Skorpion87 27. syyskuuta 2006 kello 21.30 (UTC)Vastaa

Sainks minä tuon kukkasen palkintona tämänpäiväisestä suomen kielen taidostani (kirjoitin sanan Sveitsi ainakin kolme kertaa väärin, ja yksi niistä muodoista oli svetissi - muutoinkin olen kirjoitellut kaikenlaisia päättömyyksiä, mutta onneksi en ole ehtinyt painaa Tallenna-näpsykkää). Myós náyttáá siltá, ettá tánáán ei tuo sormi taivu pistámáán noitá ä:n pisteitä, vaan meinaa aina tulla aksentti. Toivoisinkin siis, että tuo kukkanen olisi minulle omistettu "kielikukkanen" (pätevin perustein!). --MiaK 27. syyskuuta 2006 kello 21.37 (UTC)Vastaa

Eiks tullu hieno. Saa siirtää käyttäjäsivulle jos haluat En itse uskaltanu mennä ronkkimaan, suuttuisit kuitenki Tiedosto:Crystal Clear app katuberling.png--Skorpion87 27. syyskuuta 2006 kello 21.50 (UTC)Vastaa

Jipii! Tää on minun eka palkintoni! (Toiveikkaasti painotus sanalla "eka".) Jee! Olen tosi leuhka! Lähden heti käyttäjäsivulleni tuulettamaan!--MiaK 27. syyskuuta 2006 kello 21.54 (UTC)Vastaa

Olet näköjään aikaisemmin kiinnittänyt huomiota toverin tapaan käyttää yhdyssanoja / sanaliittoja. Siksi kysyn tätä sinulta.
Onko näistä olemassa kirjattua ohjetta tai tiedätkö muuten selvästi sovittua käytäntöä? Jotkut suomen sanaliitothan ovat vieraissa kielissä selvästi yksi sana tai päinvastoin. Silloin tuntuu luontevalta tehdä sivu sanaliitosta - ei kai tästä liene monenlaista mieltä?
Mutta entäpä jos jokin käsite on sekä suomessa että tuntemassani vieraassa kielessä sanaliitto? Ehdin jo tehdä pari tällaista sivua artikkelitoivelistan pohjalta: absolute temperature (lämpötila Kelvin-asteina) ja actinic keratosis (ihosairaus aktiininen keratoosi). Ainakin jälkimmäinen näistä kuuluu sanasarjaan, jossa on sekä yhdyssanoja että sanaliittoja: solaarikeratoosi, aurinkokeratoosi, seborrooinen keratoosi. Ensimmäinenkin on yksi erityinen käsite, eli absoluuttinen ei ole tässä minkä tahansa adjektiivin asemassa vaan tietyssä erikoismerkityksessä. Tämä sanaliitto voidaan rinnastaa, vähän ontuen, esim. tähän: alkulämpötila, eikä se ole rinnastettavissa esim. tähän: alhainen lämpötila.
Ja vielä yksi juttu: miten pitäisi tehdä linkitys sanaliittojen osalta? Linkitetäänkö sanaliiton osiin vai koko sanaliittoon. Esimerkki (keksi itse parempi :)
Englanti
Substantiivi
poissaolokohtaus

1. absence seizure vai
2. absence seizure

--Tiku 3. marraskuuta 2006 kello 16.32 (UTC)Vastaa

Terve. Kutsuisin Sinut kertomaan mielipiteesi yhdestä sana-artikkelityypistä tänne. Laitan tämän saman kutsun hyvää tarkoittavana spämminä mahd. monelle suomea äidinkielenään puhuvalle rekisteröityneelle käyttäjälle, jotta asiasta oikeasti käytäisiin edes jotensakin demokraattista keskustelua. :) -- Puisque 7. toukokuuta 2008 kello 02.13 (UTC)Vastaa

Moikka. Osaat espanjaa, ja siksi kysyisinkin, mikä on kielitieteen termi vahva espanjaksi, ts. yhteyksissä vahva verbi, substantiivin vahva vartalo jene jene. Ja entä vastaavasti sitten heikko? -- Puisque 26. toukokuuta 2008 kello 12.45 (UTC)Vastaa