Hei, olet tullut tänne etsimään sanan Keskustelu käyttäjästä:Aulis Eskola merkitystä. DICTIOUS-sanakirjasta löydät paitsi kaikki sanan Keskustelu käyttäjästä:Aulis Eskola sanakirjamerkitykset, myös sen etymologian, ominaisuudet ja sen, miten Keskustelu käyttäjästä:Aulis Eskola sanotaan yksikössä ja monikossa. Kaikki mitä sinun tarvitsee tietää sanasta Keskustelu käyttäjästä:Aulis Eskola on tässä. Sanan Keskustelu käyttäjästä:Aulis Eskola määritelmä auttaa sinua olemaan täsmällisempi ja oikeampi puhuessasi tai kirjoittaessasi tekstejäsi. Kun tunnet sananKeskustelu käyttäjästä:Aulis Eskola määritelmän sekä muiden sanojen määritelmät, rikastutat sanavarastoasi ja saat lisää ja parempia kielellisiä resursseja.
Moi Aulis. Tämä näyttää vähän hassulta touhulta tietenkin tämä suomenkielinen wiktionary, mutta kun kaikkien kieliset wiktionaryt linkitetään (ro)bottia käyttäen pitäisi lopputuloksen kuvata kaikkia kieliä suhteellisen kattavasti siten, että nyanssit tulevat esiin. --Juxho 17:52 touko 9, 2004 (UTC)
Suunnitelluista mekanismeista olisi kiva tietää... Eli että sopiiko tämä kokeilemani linkityskuvio tulevaan? -- Aulis Eskola
Joo. sain inspiraation oikeastaan katsellessani sitkeitä käännöstöitäsi. Juttelin juuri TimStarlinging kanssa ja hän "lupasi" laittaa wiktionaryt toimimaan siten että ] tulkitaan ]
Tuleeko siihen yhteyteen ulkoasuun myös jokin selvä merkki käyttäjälle, että mihin tästä linkistä lennähtää (siis että lennähtää toisenkieliseen sanakirjaan)?! Mielestäni pitäisi olla hyvin selvä ulkoasu erottamassa saman ulkomaisen sanan _suomenkielistä_ selostusta ja _vieraskielistä_ selostusta (lähellä nykyisiä kokeilujani, joihin sain vinkkejä mm. saksalaisista kokeiluista). -- Aulis Eskola 10.5.2004
Seuraavaksi pitää saada joku botin haltija pistämään sen käymään olemassa olevat sivut läpi ja linkittää yo. skeeman mukaisesti jos osoiteavaruudessa on artikkeli --Juxho
Moi. Haluaisitko ylläpitäjäksi Wikisanakirjaan, kun näytät täällä aina välillä käyvän? Itselläni on tällä hetkellä ainoat ylläpitäjän oikeudet täällä, enkä käy välttämättä kovin taajaan. -- TJ 08:28 syys 15, 2004 (UTC)
Olishan siinä varmaan ideaa, jos luottoa piisaa. Hoitelisin silloin sotkujen poistoa, kun paikalle satun, vaikka täällä olo onkin ajoittaista. Mikä onkaan pyrogratiakuvio asian suhteen? Tietty Wikipedian puolellekin olisi vähän kiinnostusta samoin saada oikeuksia sotkujen siivoamiseen. Jotakin infolähteitä ylläpitäjän toiminnoista olis hyvä kans sitten saada (vaikka vaan linkkeinä tiedon lähteille)... --Aulis Eskola 12:28 syys 15, 2004 (UTC)
Täällä Wikisanakirjan puolella byrokratia on aika vähissä, kun ei ole juuri käyttäjiäkään. Itse odotin kaksi viikkoa ääniä, ja sain sitten sinulta yhden äänen lopulta... totesin siinä vaiheessa että pari lisäylläpitäjää voitaneen ottaa toistaiseksi aika helpolla. Ja olethan Wikipedian(kin) puolella jo jonkin aikaa ollut ongelmitta, joten eiköhän luottoa löydy. Wikipediassa ylläpitäjäksi päästäkseen tarvitaan äänestys, ja sieltä löytyy myös tietoa niistä toiminoista. Mutta kyllä ne ominaisuudet sitten myös huomaa. -- TJ 13:07 syys 15, 2004 (UTC)
Ja hoidin asian saman tien. Nyt ylläpitäjiä on sitten kolme, hyvä niin. -- TJ 13:10 syys 15, 2004 (UTC)
pikkuserkku -- OK
pikkuserkku: isovanhemman sisaruksen lapsenlapsi toisen isovanhemman sisaruksen lapselle.
Minusta tuo kirjoittamasi lause on jotenkin käsittämätön.
Minun isovanhempani sisaruksen lapsenlapsi on kyllä pikkuserkkuni, mutta tuota lauseen loppuosaa en ymmärrä.
Tarkoitatko toista isovanhempaa vai saman isovanhemman toista sisarusta. Silloinhan ukillani pitäisi olla kaksi sisarusta ennenkuin minulla voisi olla pikkuserkkuja. Siinäkin tapauksessa viimeinen sana pitäisi kai olla lapsenlapselle.
Taidampa palauttaa oman alkuperäisen määritelmäni, että pikkuserkku on "isovanhemman sisaruksen lapsenlapsi". Jokin tuossa on menny monien muutosten melskeessä pieleen... --Aulis Eskola 25. marraskuuta 2004 kello 14:39 (UTC)
luokat jne
Kielen luokkaan ei voi mielestäni pistää mitenkään kaikkia kyseisen kielen sanoja, koska luokan koko kasvaa lopulta mielettömäksi ja sen käsittely alkaa takellella. Sanalistoja olisi hallittava muuten, jos sellaisia pidetään. (vertaa esim. Wikisanakirja:Suomen kielen sanalista) --Aulis Eskola 22. huhtikuuta 2005 kello 13:58:19 (UTC)
Mihin tämä liityy tarkemmin? Tarkoitatko että kaikki mitä on jo jossain alaluokassa ei tarvitse pääluokkaan? -- Sininen
Edellä puhuttiin vasta vain hyvin suurten luokkien (esim. jonkin kielen kaikki sanat) koostamisen mielekkyydestä. Kysymys alaluokkaan (esim. vihannekset) osallistuvan sanan kuulumisesta ylempään luokkaan (esim. kasvit) on vähän ongelmallinen. Samaa ongelmaa on wikipedian luokituksissa. Ilmeisesti mitään ehdotonta kaikkia tilanteita kauniisti ratkaisevaa periaatetta ei ole keksitty, mutta yleensä pyritään sana liittämään vain alaluokkaan. Tai jos luokituksia ovat rinnasteisia, kunkin luokituksen alimpaan luokkaan. --Aulis Eskola 27. huhtikuuta 2005 kello 12:56:22 (UTC)
(Tätä viitattua keskustelua on käyty kohdassa Keskustelu käyttäjästä:Sininen, jos joku ulkopuolinen haluaa ottaa kantaa asiaan. --Aulis Eskola 27. huhtikuuta 2005 kello 12:56:22 (UTC)
Kirjoitin aiheesta hieman omien käsitysteni pohjalta --Aulis Eskola 27. huhtikuuta 2005 kello 13:15:51 (UTC)
Kysymys sivujen poistamisesta
Hei, Aulis. Huomasin äsken tuoreimmista muutoksista, että olit poistanut jonkin sivun. Siitä tuli mieleeni kysäistä sinulta, että onko tavallisella käyttäjällä oikeus t. mahdollisuus poistaa luomansa sivu (ennen kuin muut ehtivät muokata sitä tai linkittää siihen). Syynä tähän kysymykseeni on se, että olen pari kertaa meinannut vahingossa antaa luomalleni sivulle väärän nimen (esim. jonkin sanan virheellinen kirjoitusasu), enkä tiedä, kuinka minun pitäisi toimia, jos haluaisin poistaa ko. sivun? (Näin ei ole onneksi vielä käynyt, mutta se on ollut aika vähällä!
t: --MiaK 8. kesäkuuta 2005 kello 19:50:44 (UTC)
Vain ylläpitäjät voivat poistaa sivun. Peruskäyttäjä merkitköön sen poistettavaksi mallineella "Roskaa" tai "Poistettava" (tupla-aaltosuluissa), katso tarkemmin Wikisanakirja:Malline --Aulis Eskola 15. kesäkuuta 2005 kello 14:45:34 (UTC)
Lyhenteet
Hei taasen, Aulis. Tällä kertaa kyselisin lyhenteistä...
Onko tuo etusivun alaosasta Lyhenteet-linkin takaa löytyvä lyhennesanakirja ainoa (suomenkielinen) lyhennesanakirja täällä Wiktionaryn puolella? Onko sen tarkoitus olla myös erikoisalojen lyhennesanakirja (huomasin, että nyt listassa on esim. GPRS, joka ei kaiketi ole yleiskielen, vaan pikemminkin telealan lyhenne)? Kysyn tätä siksi, että haluaisin ehkä jossakin vaiheessa listailla telealan lukuisia lyhenteitä, mutta alunalkaen ajattelin, että ne sopisivat ehkä paremmin luokituksen Erikoisalojen lyhenteet / IT alle. Jos kaikki erikoisalojenkin lyhenteet on kuitenkin tarkoitus kasata samaan listaan, en haluaisi ruveta turhaan luomaan rinnakkaista listaa, joka sitten myöhemmin pitäisi siirtää tuohon "emolistaan".
Katsoisin, että tuohon yhteen listaan voisi pistää kaikkia mitä kohtuullisen yleisesti suomenkielisessä tekstissä esiintyy. Luokittelun voisi silti tehdä, vaikka sana olisikin tässä lyhelleluettelossa. --Aulis Eskola 11. heinäkuuta 2005 kello 17:40:17 (UTC)
Onko täällä jo olemassa vieraiden kielten lyhennelistoja? Haluaisin ehkä jossakin vaiheessa myös listata ainakin espanjan kielen tavallisempia lyhenteitä erikseen varsinaisesta sanalistasta, ja halusin tiedustella, onko joku tehnyt tämäntyyppisiä listoja jo tänne Wiktionaryyn.
En muista sellaisia nähneeni vielä, mutta ehdotus olisi, että tyyliin Liite:Espanjan kielen kirjainsanat ja lyhenteet niitä voisi tehdä. Liitteitä voisi sitten myöhemmin ruveta keräämään johonkin erilliseen listaan (tyyliin Wikisanakirja:Kaikki sanalistat), jos niitä paljon syntyy. Kenties kullekin kielelle voisi olla myös omat liiteluettelot. --Aulis Eskola 11. heinäkuuta 2005 kello 17:40:17 (UTC)
--MiaK 8. heinäkuuta 2005 kello 23:56:29 (UTC)
P.S. Tänne olisi muuten mukava saada lisää käyttäjiä! Miten olisi pieni markkinointikampanja Wikipedian puolella? :-)
Wikipediassa voi pitää tätä kyllä esillä, ainakin sieltä wikipediasta voi tuoda pelkkiä sanamääritelmiä. Jos keksii sopivia paikkoja mainostaa, siitä vaan infoa esiin... --Aulis Eskola 11. heinäkuuta 2005 kello 17:40:17 (UTC)
OK, kiitos vastauksista; yritän miettiä sopivia mainostustapoja... --MiaK 11. heinäkuuta 2005 kello 18:56:48 (UTC)
Help, socorro, apu-va...
Heippa, Aulis. Saisinko kysyä neuvoa? En jostakin syystä saa kuvia näkymään sana-artikkelisivuilla (esim. chorizo), enkä tiedä, eikö selaimeni vain yksinkertaisesti halua näyttää niitä, vai teenkö linkityksen joteknin väärin... --MiaK 26. heinäkuuta 2005 kello 13:38:37 (UTC)
Ihan OK se tänne näkyy kaikissa editoimissasi versioissa. (Mulla on selaimena Mozilla Firefox ja kyllä sen tuntuu IE:kin näyttävän.) --Aulis Eskola 30. heinäkuuta 2005 kello 14:49:54 (UTC)
Minullakin on Firefox, mutta en jostakin ihmeen syystä näe joitakin kuvia... Toisella koneella olevalla Firefoxilla en näe mitään JPG-muotoisia kuvia... Pitäisi varmaan käydä tutkimassa Mozillan sivuja, jospa muillakin on samanlaisia ongelmia. Hyvä, että kuvat näkyvät kuitenkin. (Silti inhaa editoida, kun ei tiedä, näkyvätkö ne "oikeasti".) --MiaK 30. heinäkuuta 2005 kello 14:57:51 (UTC)
Ajo
Hei, Aulis. Huomasin, että olit lisännyt merkityksen "ajo" sanalle "run". Nykyinen linkki osoittaa espanjankieliseen, valkosipulia tarkoittavaan sanaan, joten ajattelin pyytää sinulta, voisitko lisätä suomenkielisen merkityksen samalle sivulle? (Oletan, että viittaat tällä tietotekniikan sanaan "ajo", enkä itse osaa oikein määritellä sitä kunnolla.) --MiaK 15. elokuuta 2005 kello 17:47:58 (UTC)
Karkea suom. määrittely tehty. --Aulis Eskola 15. elokuuta 2005 kello 18:01:59 (UTC)
Kiitokset avusta. --MiaK 16. elokuuta 2005 kello 00:17:06 (UTC)
Uusien sanojen luokittelu
Moi! Olisi kiva, jos luokittelisit sanat, jotka luot. -Samulili 16. joulukuuta 2005 kello 16:01:04 (UTC)
Olisi tosi kiva :) -Samulili 16. joulukuuta 2005 kello 16:10:27 (UTC)
Eli kyse on siis sanojen aakkosellisesta luokittelusta. Sen parissa on tehty töitä viimeiset pari kuukautta oikestaan päivittäin. Ohjeistusta on sivulla Wikisanakirja:Sanojen aakkosellinen luokittelu. –Hartz 16. joulukuuta 2005 kello 16:22:26 (UTC)
Noh yritetääs sitten opetella sellaistakin tekemään - josko tuosta sitten yleistä hupia olisi... :) --Aulis Eskola 16. joulukuuta 2005 kello 16:27:22 (UTC)
Toi saattaa tuntua aluksi hölmöläisen hommalta, mutta siitä on jo nyt ollut hirveästi hyötyä. Arvioisin, että oon saanut luokittelun ansiosta siirrettyä 300-500 sanaa englannin kielen sanalistoihin ja vieläkin niitä on siirtämättä satoja. Luokka indonesian sanoista on myös sellainen, josta saisi helposti koottua kunnollisen Indonesian kielen sanalistan, mikä on joskus jäänyt joltakulta kesken. -Samulili 16. joulukuuta 2005 kello 23:00:36 (UTC)
Käännökset puuttuvat
Viimeisin kommentti: 18 vuotta sitten7 kommenttia2 henkilöä keskustelussa
Moi, lisää samalla tuo käännökset-otsikko mallineen yläpuolelle. Eli:
Höskistä jää ohut vaaleansininen raita jos taulukko on tyhjä. Minä ainakin käännökset puuttuvat -luokkaa selatessa pidän ylä/keski/ala-höskää leikepöydällä. Eli en laittaisi niitä sivuille valmiiksi. --Hartz12. huhtikuuta 2006 kello 12.06 (UTC)Vastaa
Se "muotoiluprojetki" on tässä päässyt vähän seisomaan - minusta ainakin näistä käännösasioista voitais mennä jo eteenpäin. Itse olen tykönäni vähän jo "päättänytkin", että tuo ylä/keski/ala-systeemi on hyvä ja sitä ruvetaan viljelemaan. On toiminut sangen hyvin myös en-puolella viimeaikoina, mitä olen vähän käännöksiä sinne ollut heittelemässä :) --Aulis Eskola12. huhtikuuta 2006 kello 12.12 (UTC)Vastaa
Voi sen sinnekin pistää - mutta välillä tuntuu, että siellä vaan "lojuu" kaikkea, mitä emme saa hievahtamaankaan minnekään ;) Siitä on tullut sellanen "Ö-arkisto". Tars nääs tehdä niillekin malleille jotakin... --Aulis Eskola5. kesäkuuta 2006 kello 16.26 (UTC)Vastaa
Siirsin. Hiotaan vähän kauemmin artikkelipohjia ja ohjeistuksia sekä testaillaan muitakin kieliä kuin suomea. Sitten kun on valmista vaihdetaan nimiavaruutta ja laitetaan linkki etusivulle. --Hartz5. kesäkuuta 2006 kello 16.41 (UTC)Vastaa
Julistetaanko päättyneiksi nuo artikkelimallikeskustelut? Kädenvääntöä pikkuasioista voi jatkaa muualla ja suuret uudistuksethan saatiin tehtyä. Kai keskusteluiden tuottamaan hedelmään pitää tyytyä (ainakin vähäksi aikaa). :) --Hartz5. kesäkuuta 2006 kello 16.52 (UTC)Vastaa
Joo - jos minä saan kantani läpi siinä, että synonyymit ja vastakohdat eivät kuulu liittyviin sanoihin ;) Minusta kun nämä ovat usein kovin sanaa selittäviä ja sopisivat merkitysten perään ja näin en-puolellakin tehdään... --Aulis Eskola5. kesäkuuta 2006 kello 17.16 (UTC)Vastaa
Olen käyttänyt noita syöttölomakkeita vähän ja aloin tekemään omalle sivulleni samoja heprealle jos vaikka jaksaisin opiskelun lomassa uusia sanoja syötellä. Lisäksi tein sivun Malline:Ohjeistus-en suomen ohjeistuksen pohjalta. Olisi varmaan hyvä, jos muutkin katsovat sitä vähän? --Thv14. lokakuuta 2006 kello 15.04 (UTC)Vastaa
Linkkasin tuon käyttäjäsivullasi olevaan syöttölomakkeen omien käyttäjäsivujeni apuneuvolistaan linkkiin "uusi termi", jotta se on nopeammin aina tarvittaessa löydettävissä.
Samalla tuli kuitenkin mieleeni, että voisikohan siitä edelleen viritellä tietyn sovellusalueen syöttölomakkeen, jotta näistä sanojen syötöistä muun puuhan ohessa selviäisi vähemmällä nyplayksellä. Esimerkiksi mulla olisi juuri nyt akuutti tarve syöttää sanakirjaan shakkitermejä samalla kun puuhastelen Wikikirjastossa ja Wikipediassa.
Jos vain osaisin, kehittäisin syöttölomaketta edelleen niin, että siihen olisi mahdollista liittää alakohtaisesti viriteltävissä olevia artikkelipohjia, johon voisi kirjata valmiiksi myös sivujen alakohtaiset luokitukset, tyyli- ja käyttöyhteys merkinnät, yms. parametritiedot. Itse syöttölomakkeeseen lisäisin myös terminselitysruudun, jotta sekin menisi artikkeliin samalla vaivalla.
Syöttölomakkeen syötöstä voisi myös generoitua suomenkielen artikkelisivun lisäksi merkittyjä käännössanoja vastaavat alakohtaaisesti luokitellut sivut ja niille paluulinkit suomenkielisille sivuille. Tapauksissa, joissa syötettävä sana-artikkeli olisi jo sanakirjassa olemassa sitä vain täydennettäisiin syöttölomalleen tiedoilla.
Miltä nämä ajatukset sinusta kuulostaavat? Jos sinulla on kiinnostusta ja aikaa tämän suuntaiseen lomakkeiden jatkokehitykseen, niin olisin puolestani innokas testaamaan niitä käytännössä. --Raimondo19. marraskuuta 2007 kello 13.29 (UTC)Vastaa
Varmastikin jotakin lomakkeille kannattaisi tehdä lisää, koska niistä on hyötyä sanojen syöttämisessä. En kannata kovin monimutkaisia ja erikoisia lomakkeita yleiseen käyttöön, mutta henkilökohtaiseen tai pienen käyttäjäryhmän käyttöön niitä voi väkästää toki.
Olen itskein vain kopioinut ja muokannut noita lomakkeita. Hartz ja Flammie tietäisivät varmaan lisää, jos ovat kuulolla. Voit perehtyä niiden rakenteisiin itse: Katso esim. Template:Fi-artikkelipohja-s . Kopio malline itsellesi ja kokeile muokkaamista.
Jos sinulla on selvä perusidea jostakin varsin hyödyllisestä lomakkeesta, mitä haluaisit pohjaan tulevan, kerro. Voin yrittää vähän auttaa periaatteellisella tasolla. Rajoite on kyllä se, että perus lomaketekniikalla saa vain VAKIOjuttuja yhteenlomakkeeseen. Nuokin eri kielten eri sanaluokat on tehty kömpelösti niin, että jokaisella on oma lomakepohjansa. --Aulis Eskola20. marraskuuta 2007 kello 22.22 (UTC)Vastaa
Jo tälläisenään tämä syöttölomake on aivan erinomainen apu. Saan sen nyt parilla klikkauksella auki, kun linkasin sen omalle käyttäjäsivulleni. Tarvittavat vakiot lisätekstit puolestaaan kirjoitin jatkuvasti auki pitämääni notepadisivuun, josta ne on helppo liimata artikkeliin mukaan.
Vaikka olen jonkin verran värkännyt tuola Wikipedian ja Wikikirjaston puolella myös erilaisia mallineita (olosuhteiden pakosta), on kykyni niissä asioissa vain arvaa ja testaa tasolla. Tämän vuoksi mulle tulisi tuon lomakkeen maahdollisesta kehittelystä enemmän työtä, kuin nyt tarvittavasta lisänypläyksestä.
Meistä kielellisesti vajaataitoisista wikipdian ja wikikirjaston käyttäjistä saattaisi löytyä paljon lisää Wikisanakirjan käyttäjiä, jos voisimme käyttää sitä helposti termipankkina, tarvitsematta pohtia erilaisia sivujen kieleen liittyviä koristeluja.
Elikkä, meitä varten olisi hyödyllistä olla oma termiensyötttölomake, jota voisimme linkittää omille käyttäjäsivuillemme omilla tavoillamme personoituina ja tallettaa personoidut pohjat vaikka omiin käyttäjäavaruuksiimme. Itse syöttölomakkeessa voisi olla syöttöruudut lomakepohjan nimelle, syötettävälle sanalle ja sanaluokalle, tyyli-ja käyttöyhteysmerkinnälle, itse sanan selitykselle ja sanan luokitteluille. Lomakkeessa voisi olla esimerkiksi kolme toimintopainiketta: hae, täydennä ja luosivu. --Raimondo21. marraskuuta 2007 kello 09.36 (UTC)Vastaa
Noissa perusmekanismeissa lomakkeisiin liittyen on rajuja puutteita verrattuna ajatuksiisi. Wikisanakirja ei ole tiukan formaali tietokanta ja siten lomakkeilla ei voida muokata jo olemassaolevia sivuja. Perustekniikalla ei käsittääkseni saada edes valintadialogia, vaan se kieli- ja sanaluokkavalintakin on tehty noissa etusivun lomakkeissa ihan perustuen siihen, että minkä lomakkeen käyttäjä valitsee ryhtymällä syöttämään eri looriin sanan nimeä. Mutta jos haluat esim. UUSILLE substantiiveihin kuuluville shakkitermeille lomakkeen (mahdollisesti muutamille kielille), kerro mitä siihen lisättäisiin verrattuna perus substantiivin syöttöön. --Aulis Eskola22. marraskuuta 2007 kello 00.02 (UTC)Vastaa
Kiitos! Hyvältä näyttää. Otin uudet lomakkeet jo myös "tuotantokäyttöön". Voisikohan tuohon suomenkieliseen lomakkeeseen lisätä vielä otsikon "liittyvät sanat", koska useimmiten artikkeliin liittyy myös joukko muita läheisiä hakusanoja? Yritän nyt lupauksesi rohkaisemana ensin muokata mallinetta itse ja pyydän sinua sitten tarpeentullen korjaamaan syntyneet vahingot. --Raimondo23. marraskuuta 2007 kello 17.28 (UTC)Vastaa
Tuo muokkaus näytti onnistuvan. Varmistaan nyt kuitenkin vielä tuon selitysrivin alkumerkintäasian. Lomakkeessasi on siinä nyt vakiintuneen käytännön mukaisesti (shakki). J.Haukela taas toivoi selitysrivin alkuun (šakki) vaikka hakusanoissa ja tekstissä kirjoitetaan shakki. Olisko tämä jo "kiellettyjen aineiden" sekakäyttöä? Miten tässä asiassa jatketaan? --Raimondo23. marraskuuta 2007 kello 18.00 (UTC)Vastaa
No voihan *akki! ;) Tuo kysymys kuplii joka paikassa. Onneksi WP:n yleinen nimipyöritys on saatu asettumaan, vaikka tosin kaikuja nimiristiriidoista on kiinan*akit puolella. Suomen laajuista konsensusta kirjoitustavasta ei liene saatavissa. Jollakin perusteella WP:ssä olivat päätyneet näköjään "shakki"-asuun. Ehkä ylläpitäjänä sanoisin paremminkin, että nimien yhtenäisyys olisi hyväksi. --Aulis Eskola23. marraskuuta 2007 kello 19.08 (UTC)Vastaa
No nyt, kun meinasin toimia tämän viimeisen ohjeesi mukaan ja ottaa systemaattisesti ässiltä hatut pois, niin niitä taidetaaan taas palauttaa sinne takaisin. Tämä tuntuu minusta nyt niin turhalta pseudopuuhalta ja käsityskykyni ylittävältä kielipolitiikalta, etten taida siihen osallistua. Jatkan nyt viimeisen ohjeesi mukaan sanojen syöttöä ilman hattuässää enkä puutu siihen, jos joku panee ässälle takaisin hatun päähän. --Raimondo24. marraskuuta 2007 kello 20.50 (UTC)Vastaa
Nimeämisaiheeseen ei kannata ainakaan energiaa tuhlata eikä ruveta kiistoja virittämään. Tuollaisessa kohdassa kuin artikkelin sisäinen aihepiirimerkintä kysymys on sangen sivuasia, koska kummatkin kirjoitusasut ovat a) hyväksyttäviä ja b) ymmärrettäviä. Kunhan luokitus pysyy aisoissa, eikä synny kilpailevia rinnakkaisia luokkia, homma toimii. Tämä ensisijaisen kirjoitusasun valinta on jonkinlainen ikuisuusjuttu, kuten on muutaman muunkin sanan kohdalla. Wikipedian puolella on taivuttu pitkälti YSA:n mukaisuuteen ( http://vesa.lib.helsinki.fi/ysa/ ). Yleisesti ottaen sanakirjan tulee sanoina dokumentoida kaikki yleisesti käytetyt vaihtoehtoiset kirjoitusasut. (Esim. sanan shakki kohdalla tämä ulkoasujen rinnakkaisuus ja vaihtoehtoisuus sanotaankin järkeenkäyvästi.) --Aulis Eskola26. marraskuuta 2007 kello 17.16 (UTC)Vastaa
Älä pelästy
Viimeisin kommentti: 18 vuotta sitten1 kommentti1 henkilö keskustelussa
Moro ja kiitos käännösrakenteiden selityksestä. eri kielissä on wiktionaryssä valitettavasti vielä erilaisia käytäntöjä (varsinkin jos käsittelee juuri niitä "pieniä" kieliä kuten suomea ja viroa) ja olen sen lisäksi suht-koht uusi muokkaaja. nyt asia on selvä ja käyn ne uudestaan läpi niin etten aiheuta lisää vaivaa keskeneräisten korjauksien takia. t. Parttimehippy 14. syyskuuta 2006
"Määritelmä puuttuu" -malline
Viimeisin kommentti: 18 vuotta sitten2 kommenttia2 henkilöä keskustelussa
Moi, Aulis. Aiheuttaako "Määritelmä puuttuu" -mallineen käyttö muissa kuin suomenkielisissä sanoissa mitään teknisiä tms. ongelmia? On nimittäin joitakin espanjan sanoja, jotka haluaisin lisätä, mutta en tiedä niiden suomennosta - englanninnoksen sen sijaan kyllä. Haluaisin silti lisätä sanat, ja olen yhden t. kaksi kertaa käyttänyt tuota "Määritelmä puuttuu" -mallinetta, mutta en ole aivan varma, onko se järkevää (?), sillä sehän on kai tehty suomenkielisille sana-artikkeleille? Pitäisikö tuollaisille tapauksille tehdä oma mallineensa ("Suomennos puuttuu"), vai jätänkö ko. sanat vain lisäämättä? (Lisäisin niitä mielelläni, sillä joku muu osaisi varmastikin suomentaa.) --MiaK22. syyskuuta 2006 kello 10.52 (UTC)Vastaa
Tuo on vähän ristiriitaista. Mallineethan on lähinnä sitä varten, että joku niitä artikkeleita kävisi täydentäen läpi myöhemmin. "Määritelmä puuttuu" on alunperin suomenkielisiä artikkeleja varten, mutta voinee sitä käyttää muissakin. Jossain vaiheessa tehtiin yhteinen päätös, että suomi-wikisanakirjassa vain suom sanoja käännetään useille muille kielille ja muun kielisiä käännetään suomeksi. (Minusta käännöksiä esim. esp -> engl voitaisiin esittääkin ainakin erityistapauksissa, mutta tämä ei ole käsittääkseni yleisesti hyväksytty linja.) "Käännökset puuttuvat"-mallinetta voisi myös käyttää - näkeehän jo sanan nimestä, että kysymys ei ole suom sanan kääntämisestä muille kielille. --Aulis Eskola25. syyskuuta 2006 kello 20.46 (UTC)Vastaa
Kardinaaliluvut
Viimeisin kommentti: 18 vuotta sitten8 kommenttia2 henkilöä keskustelussa
Lyhyin muoto olisi varmaan "Ruotsin kardinaaliluvut" kun on myös "Ruotsin sanat". Mutta muoto "jonkun kielen jotakin" on näköjään aika voimakkaasti luokkanimissä esillä. --Aulis Eskola27. syyskuuta 2006 kello 20.55 (UTC)Vastaa
Hmm... totta... mutta kuulostaa järjevämmältä kun ajattelee että sivu sju kuuluu luokkaan jossa on Ruotsin kieliset kardinaaliluvut. Kun että kuuluu luokkaan jossa on Ruotsinkielinen kardinaaliluku. emt. Mutta kun katsoo Luokka:Ruotsin kieli, suurin osa on monikossa. Mitä miältä Aulis on? --Skorpion8727. syyskuuta 2006 kello 20.53 (UTC)Vastaa
Tuli otettua kopio toisen kielen vastaavasta, joka näköjään on vähän huono muoto. Monikko on ainakin luokkien selailunkin perusteella perusteltua ja kuulostaa loogiselta. Mutta entäs muulta osin: "Ruotsin kardinaaliluvut" vai "Ruotsin kielen kardinaaliluvut"? --Aulis Eskola27. syyskuuta 2006 kello 20.59 (UTC)Vastaa
Tilastollisesti muoto on varsin vakiintunut: lyhyesti "Ruotsin sanat", mutta muussa yhteydessä "Ruotsin kielen kardinaaliluvut". Pitäiskö muuntaa kaikki tähän muotoon? --Aulis Eskola27. syyskuuta 2006 kello 21.03 (UTC)Vastaa
Kannatan edelleen Luokka:Ruotsin kielen kardinaaliluvut, koska muissakin suuressa osassa on tuo kieli sana. Ruotsin kielen adjektiivit, Ruotsin kielen pronominit, Ruotsin kielen substantiivit, Ruotsin kielen numeraalit, Ruotsin kielen erisnimet, Ruotsin kielen nominit, Ruotsin kielen kuukaudet, Ruotsin kielen verbit, Ruotsin kielen partikkelit... Samaa on myös muiden kielien luokissa... Tarvisi saada joku kaikille sama pohja jottei tulisi monta samaa aihetta käsittelevää luokkaa, kuten tänään yhdistin Portugalin kielen maat ja Portugalin kielen valtiot, Suomen kielen maat ja Suomen kielen valtiot jotka ovat joksenkiin päällekkäisiä luokkia --Skorpion8727. syyskuuta 2006 kello 21.05 (UTC)Vastaa
Luokat: Maat ja valtiot, kaupungit
Viimeisin kommentti: 18 vuotta sitten2 kommenttia2 henkilöä keskustelussa
Edeltävästä sivujuonteesta jatkaen: Mistä päätellään, onko luokiteltava maita vai valtioita?
Pitäisiköhän luokka maat uudelleenohjata valtioihin, jotta ei sellaista päällekkäisyyttä tule taas hetken päästä?
Viimeisin kommentti: 18 vuotta sitten2 kommenttia2 henkilöä keskustelussa
Aulis; tiedoksesi ainoastaan, että muutin sen kommentoimasi luokan "Kirjallisuustieteen sanasto" muotoon: "Suomen kielen kirjallisuustieteen sanasto". Tosin jos se luokassa "Matematiikka" mainitsemasi monikollisuus on ehdoton päätös, luokan nimeä pitäisi ehkä vaihtaa uudelleen (?). Minusta kyllä yksiköllinen muoto kuulostaa joissakin tapauksissa (esim. tässä) paremmalta, mutta jos monikollisuudesta on jokin päätös, kenties tällekin luokalle pitäisi keksiä jokin uusi nimi. --MiaK30. syyskuuta 2006 kello 19.24 (UTC)Vastaa
esim jos joku on tyhjentänyt sivun sen tai vandalisoinut siua niin klikkaa sivun historia linkkiä ja katso viimeisin asiallinen versio ja avaa se viimeisin asiallinen versio muokkauskenttään ja paina painiketta tallenna sivu.--Vilu11. marraskuuta 2006 kello 11.22 (UTC)Vastaa
Toistaiseksi kuka vain voi editoida sivuja ilman rekisteröitymistäkin. Vandalismin palautteluun taitaapi olla ylläpitäjällä hieman helpompia hantaakeja kuin peruskäyttäjälle, ainakin parempia kuin mitä rekisteröitymättömälle. Mutta palauttelu onnistuu kuten äsken mainittiin - yhteenvetoon mielellään selitys palautustoimenpiteestä. --Aulis Eskola13. marraskuuta 2006 kello 16.38 (UTC)Vastaa
Sorry Aulis tämä keskustelu sivullasi!
Nyt siis voit käydä poistamassa sisällön ja laittaa mitä tahansa tilalle. Ilmankos tekstejäni katoilee.
Esim. Ylläpitäjäehdokkaat, Vilu, keskustelu: Onhan se hienoa kun on pyrkimyksiä, mutta kannattaisi kuitenkin laittaa perusteita parempaan järjestykseen. Kyllä kykynsä täytyy oikasti osoittaa --J.Haukela 5. marraskuuta 2006 kello 08.16 (UTC)--J.Haukela11. marraskuuta 2006 kello 11.36 (UTC)Vastaa
Viimeisin kommentti: 18 vuotta sitten1 kommentti1 henkilö keskustelussa
Hi! I am Utilizator:KlaudiuMihaila from the Romanian Wiktionary. I am writing to you for I would like to use my bot, KlaudiuBot, for interwikis starting from ro.wikt on this wiki too. It already has a bot status on af, da, es, nl, ro and vi wiktionaries. Could I have it here too? Sorry for writing to you directly, but I could not find a special page for this. Thank you! — KlaudiuMihăilăViesti23. marraskuuta 2006 kello 15.55 (UTC)Vastaa
Check user
Viimeisin kommentti: 18 vuotta sitten4 kommenttia3 henkilöä keskustelussa
Viimeisin kommentti: 18 vuotta sitten3 kommenttia2 henkilöä keskustelussa
Olet ilmeisesti vielä hereillä... Lisäsin äskein espanjan verbejä (esim. quejar) jotka annetaan yleensä sanakirjoissa quejarse-muotoisina eli -se-pääte sisältyy infinitiviin. Tässä ei tähän asti ollut tapana tehdä niin (en löytänyt yhtään -se infinitiiviä), mutta huomasin että muissa wikisanakirjoissa seurataan myöskin tuota tapaa (ei sentään kaikissa eli linkit pitäisi tehdä tavallaan molempiin, interwikit siis). Mitä mieltä olet? Olisiko viisasta muuttaa käyntäntöä nyt ennen kuin pitää siirtää kaikki sanat uusille sivuille? Vai jatketaanko täällä 'poikkeuksena'? Linguistisesta näkökulmasta en näe kovasti eroa. --Parttimehippy13. joulukuuta 2006 kello 21.40 (UTC)Vastaa
Kuka sitä nyt päivällä nukkuis ;) Mutta Espanjankieleen mulla ei ole paljoa mitään sanottavaa, muuta kuin että laajempaa yleistä kansainvälistä sanakirjakäytäntöä varmaan pitäisi yrittää löytää ja wikisanakirjojen yleistä linjaa, jotta linkittely kielten välillä pelittäisi. Sanakirjoihin voisi yrittää vaikuttaa, että tällaisten sanojen kirjaaminen tapahtuisi yhtenäisestä. Onko wikisanakirjojen äiti eli enkkuwikisanakirja millä linjoilla? Sitten tämä käytäntö pitäisi kirjata ohjeisiin. Kyselepä muilta espanjantaitajilta: aktiivisista esim. Käyttäjä:MiaK ja Käyttäjä:Samulili ovat ilmoittaneet osaavansa epsanjaa - käsittääkseni MiaK hyvinkin tuhdisti. --Aulis Eskola13. joulukuuta 2006 kello 21.49 (UTC)Vastaa
MiaK:ta ei vaan ole näkynyt täällä aikoihin. Oli varmaan lokakuu kun viimeksi pohdittiin yhtä sanaa... En:wiktionaryssä on quejarse perusmuotona. Mutta on sitten taas sanoja kuten quitar, joilla on refleksiivimuoto ja perusmuoto vailla sitä. Molemmat saman otsikon alle? Niin englantilaiset tekee... Voisin laittaa kysymyksen myös kahvihuoneeseen. Ja jätän refleksiiviverbit toistaiseksi mieluummin tekemättä, ainakin nyt. Täksi päiväksi vois kummiskin kohta lopettaa... --Parttimehippy13. joulukuuta 2006 kello 22.01 (UTC)Vastaa
:)
Viimeisin kommentti: 17 vuotta sitten5 kommenttia2 henkilöä keskustelussa
Eikös "frostkänslig" olis "hallanarka" (esim. jokin kasvi vaurioituu herkästi hallasta). Epäilisin, että "frostlänt" olisi "hallanaltis" (esim. jossakin paikassa on herkästi hallaa), vaikka en heti ymmärrä mistä tuo "länt" johtuu. Nettilainaus sanojen käytöstä "Sitkagranen är frostkänslig och bör därför undvikas på frostlänt mark". Suomenkielisistä merkityksistä olen maalaisena varsin varma, mutta ruotsin merkitysten päättely tapahtuu vähän niinkusten lukioruotsin ja kuukkelehtimisen perusteella... --Aulis Eskola29. tammikuuta 2007 kello 23.58 (UTC)Vastaa
Viimeisin kommentti: 17 vuotta sitten2 kommenttia2 henkilöä keskustelussa
Pitäisikö harkita nykyisten suositusten mukaista tv lyhennettä. Perusteena on mainittu, että televisio on jo niin yleinen, ettei kunnioittavaa suurilla kirjoittamista tarvita. Lehdistö näyttää olevan tästä aika yksimielistä. Voitaisiin pyhittää TV teravoltille, jota lyhennettä tosin tarvittanee aika harvoin.--J.Haukela30. huhtikuuta 2007 kello 18.59 (UTC)Vastaa
Molemmat ovat käytössä eli molemmat pitää selittää. Vaikka TV olisi poistumassakin, sitä esiintyy hyvin paljon vanhemmissa teksteissä. Tämä ei siis ole vain nykykielen sanakirja, vaan tänne kuuluu myös vanhahtavatkin ilmaisut. --Aulis Eskola30. huhtikuuta 2007 kello 19.01 (UTC)Vastaa
muuan ja muudan
Viimeisin kommentti: 17 vuotta sitten4 kommenttia2 henkilöä keskustelussa
Mikä närästää suomen kielen sanassa? Jos indefiniittipronomini muuan ei jostain syystä avaudu, ei se mielestäni ole syy laittaa sitä maton alle. Jos tekstissä on jokin virhe korjattakoon sitä. Muuten se muudan sattuu olemaan rinnakkaismuoto sanalle muuan.
Jos se sana muudan on olemassakin, ei pidä tehdä kahden sanan sekasikiö-artikkelia. Nyt nimi oli "muuan, muudan". Tehdään redir sanasta muudan. Onko toi muudan jokin vanha muoto tai runollinen muoto? Ei meinaan on nykynörtille ollenkaan tuttu muoto. --Aulis Eskola24. toukokuuta 2007 kello 19.15 (UTC)Vastaa
Viimeisin kommentti: 17 vuotta sitten2 kommenttia2 henkilöä keskustelussa
Hei! Meillä suomen kielessä on hyvä tapa yleensä päättä kielenmukaiset lyhenteet pisteeseen. On kuitenkin lukuisa joukko lyhenteitä joissa tätä pistettä ei ole mm. eron tekemiseksi toiseen erimerkityksiseen lyhenteeseen. Kuuluuko tämä mahdollisesti siihen joukkoon? Toki tämän "hoksaa" -sanan voisi kukin opetella kirjoittamaan lyhentelemättä, vai kätkeytyykö tähän jokin piilotettu merkitys tai vivahde? Jos tälle slangitielle lähdetään on sanalle myös muoto hox, jota voitanee pitää jonkinlaisena kirjainsanana. --J.Haukela27. heinäkuuta 2007 kello 22.30 (UTC)Vastaa
Opettaa emme ihmisiä voi: minusta ainakin slangi-ilmaisut on kirjattava niin kuin ne yleisesti esiintyvät villissä käytössä. Eihän niitä kukaan kiinnostunut voisi mitenkään muuten löytääkään (paitsi jos pistetään tarpeeksi vaihtoehtoisista eri muodoista uudelleenohjauksia). Kirjakielistä lyhennettä ei kannata kirjata ollenkaan, koska lyhenteenhän voi muodostaa melkein sanasta kuin sanasta, joistakin parikin versiota. Hoks lienee tarkoituksella saman suuntainen ja saman pituinen kuin huom., jotta leikkisä vaikutelma syntyisi. Muusta en oikein osaa sanoa, mutta täytyypä sitten tuo muoto hox myöskin lisätä. Teini-ikä on sen verta kaukana, että en heti hoxannut... --Aulis Eskola27. heinäkuuta 2007 kello 22.57 (UTC)Vastaa
Viimeisin kommentti: 17 vuotta sitten2 kommenttia2 henkilöä keskustelussa
Hei. Poistit linkin artikkelista joutsen, mutta tavallaan lainauksissa lähde pitäisi mainita, jotta joku teksti tulisi sitaattioikeudella. Tietysti voidaan pohtia, onko yksittäinen virke edes teos, mutta kenties harkitset artikkelissa olevan virkkeen korvaamista itse keksityllä (tai ehkä "kerrot nykyisen virkkeen asian omin sanoin")? (En tosin ole asiantuntija, eli ehkä olen väärässä.) --91.155.58.24222. syyskuuta 2007 kello 16.54 (UTC)Vastaa
En huomannut muuttaa lauseen ulkoasua samalla, mutta nyt sekin on tehty. Parempi tosiaan niin, että ei lainata edes sitä yhtä yhtä virkettä suoraan mainitsematta lähdettä. Silloin ei kenelläkään ole varmasti nokan koputtamista tekijänoikeuksien suhteen. Vapaasti muotoiltu lausahdus kelpaa ihan yhtä hyvin esimerkiksi.
Ajattelen, että olisi parempi olla pistämättä tänne kovasti lähdetietoa jostakin sana-artikkelin kertomasta sivuasiasta, koska se vain hämmentää artikkelin lukijaa. Ei se, mistä jokin esimerkki on lainattu, anna kenellekään merkittävää lisäselvyyttä sanan merkityksestä ja käytöstä. Esim. sanasta itsestään kertovaan juttuun - vaikkapa sanan etymologiasta kertovaan - viittaaminen on tärkeää. --Aulis Eskola24. syyskuuta 2007 kello 19.59 (UTC)Vastaa
hieman
Viimeisin kommentti: 17 vuotta sitten2 kommenttia2 henkilöä keskustelussa
Minkähän vuoksi artikkeli hieman piti muokata nykyistä alkeellisemmaksi? Tein kohdaltani aika poikkeuksellisen asian, eli palautin sen ein bisschen aikaisempaan versioon. Ystävällisesti
Hyvä että huomasit lipsahdukseni! Tarkastelin viime päivien historiikeista epäilyttäviä muutoksia, enkä huomannut tarkistaa, että sinä olit jo korjannut artikkelin. Siispä aloin muokata vahingossa vanhaa versiota ja tallensinkin sen vielä... --Aulis Eskola15. lokakuuta 2007 kello 19.36 (UTC)Vastaa
Iteratiivisesta työtavasta
Viimeisin kommentti: 17 vuotta sitten1 kommentti1 henkilö keskustelussa
Nuo kaikki shakkiluokan uudet sanat ovat vasta työalla olevia raakatekstejä. Yritin selittää asiaa tarkemmin omalla keskustelusivullani. Voinko nyt jatkaa valitsemallani tiellä vielä vähän matkaa vai pitäääkö mun palata ruotuun heti samantien? --Raimondo26. marraskuuta 2007 kello 19.03 (UTC)Vastaa
Otsikkotasot - shakki-aiheista
Viimeisin kommentti: 17 vuotta sitten12 kommenttia3 henkilöä keskustelussa
Jätitkö jonkin viestin aiheesta? En löydä sellaista
Aiheesta toiseen: Voisitko hieman rusnata shakkimallinetta. Toivoisin, että myös suomen nykyisen yleiskielen muotoinen šakki olisi näkyvillä selitysrivin alussa--J.Haukela26. marraskuuta 2007 kello 19.58 (UTC)Vastaa
Ei viestiä, vain tasojen ulkoasun muuttaminen, kun oli hassusti. (Yritin merkitä pieneksi muotomuutokseksi.)
Pitäisikö sitten nuo luokatkin muuttaa šakki-muotoon?! Yhtenäisyys olis yksi tavoite. Tai voihan tämä nyt poikkeavastikin olla - ei tuollaisella kommenttitekstillä paljoa merkitystä ole. Wikissä näköjään on nimitaisto (toistaiseksi) asettunut YSA:n ja shakkiliiton käyttämälle kannalle. Siis kielitoimiston vuosikymmenien aikana antamia suosituksia "vastaan". --Aulis Eskola26. marraskuuta 2007 kello 20.08 (UTC)Vastaa
Minulle tässä *akki-asiassa riittää, ettei hommasta tässä ympäristössä ole keskenään ristiriitaisia ohjeita. Sen sijaan haluaisin vielä pohtia tuon iteroivan työtavan mahdollistamista.
Näissä termiasioissa tulee usein vastaan valintatilanne siitä montako tiettyyn aiheeseen liittyvää perustermiä aikoo selittää ja näitä valittuja termejä olisi sitten hyvä viljellä myös muiden termiryhmän termien selityksissä. Tästä syystä käsissä on usein useamman kuin vain yhden termin työstäminen ja tuo valittavien perustermien joukko selviää vasta termijoukkoa työstettäessä.
Ehdotankin nyt harkittavaksi, että syöttölomakemallineessa jo käytössä olevan {{määritelmä/puuttuu}} mallineen "puuttuu" sanan paikalle voisi kirjoittaa joko tekstin "työnalla" tai jonkun muun lyhyen selityksen tilaa kuvaavan viestin. Näin sen voisi keskeneräisen tekstin syötössä jättää vielä paikalleen ja poistaa sitten, kun sivu on saatu valmiiksi. --Raimondo27. marraskuuta 2007 kello 10.39 (UTC)Vastaa
Kiitos! Otetaan jatkossa käyttöön aina tarpeen tullen. Liimaan sen myös nyt alkavalla raakatekstien siistimiskierroksella sivuihin, jotka eivät tule heti ensimmäisellä iterointikierroksella kuntoon. (testasin tässä samalla myös tuota nowiki-toimintoa) --Raimondo28. marraskuuta 2007 kello 10.23 (UTC)Vastaa
Shakkitermien siistimiskierros on nyt kykyjeni mukaisesti tehty. Yritin tiivistää määritelmät mahdollisimman lyhyiksi, mutta esimerkkilauseisiin koitin piilottaa myös hiukan substanssiasiaakin. Voiskohan näitä sanoja syöttää nyt tänne tällä siistityllä tyylillä, vai oliskohan tässä vielä muuta moitittavaa? Vastaa vaikka tuonne mun keskustelusivulle.--Raimondo30. marraskuuta 2007 kello 23.14 (UTC)Vastaa
Substanssin ujuttaminen esimerkkeihin on ihan suotavaakin, kunhan se artikkelin sana esiintyy aina esimerkissä. Esimerkissä pitää olla nimenomaan se saman sanaluokan sama sana eikä jokin liittyvä sana. Näin näytät tehneesikin esimerkkejä. (Lähellä höpinää olevan "mukamasesimerkit", joita ei käytännössä esiinny, eivät taasen ole kovin mukavia.)
Tarkoitus ei niinkään ole "moittia" käyttäjiä, vaan antaa vinkkejä käytännöistä ja ehdotuksia mahdollisesti toimivimmista tyyleistä. Yhden asian huomasin muutamia shakkisanaesimerkkejä katsottuani: eri merkitysten käännöksiä pitäisi erotella - tähän tyyliin: linnoitus. Monissa kohdin ainakin aloin epäillä, että ehkä shakkitermi ei käänny ihan vastaavasti muille kielille kuin yleiskielen sana. Ilmeisesti kääntyminen välillä onkin ihan sama yleiskielen sanalle kuin shakkisanallekin: vai kuinka on esim. kuningas ja kuningatar? Jos yhdelläkin kielellä sanan eri merkitykset kääntyvät eri tavoin, merkitysten käännökset pitäisi eriyttää. --Aulis Eskola3. joulukuuta 2007 kello 18.43 (UTC)Vastaa
Minä taisin toimia niin, että eriytin käännökset varmuudenvuoksi melko systemaattisesti kaikissa uusissa sanoissa, jo olemassa olevien sanojen kohdalla katsoin vain englanninkielistä käännöstä (muitapa en oikein osaisikaan) ja niihin shakkisanoihin, jotka täälä jo olivat (kuten kuningas ja kuningatar) en tainnut tehdä juuri mitään. Jatkossa tarkoitukseni on silloin tällöin tiputella tänne näitä shakkisanoja edelleen ja aikomukseni on syöttää tänne pelkkiä suomenkielisen terminselityksiä, jos en löydä englanninkielistä alakohtaista käännöstä. Näiden Olisiko nyt viisainta menetellä näiden käännösten kohdalla niin, että eriytän ne jatkossa systemaattisesti? Miten minä muuten saan tämän sivun nyt asetettua tarkkailuun? --Raimondo7. joulukuuta 2007 kello 13.51 (UTC)Vastaa
Viimeisin kommentti: 17 vuotta sitten4 kommenttia2 henkilöä keskustelussa
Varsinaisesti ajattelin kuitenkin kysyä ihan eri asiaa. Tuon en-Wikiversityn puolella käynnistetään mahdollisesti pikapuoliin erään kurssimateriaalin kehittely, joka olisi hyvä saada myös suomenkieliseksi. Nyt kuitenkin minusta näyttää siltä, ettei koko Wikiversityä ole vielä suomenkielisenä käynnistetty. Jos näin on, niin osaisitko sinä tehdä sen, pyytää jotakuta toista sen tekemään tai neuvoa kuinka se se tehdään, jotta myös suomenkielistä materiaalia (en-kurssien käännöksiä) voisi sinne ryhtyä syöttämään. --Raimondo10. joulukuuta 2007 kello 16.46 (UTC)Vastaa
Tässä on puolensa ja puolensa. Tärkeintä on tietysti, että sanan muoto löytyy. Olen noita rätkinyt ihan senkin takia, että englannin kielen taivutetut muodot pyörivät muuten tekemättöminä sanalistoissa.
Päällekkäistä täyttä artikkelia ei kannata tehdä ihan tiedon hallittavuuden takia. Olen selvästi sellaista vastaan.
Pitäisiköhän harrastaa ilmaisua: "monikkomuoto englannin kielen sanasta se ja se"? Tähän ilmaisuun pistettäisiin linkki varsinaiseen sanaan. Tällöin varmaankin sanasta tulisi kuitenkin tehdä artikkeli, jossa mainittaisiin kieli ja sanaluokka. Katso walls.
Olen suomennoksia vastaan, koska tuloksena on päällekkäistä tiedon säilytystä. Käyttäjälle tuo voisi olla mukavaakin, mutta jos järjestelmän hallittavuus heikkenee, sanakirjan taso putoaa kuitenkin. --Aulis Eskola6. joulukuuta 2007 kello 21.40 (UTC)Vastaa
Kannatan siitä huolimatta suomennosta artikkeliin. Melko kömpelö tuo monikko malline. Eikö olisi riittänyt pelkkä teksti #Monikko sanasta jotta ei tarvita jokaiselle kielelle ja sanaluokalle omaa mallinetta. siis samalla periaatteella kuin on malline {{määritelmä/puuttuu}} --Skorpion876. joulukuuta 2007 kello 21.48 (UTC)Vastaa
Laajemmin taivutuksia ei tehdä, mutta engl. tulsi monikko ja ehkä parit verbitaivutukset. Eikös nämä menisi aika kätevästi kokonaan mallineella? Haen ideaa, että sana itsekin pölähtäisi walls-artikkelin tyyliin siihen väliin. Mutta miten se tehdään - vai pystytäänkö tekemään ollenkaan nykyisellä wiki-moottorilla? --Aulis Eskola6. joulukuuta 2007 kello 21.51 (UTC)Vastaa
Kannatan kuitenkin Skorpion87:n tapaa. Katso esimerkkinä sales, jossa sana voi tarkoittaa monikkomuotoa tai sillä voi olla ihan toinen tarkoitus. Toivottavasti ymmärsitte edes jotain tuosta sepityksestäni. ;-) --AtteL6. joulukuuta 2007 kello 21.55 (UTC)Vastaa
Elämästämme tulisi paljon helpompaa, jos tekisimme tämän tuolla Skorpion87:n tavalla. Itselläni ei rahkeet riitä sellaisen mallineen koodaukseen, joka sisältäisi verbin taivutukset ja substant. monikon. --AtteL6. joulukuuta 2007 kello 22.01 (UTC)Vastaa
Mielestäni olisi fiksumpaa että mallineella luotaisiin pelkkä teksti # Monikko sanasta ]. ja artikkeliin kirjoitettaisiin ihan normaalisti kieli ja sanaluokka... näin samaa mallinetta voi käyttää muidenkin kielien monikoissa.--Skorpion876. joulukuuta 2007 kello 22.02 (UTC)Vastaa
Sellainen malline voisi olla myös, siksi annoinkin tälle mallineelle nimen enmonikko. Kait noita mallineita voisi olla muutamakin käytössä eri tarkoituksiin ja erikoisempia eri kielille? --Aulis Eskola6. joulukuuta 2007 kello 22.04 (UTC)Vastaa
Ymmärsinkö oikein vai aivan väärin että takoititko tuolla mallineella tapaa jota ainakin ruotsalaiset käyttävät kts.. Siis tuota laatikkoa itse artikkelissa. Olisihan se hieno mutta vaatii melkopaljon työtä. Ja uskon että kun muokkaajia putkahtaa lisää niin sellaiset tännekkin saadaan. Voisihan niitä jo alkaa tekemäänkin.--Skorpion876. joulukuuta 2007 kello 22.10 (UTC)Vastaa
Siis suomen kielen taivutuksille!? Niistä on päätetty varsin tiukasti, että niitä ei lähdetä esittämään hakusanoina, koska se on loputon suo. Vai mistä puhutte? --Aulis Eskola6. joulukuuta 2007 kello 23.46 (UTC)Vastaa
En kehottaisi osittainkaan "ruokkimaan" kenenkään intoa alkaa taivutella suomen kielen sanoja hakusanoiksi. Siitä tulee loputon rumba, koska monilla sanoilla on satamäärin taivutusmuotoja. --Aulis Eskola6. joulukuuta 2007 kello 23.51 (UTC)Vastaa
Mielestäni tähän on parikin perustetta: 1) englannin osalta hyvin rajallisen taivutusmuodot voidaan kohtuudella esittää ja niin tehdään myös sanalistoissa, joiden perusteella sanoja myös syötetään sanakirjaan (mm. Wikisanakirja:Frequency lists/PG/2006/04/1-10000) 2) enkku-sanakirjassa tehdään näin ja ajattelisin, että joiltakin osin annettaisiin emäkielen sanakirjan määritellä sanojen käsittelytapaa, vaikka eri kielisissä sanakirjoissa omia käytäntöjään toki onkin.
Toiseen suuntaan sitten tietysti kiskoo se, että suomenkielisessä sanakirjassa pyrittäisiin esittämään eri kielet "symmetrisesti". Mutta tässäkin katsoisin paljon kielen rakenteita, enkä yhtä yleistä periaatetta. --Aulis Eskola6. joulukuuta 2007 kello 23.57 (UTC)Vastaa
Sielläpä näköjään yksi "taivuttajfriikki" on tehnyt taas muutama kuukausi sitten sanaluokillekin luokitusta. Toivottavasti tuohon taivuttamiseen ei upota syvemmälle, koska se syö syvemmälle mennessä perushommalta eli sanojen, merkitysten ja käännösten syöttämiseltä resursseja. Vähän ilkeästi sanoisin niinkin, että kaikkea hassua ei tarvii matkia. Englannin kielen osalta näkisin tilanteen vakiintuneempana ja taivutusten esittämisen selkeästi käytännölliseltä ja kannatetulta. (tämän kommentin jätti aikoinaan Aulis Eskola --Aulis Eskola27. joulukuuta 2007 kello 22.16 (UTC))Vastaa
Pidän substantiivien osalta tuollaista taivutusten esittämistä kohtuullisen hyvänä ideana. Näitä taivuttelutaulukoita kannatan jonkin verran, mutta en itsenäisiä sanoja joka taivutusmuodosta. --Aulis Eskola7. joulukuuta 2007 kello 00.10 (UTC)Vastaa
"sanojen, termien ja lyhenteiden selitysteos". Minä saan tuosta lauseesta ainakin sen käsityksen, että wiktionaryn pitäisi pystyä kertomaan mitä jokin yksittäinen sana tarkoittaa. Esim. jokin monikollinen sana kuten kissat pitäisi selittää että se on monikko sanasta kissa.--Skorpion877. joulukuuta 2007 kello 00.08 (UTC)Vastaa
Sanakirjojen tekeminen kaikilla kielillä kaikista kielistä on niin mielettömän suuri projekti, että sivuhaaroja täytyy yrittää hillitä. Etenkin pienien kieliryhmien kohdalla kuten meidän suomenkielinen Wikisanakirjamme näen tämän tärkeänä tekijänä. Meillä on vieläkin niin vähän yhtä kieltä kohden sanoja, että emme ole vielä "pulpahtaneet pinnalle". Teemme työtä sitkeästi vain muutamien aktiivien voimin. Wikipedia on selvästi lyönyt itsensä läpi.
Mm. tämän takia näen suomen kielen taivutettujen sanojen esittämisen kohtuuttomana. Erilaisilla "lisätöillä" wikisanakirjassa on oltava selvä funktio. Porukka on suurelta osin nörttejä, joilla on innostusta kaikenlaisiin himmeleihin ja vipusiin. Siksi kaikkea työtä, mikä vie mahdollisesti pitkäaikaisesti energiaa perustyöltä, pitäisi katsoa kriittisesti. Muutama kielitieteilijä myös alkuaikoina esitti miten monta tuhatta muotoa joistakin verbeistä on kehitettävissä ja se viimeistään osoittaa suomen kielen taivutusmuotojen esittämisen suoranaisen käytännön järjettömyyden. --Aulis Eskola7. joulukuuta 2007 kello 00.10 (UTC)Vastaa
Tuosta läpilyönnistä. Tänne ei löydä ketään. Ainoat linkit tänne on muista wikiprojekteista. Google ei löydä meitä. Ja meillä on vaikea osoite muistettavaksi. Meillä ei ole mitään erikoista tarjottavaksi käyttäjillemme, mitä muilla ei olisi. Pitäisi varmaankin artikkelien määrän sijasta keskittyä enemmän laatuun.--Skorpion877. joulukuuta 2007 kello 00.16 (UTC)Vastaa
Nykyään muuten jostakin minulle käsittämättömästä syyystä kuukkeli löytää meidän ainakin hakusanalla "sanakirja"! Olemme muuten 7. sijalla eli etusivulla, kun perushaussa tulee 10 ensimmäistä näkyville.
Erityisalojen sanastot on yksi, jossa pystymme kohta jo kilpailemaan. Joku tekee shakkisanoja, itse pyrin tekemään etenkin jatkossa elektroniikkaa ja tekniikkaa, joku taas jotakin muuta, minkä tuntee hyvin.
Toinen erikoisuutemme on suuri kielimäärä käännöksissä.
Laatuun kuuluu myös sitä, että selitämme parhaimmillaan paljon tarkemmin sanat kuin mikään muu sanakirja. Kerromme sanojen sävyistä. Natiivien kielen puhujien antamat käyttöesimerkit antavat paljon, jos ne ovat osuvia. Niitä pitäisi mielestäni olla paljon enemmän tässäkin suomenkielisessä sanakirjassa.
"Peruskielissä" (engl, ruotsi, saksa, venäjä,...) pitää saada myös massaa eli tuhansittain tärkeimpiä sanoja, jotta vaikuttaisimme joteskin varteenotettavalta. --Aulis Eskola7. joulukuuta 2007 kello 00.27 (UTC)Vastaa
Oletko varma ettei google etsi koneeltasi "usein käytettyjen sivujen avulla" hakusivuja. Sillä itse en ainakaan saa googlesta Wikisanakirjaa 100 ensimmäisen joukkoon...--Skorpion877. joulukuuta 2007 kello 00.30 (UTC)Vastaa
Tuollaistako se kuukkeli käyttääkin? Milläs ton saa poistettua käytöstä. Toisella tapaa kuukkelin herätettyäni haulla "sanakirja" tämä tuli kolmannelle sivulle... --Aulis Eskola7. joulukuuta 2007 kello 00.37 (UTC)Vastaa
Viimeisin kommentti: 17 vuotta sitten1 kommentti1 henkilö keskustelussa
Kuten edellä huomasimme, muutellessa mallineiden idea rikkoutuu helposti. Olisi hyvä dokumentoida mallineiden käyttöidea niiden keskustelusivuille tai kommentteihin ja jopa ihan pedantisti kuten Wikipedian puolella paljon tehdään. --Aulis Eskola6. joulukuuta 2007 kello 23.18 (UTC)Vastaa
Tilastotietoja
Viimeisin kommentti: 17 vuotta sitten1 kommentti1 henkilö keskustelussa
Hieman tilastotietoja käyttäjäsivullesi. Tänään ollaan ohitettu italian kielinen wiktionary artikkelimäärällä ja sijoituksemme on jälleen TOP10:ssä. JIPIII!!! hyvä me! Terveisin:Skorpion876. joulukuuta 2007 kello 23.08 (UTC)Vastaa
Pudotuspalkki
Viimeisin kommentti: 17 vuotta sitten8 kommenttia2 henkilöä keskustelussa
En tiedä, että olisi mahdollista. En ole nähnyt sellaista missään Wikipedioissa tai sisarprojekteissa käytössä. (Toisissa wikeissä kylläkin, mutta en näissä, mitä Wikipedia ja Wiktionary yms käyttävät.) Oletko koskaan muuten vilaissut tätä: Flammien selainlomake ? --Aulis Eskola7. joulukuuta 2007 kello 00.47 (UTC)Vastaa
Mutta pääseekö niihin käsiksi muuta kuin aika syvältä kooditasolta? Avoimen koodin projektissahan kaikki nyt tietysti on mahdollista. Jos pitää tehdä syvellä tasolla, sitten vaan tehdään, jos saadaan joku osaava tekemään... Sinänsä edes mitään lomakkeita en ole havainnut edes enkku-wikisanakirjassa käytössä. --Aulis Eskola7. joulukuuta 2007 kello 00.52 (UTC)Vastaa
Flammie varmaankin osaisi tehdä sellaiset jos se ylipäätään on mahdollista. Pitää kysyäistä siltä kun se on taas paikalla. Nyt skorppari menee tutimaan. Öitä Aulis.--Skorpion877. joulukuuta 2007 kello 00.59 (UTC)Vastaa
Outoa on juu. Yleensäkin tuo kehitystyö on joteskin aneemista Wiktionaryssä verrattuna Wikipediaan. Enkkupuolella tilanteen näkee jo joteskin pelkistä ulkokuorista ja alkusivusta. Enkku-wiktionaryn sanamäärä vaan perustuu siihen, että sinne tunkee sanoja eri kielten puhujat. Siellä on oikeastaan suomen sanojankin aika paljon - sekä ihan suomenkielisen sanan selityksiä, että käännöksiä enkun sanoista suomeksi.
Enkku-wiktionaryssä ei ole mielestäni syntynyt sellaista perustiimiä kuin moniin Wikipedioihin on. Jotenkin kait tuo samaa kieltä puhuvien keskinäinen porukka on pitkällä aikavälillä sittenkin tehokkaasti asioita edistävä - ja sellaista ei ole en-Wiktionaryssä --Aulis Eskola7. joulukuuta 2007 kello 01.02 (UTC)Vastaa
Onko taas tehty uusia linjauksia
Viimeisin kommentti: 17 vuotta sitten4 kommenttia2 henkilöä keskustelussa
Ovatko henkilökohtaiset mieltymyksesi muuttuneet vai miksi teet uusia linjauksia. Et nyt viitsi yrittää opettaa vanhaa koiraa istumaan tai menemään kyykkyyn — siitä voi tulla salavihainen--J.Haukela21. joulukuuta 2007 kello 23.46 (UTC)Vastaa
Olisko tuo tuli-sana nyt sitten järkevästi, kun se olis kait tämän sanontoja koskevan sopimuksen mukaan, mutta otsikkotasotkaan eivät olisi ristissä? Yritän etsiä, onko se asia missään ohjeissa... --Aulis Eskola22. joulukuuta 2007 kello 00.08 (UTC)Vastaa
Kirjautuminen
Viimeisin kommentti: 16 vuotta sitten10 kommenttia4 henkilöä keskustelussa
Hei! Onko Sinun kirjautumisesi tänne käynyt vaikeuksitta? Entä oletko kokeillut hakea Googlella wikisanakirjaa ja vielä hakutulosten peruteella ohjautunut tänne?
Tarkennus: Sellainenhan lisäys on lähikuukausina tehty robottitunkeutujia vastaan, että kerrankin salasanan väärin syötettyään joutuu tulkitsemaan sotkuisesta tekstistä jonkin englanninkielisen sanan. --Aulis Eskola3. tammikuuta 2008 kello 12.14 (UTC)Vastaa
Alkaa vaikuttaa yhä kummallisemmalta. Olen liikkeellä vastaavalla kalustolla eikä laitteissa pitäisi olla mitään ongelmia, mutta kirjautuminen ei vain onnistu. Tiedätkö jonkun henkilön, joka voisi selvittää onko J.haukela-tilillä jokin pöpö. Ei kai kyseessaä liene mikään säännöstely. Tuossa vuodenvaihteen tienoilla yhteys lakkasi toimimasta niin kuin joku olisi vetänyt tökkelin irti ja tarvittiin pientä kikkailua, että yleensä pääsin tänne muutaman päivän perästä. Jään odotukselle 209.250.239.1784. tammikuuta 2008 kello 02.36 (UTC)Vastaa
Mitä siis tapahtuu tarkemmin ottaen? Kysyykö palvelu normaalisti salasanaa? Tuleeko jotakin virheviestiä sen syöttämisen jälkeen? Tulee kysymys "Automatisoidun salasanan murtamisen..."?
Oletko kokeillut uuden salasanan pyytämistä sähköpostiin (jos siis yleensä pääset siihen asti)? Mitä tästä on seurannut?
Hei! Ongelma ei aiheudu salasanasta, mutta vaikka selaimesta evästeitä ei ole estetty tulee herja: "Sisäänkirjautumisvirhe:Wikisanakirja käyttää evästeitä sisäänkirjautumisen yhteydessä. Selaimesi ei salli evästeitä. Ota ne käyttöön, ja yritä uudelleen".209.250.239.1785. tammikuuta 2008 kello 21.56 (UTC)Vastaa
Herjaaminen jatkuu. Käväisin tuolla Wikipedian puolella ja siellä kirjautuminen onnistui vaikeuksitta. Kai joku asiantuntija voisi käydä vilkuilemassa mistä on kysymys, mutta minne tällaiset avunpyynnöt pitäisi jättää?
WP ja wikisanakirja käyttävät käsittääkseni hieman eri versiota wikimoottorista eli ero voisi johtua joteskin siitäkin. Mikä on evästeiden käytön sallinnan taso selaimessasi (IE:ssä Työkalut/Internet-asetukset/Tietosuoja)? Pistä edes kokeeksi "Hyväksy kaikki evästeet" jos asetus ei ole jo tuossa asennossa.
Hei! Mitään yksinkertaista ratkaisua ei löytynyt, mutta järjestelmän uudelleen asennuksen jäkeen onnistui samoilla selaimen asetuksilla, ainakin tämän kerran. J.Haukela8. tammikuuta 2008 kello 10.02 (UTC)Vastaa
En usko mystiikkan, joten pyydän apuasi yllä kuvatun laisen ongelman ratkaisemiseksi. Muutama päivä pois leikistä ja ovet on suljettu niin, eeten voi taaskaan kirjautua. Taas herjataan evästeistä, vaikka kaikki evästeet sallitaan niin kuin joitakin päiviä sitten täällä käydessäni. Onko joku tehnyt jonkinlaisen eston vai mistähän voisi olla kyse?
Sittenkin kyse on mystiikasta. Aikaisemmin käyttämäni ja "suosikkeihin" tallentamini linkki johti näille sivuille, mutta ei sallinut kirjautumista. Toista kautta pääsy onnistui.
Tulisitko wikiopistossa käynnistetyn opintopiirimme osallistujaksi ja/tai tuutoriksi?
Viimeisin kommentti: 16 vuotta sitten6 kommenttia2 henkilöä keskustelussa
Wikiopostossa on käynnistetty Wikimedia-tuotteiden_sisältötuotanto -opintopiiri ja sen yhtenä oppimistehtävänä on Bottien_käyttö_Wikimeedioissa. Toivomme sinun liittyvän tiimimme jäseneksi valitsemassasi roolissa (osallistujaksi ja/tai tuutoriksi) eli käyvän silloin tällöin täydentämässä ja korjaamassa sivujamme sekä osallistumaan keskustelusivuillamme käytävään keskusteluun. ----Raimondo20. tammikuuta 2008 kello 15.50 (UTC)Vastaa
Juu, tuo mainitsemasi "uusi ja erilainen yhdessä kirjoittamisen tapa" kuulostaa kiinnostavalta. Pyysin em. keskustelussa sinua valottamaan sitä vähän lisää? --Raimondo22. tammikuuta 2008 kello 12.27 (UTC)Vastaa
PS. Onkohan siitä käyttäjäkäsikirjasta mesottu mitään WP:n puolella? Sopivasti aiherajauksen asetellen voisi olla hyvä lisuke perusohjeiden lisäksi WP:n perusidean valottamiseksi ihmisille. --Aulis Eskola21. tammikuuta 2008 kello 22.16 (UTC)Vastaa
Tuosta bottitiimistä mä panin jonnekkin jotakin, mutta tästä käyttäjänkäsikirjasta olis varmaan hyvä kertoa vielä lisää. Sä varmaan osaisit ottaa asian oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla esille.
Minusta olisi parasta, että tämän käsikirjan kimppuun kävisi nyt iso joukko asiansa tuntevia kirjoittajia tarkoituksenmikaisella tavalla organisoituna (sulla olisi ilmeisesti tähän jo valmis sapluuna?). Me voisimme sitten tuossa opintopiirissä tavata käsikirjaa ja tehdä kaikki tarvittavat tyhmät kysymykset, jotta saatte kirjattua ohjeisiin sellaisetkin asiat, jotka jo pidemmälle ehtineiltä kirjoittajilta saattaa muuten itsestään selvyyksinä jäädä sanomatta. Käsikirjaan olisi varmaan hyvä linkittää kuhunkin asiaikohtaan myös kaikki syvemmälle menevät ohjeet. --Raimondo22. tammikuuta 2008 kello 12.27 (UTC)Vastaa
Ei siinä muuta ole kuin valita sopiva kohta esim. kaffeehuoneen kammareista ja pistää sinne vetoava alustus aiheesta. Mutta katotaan tota asiaa nyt hiekan käsikirjasivulla ensin... --Aulis Eskola22. tammikuuta 2008 kello 20.38 (UTC)Vastaa
Täydelliset ja epätäydelliset virkkeet määritelmissä
Viimeisin kommentti: 16 vuotta sitten2 kommenttia2 henkilöä keskustelussa
Hei! Kysyisin sivuun tiu liittyen, eikös "virkkeet" ilman predikaattiverbiä pitänyt kirjoittaa pienellä alkukirjaimella ilman pistettä, ja jos haluaa kirjoittaa isolla alkukirjaimella pisteen kanssa, piti muokata määritelmää lisäämällä subjekti ja predikaatti. Ajattelin myös, että muotoilemallani tavalla merkitys käy paremmin ilmi ilman että tarvitsisi kirjoittaa "eräs mitta...". Ihan näin ystävällismielisesti kyselen, kun muistaakseni noiden määritelmien kanssa tehdään tällaista pilkunviilausta useinkin. --91.155.58.2422. helmikuuta 2008 kello 17.04 (UTC)Vastaa
Tarkkaa kirjoitustapaa ei ole määritelty, mutta yleensä on vältetty sellaista esim. Wikipediassa ominaista selitystapaa TERMIstä, että TERMI tarkoittaa... Merkitystä selitettäessä on ilman muuta selvää, että puhutaan juuri otsikkona olevasta TERMIstä, joka toistuu jo sivun otsikkonakin ja kirjoitusasuna juuri edellä. Eli toisin kuin Wikipediassa eipyritä täydellisiin lauseisiin, vaan luetellaan merkityksen kuvauksia "sopivilla välimerkeillä" eroteltuna. Ensimmäisinä välimerkkeinä ovat tarjolla pilkut ja puolipisteet.
Seuraavaksi tullaan melko sekavaan kysymykseen, koska kirjoitettaisiin pienellä ja koska isolla. Tiun kohdalla varmaankin on kätevää vain kirjoittaa pienellä - muutin artikkelin siihen asuun. Ongelma alkaa tulla siinä vaiheessa, kun on monta selitystä sanasta eikä kuitenkaan yleensä mentäisi siihen "TERMI tarkoittaa"-muotoon!? Tästä on keskusteltu "jossakin" eli paikassa jota en saa palautettua mieleeni enkä löydä, mutta tästä pitäisi saada jotakin ohjetta aikaan... --Aulis Eskola4. helmikuuta 2008 kello 15.24 (UTC)Vastaa
Keskusteluun mukaan
Viimeisin kommentti: 16 vuotta sitten1 kommentti1 henkilö keskustelussa
Terve. Kutsuisin Sinut kertomaan mielipiteesi yhdestä sana-artikkelityypistä tänne. Laitan tämän saman kutsun hyvää tarkoittavana spämminä mahd. monelle suomea äidinkielenään puhuvalle rekisteröityneelle käyttäjälle, jotta asiasta oikeasti käytäisiin edes jotensakin demokraattista keskustelua. :) -- Puisque7. toukokuuta 2008 kello 01.51 (UTC)Vastaa
Tyhjät rivit
Viimeisin kommentti: 16 vuotta sitten3 kommenttia2 henkilöä keskustelussa
Sikäli ei aivan sama, että yhtenäinen "pötkökoodi" on ihan kamalaa luettavaa. Olisi hyvin suotavaa käyttää päälohkojen välissä tyhjiä rivejä. Mutta tilankäytön kannalta asian voitaneen sanoa olevan "yksi ja hailee". --Aulis Eskola9. toukokuuta 2008 kello 18.34 (UTC)Vastaa
Pistäpä linkittäen muutamia esimerkkejä tarkoittamistasi tilanteista, niin kaikkien olisi helpompi kommentoida.
Sitten pitäisi analysoida erilaisten merkintätapojen etuja ja haittoja. Monimutkaiset systeemit eivtä ole tällaisessa ympäristössä eduksi, kun ei ole mitään kunnon kenttiä tiedoille, vaan ne koodataan mekrintätavoilla. --Aulis Eskola18. heinäkuuta 2008 kello 11.24 (UTC)Vastaa
No, olen lisäillyt kymmeniin artikkeleihin kyseisen maan sanaluokkia esim. Luokka:Ruotsin kielen substantiivit-ro. Tuolla Kahviksessa Skorppari87 mainitsi että koko juttu olisi täysin turha; sanat luokiteltaisiin vain kyseisen maan sanaluokkaan, eikä substantiiveja, adjektiiveja, verbejä jne. luokiteltaisi lainkaan. Kutsuisin sinut sanomaan mielipiteesi asiaan. --Dlevej18. heinäkuuta 2008 kello 11.36 (UTC)Vastaa
Re: Taivutusmallineen tulostuminen
Viimeisin kommentti: 16 vuotta sitten2 kommenttia1 henkilö keskustelussa
Joo, mietin itsekin tota palstojen päällekkäisyyttä, kun malline "kelluu" sivun laidassa. Olisikohan ehkä sittenkin parempi ainakin toistaiseksi piilottaa nominien taivutusmallineet Taivutus-otsikon alle, kunnes joku viisaampi keksii ongelmaan ratkaisun? Ja muuten: mun mielest tyyliin saksan ja latinan kaltaisten kielien kohdalla, joissa on vaa max. kuus sijamuotoa, sivun laidassa kelluva ja näkyvä taulukko olis kohdallaan, mutta suomen taivutusjärkäleissä ongelma on taulukon roikkuminen muiden kielten päällä, ts. sivuilla joissa ko. sanast ei mitenkään tuu paljoa tekstiä, mutta taivutustaulukko ei anna myöten ja lojuu alempana muiden kielten osioiden oikeas reunas. Voiskohan ne toistaseks piilottaa Taivutuksen alle? -- Puisque18. heinäkuuta 2008 kello 17.37 (UTC)Vastaa
Nyt se näyttäis olevan kunnossa, se näkyy tulostettavana ok:lta, kts. esim. leivos. Tietysti, toi on vast eka sivu, muut pitää siivota. Voisko tosta taulukosta tehdä its. as. vaakasuoran? Ei syntyis pystysuorast tulostettaessa nii paljon tyhjää tilaa sivun oikealle laidalle. -- Puisque18. heinäkuuta 2008 kello 17.56 (UTC)Vastaa
En ole kuullut tuollaista suomennosta, mutta vaikuttaa jotenkin järkevältä ja siten mahdolliselta käännökseltä. Liittyy jotenkin raitiovaunujen tehoasteisiin Booster on sinänsä jokin "lisätehon antaja". Differential taase eromuotoinen. --Aulis Eskola22. heinäkuuta 2008 kello 21.19 (UTC)Vastaa
Saksan verbityypit
Viimeisin kommentti: 16 vuotta sitten2 kommenttia1 henkilö keskustelussa
Moro. Saksan oppikirjoissa – ne mistä ainakin mä oon oppia ammentanu, unter anderem Mosaik 6 (tesktei ja harjotuksii; Gummerus 2004), Viel Erfolg (kielioppii ja harjotuksii; WSOY 2002) yms.äms.tems.moms. – saksan vahvoja verbejä (eli verbejä joiden imperfekti päättyy konsonanttiin ja part. perf. -en-päätteeseen; geben, gibt, gab, gegeben) kutsutaan vahvoiks eikä epäsäännöllisiks (varmaankin siks, koska ne muodostaa niin valtavan joukon), ja heikkoja ("säännöllisiä", esim. machen, macht, machte, gemacht) verbejä "heikoiks" ja heikkoja epäsäännöllisiä ylläri pylläri "heikoiks epäsäännöllisiks". Ja näin näyttää tekevän myös ainakin englannin Wikisanakirja (tosin näin ei tee saksankielinen ...???). Mikä käsitys sul on, nimitetäänkö imperfektissä konsonanttiloppuisia ja part. perf.:ssä en-loppuisia vielä nykyään "vahvoiks" vai "epäsäännöllisiks"? Mul on se käsitys et noit kutsuttais yleisesti viel "vahvoiks", ja "säännöllisiä" "heikoiks" ja vielä denkenin kaltaisia imperfektissä vartaloaan muuttavia (denken, denkt, dachte, gedacht) "heikoiks epäsäännöllisiks".
Sitä paitsi, vartalo- ja vokaalimuutosten perusteella epäsäännöllisiks jäis vaan modaaliset apuverbit eli können, müssen, dürfen, mögen, wollen ja sitten kummajainen wissen (nää kaikki on muuten heikkoja epäsäännöllisii, paitsi että y3p:stä puuttuu t ja yksikön persoonissa on eri vokaalit ku monikossa, er muss/weiß/will/kann, wir müssen/wissen/wollen/können). Ja sittenhän vielä on tää suppletiivinen kummajainen sein (bin, bist, sind, ist, war...), , ja heikoiks muuttuneet sekasikiöt joista on olemassa vahvat part. perf.:t (salzen, salzte, geasalzt/gasalzen; melken, melkt, melkte, gemelkt/gemolken).
Joten, olisko kohdallaan heittää noi vahvat verbit omaan, vahvaan luokkaan, pois epäsäännöllisten luokista? Älä hemmetis, kauhee työ muuttaa käytäntöön eessuntaassun, :D mut mietin vaa et vastais mu mielest yleistä nykykäytäntöä ja olis siten järkevämpi. Nää ihan perusverbit eli heikot säännölliset (machen) vois jättää sikseen ilman omaa luokkaa "säännölliset verbit" ja denkenin kaltaisille vois olla luokka heikot epäsäännölliset verbit? Käykö ollenkaan järkeen? -- Puisque1. elokuuta 2008 kello 13.07 (UTC)PS. Laitoin saman skorpparille.Vastaa
Viimeisin kommentti: 15 vuotta sitten4 kommenttia2 henkilöä keskustelussa
Heippa. Täällähän on jo yhteys-mallineessa luokittava sana "halventava", joka laittaa sanan luokkaan "X:n kielen halventavat ilmaukset" (joko mallilla {{yhteys|Suomen|halventava}} tai helpommin toisella mallineella {{halventava|Suomen}}), joten mihin tätä luokkaa erityisesti tarvii? Halventavista termeistä kun kuitenkin on kyse. -- Puisque13. tammikuuta 2009 kello 17.22 (UTC)Vastaa
Kysymys on rasististen ilmaisujen listaamisesta mieluummin tällä puolella kuin Wikipediassa: . Tämä on tarkempaa luokittelua kuin pelkkä alatyyli. Koko juttu poistettiin Wikipediasta enkä tiedä onko se täälläkään välttämättä tarpeen. Mutta tänne tuollainen lista tahi luokka sopisi vähän paremmin kuin WIkipediaan. --Aulis Eskola26. tammikuuta 2009 kello 15.49 (UTC)Vastaa
Vähän musta tuntuu -pohjalta tunnutaan menevän. Analyyttistä pohdintaa pitäis saada peliin ja yritin vähän pohjustaa mitä puolia milläkin ratkaisulla on.
Melkoista muutostyötä tietää, jos käytäntöä muutetaan. Tällaisissa asioissa jokin pysyvä käytäntö on aina parempi kuin vekslailu ja käytäntöjen noudattamatta jättäminen... Jos muutos tehdään, pitäisi ainakin saada jotakin bottiapua. Siten muutaman tuhannen artikkelin korjaaminen olisi kohtuullinen työ. En itke sitä, että asia muutetaan verrattuna aikoinaan kirjaamaani, vaan lähinnä sitä, että sekin aika on porukalta pois uusien artikkelien kirjoittamisesta.
Yritin aikoinaan vetää muotopohdintaa koko sana-artikkelille ja saada näkökulmille _perusteluita_. Mutta silloin alkoi iskeä päälle muutamankin mukana roikkuvan käyttäjän passiivisuus ja homma jäi kesken :(
Kiitos valppaan wikipedistin antamasta huomautuksesta! Asia korjattu.
Jokin ajatuskatkos tai näppihäiriö, kun meinas mennä hermot niiden sotkujen kanssa: poistettava viimeinen muokkaus oli muuttunut kummasti koko sivun poistoksi. Oli meinaan siivottavaa melkoisesti... --Aulis Eskola15. heinäkuuta 2011 kello 18.41 (UTC)Vastaa
Viimeisin kommentti: 12 vuotta sitten4 kommenttia2 henkilöä keskustelussa
Hei! Olet poistanut käyttäjä Strynin sotketun keskustelusivun, voisitko poistaa samoin oman keskustelusivuni, jonka historia koostuu ainoastaan estetyn IP-käyttäjän asettamista aiheettomista käyttäjähuomautuksista ja niiden kumoamisista? Toinen asiani oli näistä 20.4. poistamistasi substantiivien ja adjektiivin genetiiveistä. Viittasit yhteenvedossa sivulle Wikisanakirja:Mikä kuuluu Wikisanakirjaan#Taivutusmuodot, jossa kuitenkin mainitaan taivutusmuotojen kuuluvan Wikisanakirjaan. Oliko näissä poistoissa jotain erityistä kun vastaavia taivutusmuotoja on vaikka kuinka? terv. --Lentom (keskustelu) 5. toukokuuta 2012 kello 19.23 (UTC)Vastaa
Keskustelusivusi oli joku jo hoitanutkin.
Tuolla viitatulla sivulla, mistä voi tehdä artikkelin olikin vähän keskusteluista poiketen, että joitakin taivutuksia otetaan mukaan: substantiivien ja adjektiivinen taivutusmuodot. Alussa kerrotaan, että sana-artikkelit tehdään yleisnimien perusmuodoista, mutta tuo jatko on osittain ristiriitainen hyvin monteen kertaan puitujen taivutusmuotojen kanssa (siis tapaukset, joissa artikkeli tehdään pelkästä taivutusmuodosta).
Tuossa ohjeessa ei ollutkaan rajattu millaisista taivutusmuodoista suomen substantiiveista ja adjektiiveista artikkeleja tehtäisiin: ainakin jos aivan kaikki sadat taivutukset otetaan mukaan, homma hajoaa käsiin määrän takia ja työ alkaa keskittyä muuhun kuin perustyöhön (siis perusmuotoartikkelien kirjaamiseen).
Viitatussa luokassa on paljon sanoja, jotka ovat myös toisen sanaluokan sanoja ja sellaisissa erityistapauksissa voi ainakin mainita huonosti suomea osaaville, että sana on myös tietty taivutusmuoto toisen sanaluokan sanasta.
Viimeisin kommentti: 11 vuotta sitten2 kommenttia2 henkilöä keskustelussa
Hei! Kun lisäät poistöäänestykseen äänesi muistathan kirjoittaa myös ”säilytettävä”, ”poistettava” tai vastaavan lyhyen kommentin että ääneen ei jää tulkinnan varaa esim. . Näihin liittyen, kommentoisitko vaikka lyhyestikin poistoäänestyksen parannusehdotustani yst. terv. --Lentom (keskustelu) 4. huhtikuuta 2013 kello 12.04 (UTC)Vastaa
Olen muokannut vahingossa _vanhaa_ _versiota_. Piti korjata vain tuo outo sanajärjestys "kantasuomen vanhinta sanastoa se on", mutta minullapa oli ollut avoinna parisen vuotta vanha versio. Hyvä että lipsahdus huomattiin! --Aulis Eskola (keskustelu) 19. huhtikuuta 2013 kello 19.24 (UTC)Vastaa
Yhteyttten ja tyylien merkintä artkkeleihin
Viimeisin kommentti: 11 vuotta sitten1 kommentti1 henkilö keskustelussa
Terve! Kun merkitset artikkeliin tyylin tai käyttöyhteyden, käytä tätä mallinetta, niin luokitat samalla sanan samantyylisten sanojen kanssa samman luokkaan. (Esimerkiksi, älä kirjoita (''arkikieltä'') vaan kirjoita mieluummin {{yhteys|arkikieltä|k=fi}}.)--Sentree (keskustelu) 11. heinäkuuta 2013 kello 13.36 (UTC)Vastaa
Your advanced permissions on fi.wiktionary
Viimeisin kommentti: 1 vuosi sitten3 kommenttia3 henkilöä keskustelussa
Hello. A policy regarding the removal of "advanced rights" (administrator, bureaucrat, etc.) was adopted by community consensus in 2013. According to this policy, the stewards are reviewing activity on wikis with no inactivity policy.
You meet the inactivity criteria (no edits and no log actions for 2 years) on this wiki. Since this wiki, to the best of our knowledge, does not have its own rights review process, the global one applies.
If you want to keep your advanced permissions, you should inform the community of the wiki about the fact that the stewards have sent you this information about your inactivity. A community notice about this process has been also posted on the local Village Pump of this wiki. If the community has a discussion about it and then wants you to keep your rights, please contact the stewards at the m:Stewards' noticeboard, and link to the discussion of the local community, where they express their wish to continue to maintain the rights.
If there is no response at all after one month, stewards will proceed to remove your administrator and/or bureaucrat rights. In ambiguous cases, stewards will evaluate the responses and will refer a decision back to the local community for their comment and review. If you have any questions, please contact the stewards.