Keskustelu käyttäjästä:Sentree/Arkisto3

Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua.

Miksei, missä näin ohjeistetaan? Sitovia ohjeita ei voi antaa, jossei ole perusteltu...--Pjr (keskustelu) 1. tammikuuta 2013 kello 16.47 (UTC)Vastaa

Kukaan ei osaa korjata mitään, ellei ole perusteltu.--(Terveisin) Sentree (s. 8.8.97) (keskustelu) 1. tammikuuta 2013 kello 17.38 (UTC)Vastaa

ojeeni sinule Sentree:

Nöyryys, muista nöyryys

taman komentin jätti Wikiman 897

Jatkat sisukkaasti viron verbien taivutusmuoto-liitteiden tekemistä. Olisi kuitenkin hyvä, jos tarkistaisit tuloksen ennen mallineen käyttämistä. Viimeiset esimerkit katso Liite:Verbitaivutus/viro/tundma, Liite:Verbitaivutus/viro/murdma, Liite:Verbitaivutus/viro/saatma. Paljon muitakin on.

Varmin tapa tarkistaa on katsoa aluksi ÕS:n dsana-artikkeli ja taivutustyyppi:, myös joissakin artikkeleissa on taivutusmuotoja jo valmiina, esimerkisi murdma; nämä tarkistamalla päässee hyvään alkuun!

Pitänee taas huomauttaa, että viron verbin taivutusmuotojen tekemiseksi olisi esimerkiksi tiedettävä kyseisen sanan teemamuodot, eli tunnettava kunkin sanan yksillölliset muodot, joiden perusteella muut muodot (analogiamuodot) voi johtaa; tässä suuntaviivoja: Liite:Viron kielioppi/Sanamuotojen muodostaminen. Siinä esitetty tapa ei ole ainoa oikea, muuta toimii oikein käytettynä, eli esimerkiksi ÕS:n tuella. Käytössä oleva malline Malline:et-verbi-taiv toimii eri periaatteella, ja soveltuu vain osaan viron verbeistä. Jos sitä haluaa käyttää, olisi todella tarpeellista verrata lopputulosta reaalimaailmaan!

Toki verbin perusmuodon ja taivutustyypin tietämällä voi tehdä paradigmoja, tämä kyllä edellyttää aika hyvää viron sanaston ja kieliopin tuntemusta: astevaihtelu, kestoastevaihtelu, dkonjugaatiot (tarkoittaa tässä viron kieliopin mukaista ryhmittelyä), epäsäännöliset ja taivutustyyppien ulkopuoliset sanat; myöskään sanan etymologian tuntemus on joskus tarpeen. Eli siitä vaan mallineita viilaamaan.--Pjr (keskustelu) 13. tammikuuta 2013 kello 11.00 (UTC)Vastaa

Hyvä yleisperusteiden esitys löytyy "Viron kielen käsikirjasta" : M 162 Pöördkonnad - M 190

Annoit ohjeen tähän. 50 Ja verbeiltä puuttuu edelleenkin kvotatiivi.--(Terveisin) Sentree (s. 8.8.97) (keskustelu) 13. tammikuuta 2013 kello 11.13 (UTC)Vastaa

Niin? En ymmärrä mitä kommenttisi tarkoittaa. Viron verbien perusparadigmassa, jossa esitetään verbin taivutuksen yksinkertaiset muodot (ilman kieltomuotoja ja liittomuotoja) on virossa tapana esittää kaikki viron tapaluokat: indikatiivi, konditionaali, imperatiivi, kvotatiivi (viron kaudne kõneviis), usein myös jussiivi (viron möönev kõneviis).

Mallineesta Malline:et-verbi puuttuu kvotatiivi. Näin tällä suomen kieliopin perusteellla tehdyllä mallineella tehdyistä mallitaivutuksista, "taivutusliitteet", puuttuu kvotatiivi. Melko harvinaisen kvotatiivin voi kyllä helposti muodostaa ma-infinitiiivin perusteella. Pitäisin kuitenkin hyvänä esittää viron verbin taivutus viron kieliopin käytäntöjen mukaisesti.

Pitäisin tärkeänä kuunollisen "perusparadigman" näyttämistä taivutusmuotoliitteissä. Kieltomuotojen ja liittomuotojen täydellinen esittäminen tekisi liitteistä vaikeita hahmottaa.

Tästä syystä olenkin harrastanut tärkeimpien "päämuotojen* esittämistä artikkelissa, mistä ne jotenkin löytää. Niiden perusteella voi myös muodotaa kaikki tarvittavat taivutusmuodot. Samoin lyhyempi taulukko esittää helposti hahmotettavassa muodossa usein tarvittava muodot. Tällainen luettelo ei ole myöskään niin arka virheille, kuin nykyisenkaltainen suuri, sekava ja puutteellinen esitys kaikenlaisista taivutusmuodoista "vähän sinnepäin".--Pjr (keskustelu) 13. tammikuuta 2013 kello 13.06 (UTC)Vastaa

Olet kyllä oikeassa. Puisque on ainoa, joka on koskenut mallineeseen et-verbi. Sinun kuuluisi jutella kvotatiivista hänen kanssansa.--(Terveisin) Sentree (s. 8.8.97) (keskustelu) 13. tammikuuta 2013 kello 13.08 (UTC)Vastaa

Samalla kehottaisin vakavasti miettimään koko mallineen Malline:et-verbi käyttökelpoisuutta, niin paljon virheitä ja tuhoa sen käyttäminen, varsinkaan tuntematta viron kieliopin perusteita, tuottaa. "He hävittivät maan ja kutsuivat sitä rauhaksi." (Tacitus).--Pjr (keskustelu) 13. tammikuuta 2013 kello 12.42 (UTC)Vastaa

Eli viron kvotatiivi on tapaluokka/modus?--(Terveisin) Sentree (s. 8.8.97) (keskustelu) 13. tammikuuta 2013 kello 12.47 (UTC)Vastaa

Joo, katso esim. hakusanasta kvotatiivi linkit "Viron kielen käsikirjan" ao. kohtaan, myös tutustuminen artikkelissa mainittuun Remeksen teoksiin voisi olla hyödyksi.

--Pjr (keskustelu) 13. tammikuuta 2013 kello 12.51 (UTC)Vastaa

Lisää virheellisiä Liite:Verbitaivutus/viro/hüüdma

--Pjr (keskustelu) 12. tammikuuta 2013 kello 21.18 (UTC)Vastaa

korjausten jälkeen edelleen virheellinen hüüdma

--Pjr (keskustelu) 13. tammikuuta 2013 kello 10.27 (UTC)Vastaa

SVSSK taivutustyyppi 34, mallineessa Liite:Verbitaivutus/viro/tundma "taivutusluokka 33", mitä se tarkoitaa, onko sinulla oma luokittelu viron verbien tyivutusmuodoille?--Pjr (keskustelu) 13. tammikuuta 2013 kello 10.15 (UTC)Vastaa

Ei alkkunkaan. Ellet olisi huomauttanut, olisi mallineeseen jäänyt väärää tekstiä.--(Terveisin) Sentree (s. 8.8.97) (keskustelu) 13. tammikuuta 2013 kello 10.17 (UTC)Vastaa

Voisitko korjata muutkin vastaavat, en nyt viitsi luetella sulle valmiiksi kaikkia virheellisyyksiä. Joten: TARKISTA NYT LAPSI HYVÄ TUOTOKSESI, OSAAT JO ITSE PYYHKIÄ!--Pjr (keskustelu) 13. tammikuuta 2013 kello 10.31 (UTC)Vastaa

Caps Lockilla kirjoittamista tulee välttää. Yakupva (keskustelu) 17. maaliskuuta 2013 kello 13.55 (UTC)Vastaa

Hei, viitaten muokkausyhteenvetoosi , artikkelin kyllä saa merkitä korjattavaksi ilman täsmennystä. Usein ilman täsmennystä korjattavaksi merkitystä sivusta näkee suoraan mikä mättää. Jos ei keksi mitään korjattavaa tai historiasta näkee korjauskehotuksen vanhentuneen voi mallinekutsun poistaa sivulta kuten aivan oikein teit. Täsmennyksen lisääminen on siis suotavaa, mutta ei pakollista mallineen ohjeenkin mukaan. t. --Lentom (keskustelu) 21. tammikuuta 2013 kello 15.40 (UTC)Vastaa

kukkel, muutos 23.12. 18:55. Siis miksi ei? Mitä huomautuksesi tarkoittaa?--Pjr (keskustelu) 24. tammikuuta 2013 kello 09.37 (UTC)Vastaa

Ajoin siis takaa tuota mallineen {{et-subs}} käyttöä. Sitä voi käyttää huoletta, koska suobstantiivien taivutud ei mene liitteeseen vaan pääartikkeliin.--(Terveisin) Sentree (s. 8.8.97) (keskustelu) 24. tammikuuta 2013 kello 15.57 (UTC)Vastaa

Ahaa. Nyt siis voi käyttää huoletta mallineita {{et-subs}} ja {{substantiivi|et|}}, molempia turvallisin mielin, hyvä. --Pjr (keskustelu) 24. tammikuuta 2013 kello 18.14 (UTC)Vastaa

Hei! Kun olet musiikin asiantuntija, saanen kysyä minkä mukaan sävelet D, Es, jne. kirjoitetaan suomessa isolla? Oman tuntumani mukaan ne ovat ihan tavallisia yleisnimiä ja siis pienellä kirjoitettavia, tätä tukee myös Sibelius-akatemian Musiikin teoria 1 -nettiaineiston sivu , ks. myös esim. sivulta . Lisäksi näiden mukaan a- ja c-sävelten välissä oleva juurisävel on suomessa h kuten totuttu, alennettu h = b ja ylennetty h = his. Monesti duurisävellajia ilmaistaessa sävelten nimiä kirjoitetaan isolla ”Fis-duuri” ja ilmeisesti selvyyden vuoksi ilmaisuissa kuten ”A-kosketin on jumissa” mutta kun itse sävelten nimet ovat pienellä tulisi hakusanojen täällä noudattaa samaa linjaa. --Lentom (keskustelu) 29. tammikuuta 2013 kello 17.41 (UTC)Vastaa

Jos nuo vaikuttavat oudoilta, käytän hollanninkielisiä säveliä. Satun soittamaan kitaraa ja bassokitaraa ja noitten kanssa käytetään hollanninkielisiä nimiä. Esim. C:n johtosävel on B ja se alennettuna on Bes.--(Terveisin) Sentree (s. 8.8.97) (keskustelu) 29. tammikuuta 2013 kello 17.53 (UTC)Vastaa

Selvä. Loogista olisi käyttää ==Suomi==-otsikon alla suomalaisen mallin mukaisia nimiä ja tarvittaessa huomautuksella mainita, jos muualla käytäntö on eri. Verkkomateriaali, jota julkaisee Suomen ainoa musiikkiyliopisto(yksikkö) lienee kuitenkin sopiva lähde nimille. --Lentom (keskustelu) 29. tammikuuta 2013 kello 18.06 (UTC)Vastaa

Suomi-englanti-taskusanakirjassa (uusi keltainen, en muista tarkemmin) oli suomen hakusanat fis ja Fis-duuri, mitkä tukisivat edellä mainitsemaani. Samoin Studia-sanakirjassa on suomen hakusana fis. Ehdotan että muutetaan kaikki suomen sävelten nimet alkamaan pienellä, mollit pienellä ja duurit isolla. A- ja c-sävelten välissä siis sävelet ais/b ja h/ces, ylennetty h = his. --Lentom (keskustelu) 10. huhtikuuta 2013 kello 20.08 (UTC)Vastaa

Suoritettu, katso esimerkiksi e, gis, b, h, his, heses (= kaksi kertaa alennettu h), hisis (= kaksi kertaa ylennetty h), E-duuri ja gis-molli.--(Terveisin) Sentree (s. 8.8.97) (keskustelu) 13. huhtikuuta 2013 kello 07.26 (UTC)Vastaa

Ts. G-molli siirretty nimelle g-molli, As-molli siirretty nimelle as-molli jne.--Sentree (keskustelu) 15. kesäkuuta 2013 kello 21.17 (UTC)Vastaa

Hei, yhteenvedossa on tarkoituksena antaa lyhyt kuvaava viesti artikkeliin tehdystä muokkauksesta jotta tuoreiden muutosten ja kyseisen artikkelin muokkaushistorian seuraaminen helpottuisi. Huuto-viesti AAARGH!!! tai yllä manittu ”joo ei näin” eivät juuri täytä tuota tarkoitusta. Täällä ei toistaiseksi ole yhteenvedolle ohjetta mutta Wikipedian vastaava (klik) on täysin sovellettavissa. Ohjeen mukaan valheelliset ja asiattomat yhteenvedot ovat vandalismia. Asiallista (eikä millään tavoin kuvaavaa) ei juuri ole kiroilu ynnä muu meuhkaaminen , eikä mallineiden lisääjän/tekijän haukkuminen idiootiksi .

Tällä hetkellä poistettavat mallineet ovat aikaisemmin olleet hyviä ja täyttäneet tehtävänsä ja monesti täyttä(isi)vät edelleenkin. Esimerkiksi fi-naisen/mihennimi tulostavat täysin mallin mukaisen artikkelin vaikka niihin ei taivutusluokkaa voi lisätä. Koska tämä on vapaaehtoisprojekti ei kirjoittajalta (mallin mukaisen) hyvän alun lisäksi vaadita enempää. Ei myöskään vaadita edes yhteenvedon kirjoittamista taikka korjattava-mallineeseen täsmennystä kunhan muokkaukset vievät projektia hiljalleen eteenpäin. Jos siis korvaat poistettavaksi merkityn mallineen muulla sisällöllä, kirjoita muokkausta kuvaava tai perusteleva yhteenveto ilman kiihkoja että sanakirjan kehittämisessä säilyy hyvä ilmapiiri. Artikkeleiden, mallineiden tmv. ongelmista keskustelemiseen on omat keskustelusivunsa. t. --Lentom (keskustelu) 2. helmikuuta 2013 kello 21.38 (UTC)Vastaa

Miksi näitä pitää vielä tehdä?, Väärä taivutustyyppi, vääriä muotoja... Jos ei ole mitään käsitystä viron verbin taivutusmuotojen muodostamisesta, eikä kykyä tarkistaa puutteellisella mallineella tehtyä "arvausta", sen voisi kyllä mielestäni jättää tekemättä. Jos tarkoituksena on Puisquen toiveen mukaisesti yhdenmukaistaa artikkeleitten asua, tulos ei ehkä tähän mennessä ole paras mahdollinen, P:n sanoin: "sekalaisuus vaan häiritsee aivan jäätävästi..."--Pjr (keskustelu) 8. helmikuuta 2013 kello 11.34 (UTC)Vastaa

P.S. Miten mallinetta Malline:et-verbi-taiv-saatma käytetään?--Pjr (keskustelu) 8. helmikuuta 2013 kello 12.45 (UTC)Vastaa

Seuraavasti: 1. parametri: sanan vartalo ennen asteenvaihdosta, 2. parametri: sanan vahva aste, 3. parametri: sanan heikko aste, 4. paprametri: Jos preesensissä esiintyy ennen sijapäätettä jokin muu vokaali, kuin A, se siihen, 5. parametri: imperatiivin G tai K verbistä riippuen, tvt-parametri: ÕS:n taivutustyypin numero, tve-parametri: Õs:n taivutustyypin esimerkkisana.--(Terveisin) Sentree (s. 8.8.97) (keskustelu) 8. helmikuuta 2013 kello 16.12 (UTC)Vastaa

Ja mistä tämä sanan vartalo "ennen asteenvaihdosta", mistä "sanan vahva aste" ja "sanan heikko aste" ja mikä on "vokaali ennen preesensin sijapäätettä" , mikä on sanan preesensin muoto, taipuuko tämä sijamuodoissa? Miten nämä liittyvät verbin taivutusmuotoihin; voiko näiden perusteella muodostaa kaikkien verbien kaikki muodot? Onko näiden parametrien käytölle jotain perusteita viron kieliopissa? Jos näin on, tutustuisin mielelläni asiaan kun kerrot lähteen, niin vallankumoukselliselta tämä malli tuntuu. --Pjr (keskustelu) 8. helmikuuta 2013 kello 18.48 (UTC)Vastaa

Täsmennän vielä, mistä on syntynyt käsitys, että yksinkertaisesti vaihtelemalla sanan vartaloa ja siihen liittyviä päätteitä, voidaan muodostaa viron verbien muodot? Toki tämä on osa asiaa, muttei kyllä riitä juuri alkua pitemmälle.--Pjr (keskustelu) 8. helmikuuta 2013 kello 18.56 (UTC)Vastaa

Ennen kuin lähtisin käyttämään kuvailemasi kaltaista mallinetta, haluaisin siis tietää täsmällisesti, mistä nämä tärkeät "parametrit" kullekin sanalle löytyvät. Sinälläänhän tuommoinen viritelmä on mielestäni täysin käyttökelvoton.--Pjr (keskustelu) 8. helmikuuta 2013 kello 19.13 (UTC)Vastaa

Korjaan, Persoonapääte!--(Terveisin) Sentree (s. 8.8.97) (keskustelu) 8. helmikuuta 2013 kello 21.37 (UTC)Vastaa

Ja murdma korjattu niin hyvin, kuin kykenin.--(Terveisin) Sentree (s. 8.8.97) (keskustelu) 8. helmikuuta 2013 kello 16.15 (UTC)Vastaa

Toisinsanoen tänne tuli uusi malline: et-verbi-taiv-murdma.--(Terveisin) Sentree (s. 8.8.97) (keskustelu) 8. helmikuuta 2013 kello 16.16 (UTC)Vastaa

Siis näinkö: 1. sanan vartalo "ennen asteenvaihdosta" mur, 2. "sanan vahva aste" r? Ei jummarra...--Pjr (keskustelu) 8. helmikuuta 2013 kello 20.04 (UTC)Vastaa

Niin juuri! Lienee viisainta, että kirjoitan mallineisiin käyttöohjeet...--(Terveisin) Sentree (s. 8.8.97) (keskustelu) 8. helmikuuta 2013 kello 20.44 (UTC)Vastaa

Kiva, odotan kattavaa käyttöhjetta, erityiseti verbien persoonamuotojen taivutus sijamuodoissa kiinnosta kaltaistani amatööriä kovasti, kiva saada koulutetun asiantuntijan perusteltu ja selkeä näkemys asiaan.--Pjr (keskustelu) 8. helmikuuta 2013 kello 21.15 (UTC)Vastaa

Tuonne sivustolle vain ja valitset jonkun linkin et-verbi-taiv-X, jossa X tarkoittaa taivtustyypin esimerkkisanaa.--(Terveisin) Sentree (s. 8.8.97) (keskustelu) 10. helmikuuta 2013 kello 15.48 (UTC)Vastaa

Kokeilin tekemääsi {{et-verbi-taiv-laulma|naer}}; toimii väärin. Mallineen ohjetta en ymmärtänyt, näyttäisitkö sanalla naerma esimerkin.?--Pjr (keskustelu) 11. helmikuuta 2013 kello 07.47 (UTC)Vastaa

Kannattaa tarkistaa myös veenma, möönma, siirma, koolma ja kuulma. Jos saat nämä toimimaan, malline on ok ja kelpaa käyttöön.--Pjr (keskustelu) 11. helmikuuta 2013 kello 08.08 (UTC)Vastaa

Korjattu.--(Terveisin) Sentree (s. 8.8.97) (keskustelu) 11. helmikuuta 2013 kello 18.40 (UTC)Vastaa

{{et-verbi-taiv-laulma|veen}}--(Terveisin) Sentree (s. 8.8.97) (keskustelu) 11. helmikuuta 2013 kello 18.50 (UTC)Vastaa

Mistä löytää mallineen parametrin 4 " konditionaalin tunnusta edeltavä vokaali?". Myös tyhjät parametrit tuntuvat käytössä kovasti hankalilta.--Pjr (keskustelu) 11. helmikuuta 2013 kello 20.01 (UTC)Vastaa

{{et-verbi-taiv-laulma|kool|||e}}--(Terveisin) Sentree (s. 8.8.97) (keskustelu) 12. helmikuuta 2013 kello 15.58 (UTC)Vastaa

juu, näinhän se menee, mutta mistä toi konditionaalin tunnusta edeltavä vokaali?--Pjr (keskustelu) 12. helmikuuta 2013 kello 16.05 (UTC)Vastaa

-ks- on konditionaalin tunnus. Oletuksena tunnusta edeltää vokaali A (laulma -> laulaksin), mutta 4. parametrilla sen voi muuttaa esimerkiksi E:ksi (koolma -> kooleksin).--(Terveisin) Sentree (s. 8.8.97) (keskustelu) 12. helmikuuta 2013 kello 17.53 (UTC)Vastaa

Tämähän ei ollut kysymys. Haluan tietää miksi verbin taivutusmallineessa on käytettävä konditionaalin muodon osaa parametrina, sanastoista harvoin löytää tätä konditionaalia, se olisi siis tiedettävä, haettava tai luotava jollain työkalulla erikseen. Miksi taivutusmallineiden parametreissä ei voi käyttää sanan perusmuotoja tai "teemamuotoja", tässä tapauksessa esimerkiksi yksikön 3. persoonan muotoa kooleb? --Pjr (keskustelu) 13. helmikuuta 2013 kello 07.29 (UTC)Vastaa

Hei, yritetään keksiä jokin näppärä tapa poistaa malline Malline:fi-v-taivm artikkeleista. Tarkoitus siis olisi säilyttää kaikki mallineen antama informaatiosisältö. Palautin tekemäsi muokkauksen. --Hartz (keskustelu) 16. helmikuuta 2013 kello 12.15 (UTC)Vastaa

Kävin katsomassa tuota mallinetta. Onko sitä edes tarkoitus poistaa?! --Hartz (keskustelu) 16. helmikuuta 2013 kello 12.17 (UTC)Vastaa

Kaikki sivut, jotka ovat luokassa Poistettavia mallineita käyttävät sivut, sisältävät poistettavia mallineita.--(Terveisin) Sentree (s. 8.8.97) (keskustelu) 16. helmikuuta 2013 kello 12.26 (UTC)Vastaa

Ei muuten ole tuo malline, joka kuuluu poistaa, vaan verbi-taivm, joka oli tuossa mallineessa!--(Terveisin) Sentree (s. 8.8.97) (keskustelu) 16. helmikuuta 2013 kello 12.31 (UTC)Vastaa

Pitää tulla oikein erikseen kiittämään tämänpäiväisistä hyvistä töistä! :-) Ratkaisimme tuon poistettava malline -ongelman, laitoit Akavan poistoäänestykseen, korjailit taivutustyyppimerkintä yms. yms. Jättebra! --Hartz (keskustelu) 16. helmikuuta 2013 kello 17.21 (UTC)Vastaa

Noo... Danke schön Hartz sinullekin! Sinäkin työskentelit aika aktiivisesti! ;)--(Terveisin) Sentree (s. 8.8.97) (keskustelu) 16. helmikuuta 2013 kello 18.08 (UTC)Vastaa

Hei, äsken sinulta unohtui kolmesta suomen verbin taivutusmuodon artikkelista sanarivi '''sana'''. --Hartz (keskustelu) 18. helmikuuta 2013 kello 17.28 (UTC)Vastaa

Jep. Ja soudan-muodosta.--(Terveisin) Sentree (s. 8.8.97) (keskustelu) 18. helmikuuta 2013 kello 17.30 (UTC)Vastaa

Hei! Kun vaihdat mallinetta, kirjoita konteksti aina ennen kielisaraketta. Tämä siksi, että kun yhteys1-malline siirretään yhteys-mallineeksi (kun nykyisenlaista, kankeaa yhteys-mallinetta käyttäviä sivuja on nopeasti muokattava pikkumäärä), niin on nopeaa muokata yhteys-sana siksi sanaksi, joka on ensimmäisessä kontekstisarakkeessa ja jonka nimellä on olemassa kontekstimalline (eli rautalangasta: {{yhteys1|tietotekniikka|arkikieltä|k=fi}} → {{tietotekniikka|arkikieltä|k=fi}}; on siis tilankäytön kannalta vain järkevää käyttää kantamallinetta (yhteys1) käyttävää kontekstimallinetta, jos sama merkitys kuuluu useaan eri tyyliin tai kontekstiin). -- Puisque (keskustelu) 18. helmikuuta 2013 kello 19.59 (UTC)Vastaa

Olet artikkelissa nimbostratus yrittänyt omin päin keksiä sanalle viron kielen taivutusmuotoja. Tulos on silkkaa roskaa! Katso Keskustelu:nimbostratus. --Pjr (keskustelu) 19. helmikuuta 2013 kello 20.10 (UTC)Vastaa

Samoin cumulonimbus. Mielestäni tällainen toiminta alkaa muistutta vandalismia.--Pjr (keskustelu) 19. helmikuuta 2013 kello 20.13 (UTC)Vastaa

Hei, suomen substantiivien taivutusmuodot on järkevintä tehdä joskus esim. 2013-2014 kerralla botilla eli tietokoneohjelma pystyy pyöräyttämään about 20 taivutusmuotoartikkelia minuutissa. Järkevämpää käyttöä omalle ajalle on taivutustaulukoiden ja taivutustyyppien lisääminen artikkeleihin kuin taivutusmuotoartikkelien tekeminen käsin. Ihan vaan vinkkinä. Kyllä me saamme ohjelmoitua taivutusmuotoartikkeleita tekevän botin joskus. Sitten artikkeleita tulisi kerralla esim. 100 000-200 000 kpl lisää yhden kuukauden aikana niistä taivutusmuodoista. ;) --Hartz (keskustelu) 21. helmikuuta 2013 kello 16.07 (UTC)Vastaa

Botti tekee myös vähemmön virheitä kuin ihminen (ihminen saattaa vahingossa kirjoittaa väärin). --Hartz (keskustelu) 21. helmikuuta 2013 kello 16.09 (UTC)Vastaa

Selvä tuo! Jätän sen tähän tiili-sanan taivutusmuotojen laittelemisen.--(Terveisin) Sentree (s. 8.8.97) (keskustelu) 21. helmikuuta 2013 kello 16.10 (UTC)Vastaa

Eli mieluummin taivutustyyppejä artikkeleihin ja taivutustaulukoita. :) --Hartz (keskustelu) 21. helmikuuta 2013 kello 16.11 (UTC)Vastaa

Sopii minulle, ja onhan tuo sitäpaitsi aika loogista ja aikaasäästävää tuo botin käyttäminen.--(Terveisin) Sentree (s. 8.8.97) (keskustelu) 21. helmikuuta 2013 kello 16.12 (UTC)Vastaa

Kyllä! Botti kykenisi luomaan taivutusmuotoartikkelit ajatukseni mukaan sen artikkelissa olevan taivutustaulukkomallineen perusteella. Eli jos artikkelissa on taivutustaulukko ja siinä tietyt merkinnät, joiden perusteella taivutusmuodot ovat ko. taulukossa oikein, tällöin botti osaa tehdä taivutusmuodoista oikein artikkelit. Kaikki voittavat! :) --Hartz (keskustelu) 21. helmikuuta 2013 kello 16.15 (UTC)Vastaa

Hei, viitaten muokkaukseessi (): ainakin jääkiekossa voi pelaaja tai joukkue suorittaa/tehdä karvausta, siis karvata. --Lentom (keskustelu) 11. maaliskuuta 2013 kello 09.32 (UTC)Vastaa

Kotuksesta löytyy; ja olen kyllä nähnyt karvarin työssään karvaavan, poistavan käsiteltävästä teurasnahasta karvoja, osana nahkurinverstaan työprosessia.

Katso myös Karvarin muistomerkki Hämeenlinnassa. --Pjr (keskustelu) 11. maaliskuuta 2013 kello 10.17 (UTC)Vastaa

Петров, onko IPA-merkintä tarkoitusella /petˈrov/. Foneettisessa merkinnässä olisi hyvä käyttää hakasulkuja ja fonologisessa merkinnässä vinoviivoja. "International Phonetic Association suosittelee, että foneettiset kuvaukset sijoitetaan hakasulkeiden sisään ””, kun taas tietyn kielen kontrastiivisia foneemeja ilmaistaessa on syytä käyttää vinoviivoja ”/ /”. Jos tarkekirjoituksessa ilmenee epävarmuutta siitä, kumpi on kyseessä, on syytä käyttää hakasulkeita, sillä vinoviivoja käyttämällä tulee ilmaisseeksi teoreettisen kannan kyseisen kielen fonologisista ominaisuuksista." --Pjr (keskustelu) 12. maaliskuuta 2013 kello 09.12 (UTC)Vastaa

Mikä on lähde tälle sanalle helsinkiisch? Mistä olet sen ottanut ja saanut myös nuo taivutusmuodot? --Pxos (keskustelu) 17. maaliskuuta 2013 kello 11.40 (UTC)Vastaa

hups! Kirjoitusvirhe. Kirjoita Helsinkish Googleen, niin löydät lähteitä.--(Terveisin) Sentree (s. 8.8.97) (keskustelu) 17. maaliskuuta 2013 kello 11.42 (UTC)Vastaa

Enkä kirjoita. Miksei täällä wikisanakirjassa lähteitä voi olla artikkeleissa? En minä ole velvollinen tutkimaan Googlesta lähteitä. Eivätkä ne mitään lähteitä ole, pelkkiä hakutuloksia eri sivuille. Jo on hieno lähteistys! --Pxos (keskustelu) 17. maaliskuuta 2013 kello 11.44 (UTC)Vastaa

Ja mitähän Dutch onkaan suomeksi? --Pxos (keskustelu) 17. maaliskuuta 2013 kello 11.50 (UTC)Vastaa

Du har sagt att du talar svenska på samma nivå som en infödd. Varifrån kommer ordet "väre" i denna tillägg: . Varför inte "vore" som är vanligt språk? "Väre" är visserligen ålderdomligt. "Jos-sivulauseissa käytetään myös konjunktiivin imperfektimuotoa "väre"" När använder man "väre" i stället för "vore"? På 1700-talet kanske? --Pxos (keskustelu) 17. maaliskuuta 2013 kello 12.51 (UTC)Vastaa

Talar du verkligen svenska på samma nivå som en infödd? Om "väre" var fel, är kanske "var" rätt i detta sammanhang? --Pxos (keskustelu) 17. maaliskuuta 2013 kello 12.57 (UTC)Vastaa

Kan jag vänligen få ett svar? Det räcker inte att bara ta bort dina uppfinningar sedan någon upptäcker dem. --Pxos (keskustelu) 17. maaliskuuta 2013 kello 13.12 (UTC)Vastaa

Suomeksi (äidinkielekseni): Korjasin sivun ja opiskelen ruotsia vasta 9. luokalla 10 arvosanoin, joten hyvää ruotsia ei välttämättä tipu muuta, kuin oppimieni nomineiden ja verbien yhteydessä.--(Terveisin) Sentree (s. 8.8.97) (keskustelu) 17. maaliskuuta 2013 kello 13.36 (UTC)Vastaa

Se tosiaan on vore.--(Terveisin) Sentree (s. 8.8.97) (keskustelu) 17. maaliskuuta 2013 kello 13.36 (UTC)Vastaa

Mistä sitten keksit nuo täysin väärät muodot, kuten "väre", "varen" tai "varna"? Kun kerran et ole ruotsinkielinen ja kun tuollaisia muotoja ei opeteta edes yliopistossa (kun niitä ei ole olemassa), niin ainoa selitys on, että keksit ne omasta päästä, eikö niin? Luottaisitko itse sellaiseen sanakirjaan, jonka artikkelit ovat yleisesti peräisin käyttäjien omasta mielikuvituksesta? Ja miksi pitää lisätä sanakirjaan muotoja sellaisella kielellä, jota ei kunnolla osaa? Mistä ihmeestä keksit ruotsin verbiin "vara" nuo muodot? Muotoa "väre" en löytänyt mistään eli sitä ei edes ole ollut olemassa. Ruotsinkielisten esimerkkilauseiden kirjoittaminen kieltä osaamatta on jotenkin erityisen haitallista. --Pxos (keskustelu) 17. maaliskuuta 2013 kello 14.15 (UTC)Vastaa

Kumosin vanhan muokkauksesi http://fi.wiktionary.orghttps://fi.wiktionary.org/w/index.php?title=hilpi&curid=293949&action=history. Artikkelin ibuprofeeni siirrosta uudelle nimelle olisi voitu keskustella artikkelin keskustelusivulla ennen siirtämistä. Ainakaan itselleni ei ole selvää kumpi on yleisempi/oikeampi... --Hartz (keskustelu) 20. toukokuuta 2013 kello 19.43 (UTC)Vastaa

Hei, palautin tämän muutoksen, koska suomessa tavun lopussa i:n jälkeen h ääntyy (aivan tavallisesti) lähinnä . Äänne on ehkä tutuin saksan sanassa ich , tosin suomessa äänne ei ole yhtä voimakashälyinen. Esiintyy myös vaikkapa sanoissa kihti ja vihta. t. --Lentom (keskustelu) 19. heinäkuuta 2013 kello 20.40 (UTC)Vastaa

Ei löydy mallineesta kvotatiivia, sinne on ilmestynut uusi laatikko jonka otsikkona on indikatiivi.--Pjr (keskustelu) 21. heinäkuuta 2013 kello 06.33 (UTC)Vastaa

Hups! Unohdin muuttaa otsikon! Asia on nopeasti korjattu.--Sentree (keskustelu) 21. heinäkuuta 2013 kello 10.26 (UTC)Vastaa

Kvotatiivin muodoissa vielä paljon laittamista, katso Keskustelu_mallineesta:et-verbi-taiv.--Pjr (keskustelu) 21. heinäkuuta 2013 kello 11.37 (UTC)Vastaa

Lyhyesti viron aikamuodoista olevik – preesens, lihtminevik – imperfekti, täisminevik – perfekti, enneminevik – pluskvamperfekti ja üldminevik – preteriti.--Pjr (keskustelu) 21. heinäkuuta 2013 kello 11.54 (UTC)Vastaa

Esimerkkejä mallineen puuttuvista muodoista. Konditionaalin preesensin yksikön 1. persoona, aktiivin muodot: elaks, ja elaksin; konditionaalin preteritin yksikön 1. persoona: oleks elanud, oleksin elanud, elanuks, elanuksin. Eli vielä riittää tekemistä ... .--Pjr (keskustelu) 23. heinäkuuta 2013 kello 18.05 (UTC)Vastaa

Mikä ihme on viron kvotatiivin pluskvamperfekti, mistä kieliopista? Onko lähteitä?--Pjr (keskustelu) 28. syyskuuta 2013 kello 10.39 (UTC)Vastaa

Minusta on erittäin taitamatonta ja vastuutonta lisätä "taivutusmuotomallineeseen" itse keksittyjä muotoja! Aikaisemmin keskit itse viron sanoja, nyt jo kielioppia, mihin vielä ehditkään; ehkä uusi kieli?--Pjr (keskustelu) 28. syyskuuta 2013 kello 10.47 (UTC)Vastaa

Kumoilin noita itse keksimiäsi muotoja muutaman taas vaihteeksi, etteivät lukijat saa väärää tietoa. --Pxos (keskustelu) 13. lokakuuta 2013 kello 21.48 (UTC)Vastaa

Artikkeli Eximia cum laude approbatur oli pääosin väärin, väärää kieltä, väärä ääntämys ja sitä tuttua rataa, jota kuljet kun teet tänne artikkeleja. --Pxos (keskustelu) 23. lokakuuta 2013 kello 14.36 (UTC)Vastaa

Hei, käyttäjät Pxos ja Pjr ovat huomauttaneet keskustelusivullasi lisäämistäsi virheellisistä sanoista, taivutusmuodoista ja ääntämisistä. Voisitko pysyttäytyä lähteissä? Lähteinä voit esimerkiksi käyttää suomalaisia sanakirjoja, joitain internetistä löytyviä laadukkaita sanakirjoja (esim. Oxford English Dictionary) ja vinkkejä voi ottaa muunkielisiä Wikisanakirjoista. Sanoja, taivutuksia ja ääntämisiä ei saa keksiä omasta päästä. --Hartz (keskustelu) 24. lokakuuta 2013 kello 09.34 (UTC)Vastaa

Hei, olet siirtänyt muutamia tansseja isolla alkukirjaimella alkavalle nimelle perusteella historiallinen tanssi → kirjoitetaan isolla. Saisiko tälle tyylille jotain lähdettä? Sivistyssanakirjoissani mm. wienervalssi ja lambeth walk ovat pienellä. Siirtämäsi G-flat major on näin oikein. Englannissa ei tule toista yhdysmerkkiä vaikka suomessa onkin: Ges-duuri. t. --Lentom (keskustelu) 28. joulukuuta 2013 kello 11.03 (UTC)Vastaa

Olettamukseni pohjautuu tänne , mutta tässä Wikissä kaikki tanssit on kirjoitettu isolla, että tämä saattaa olla huono lähde. Voin toki palauttaa sivut, jos lähde ei ole luotettava.--Sentree (Kysy rohkeAsti!!!) ^Tarkkaile 28. joulukuuta 2013 kello 11.10 (UTC)Vastaa

Vaikka sivuilla on paljon tietoa tietoa tansseista en pitäisi sitä luotettavana lähteenä tanssien suomenkielisille nimille. Kuten yllä on mainittu, parhaita lienevät suomalaiset sanakirjat ja tietosanakirjat. Sivulla näkyy käytetyn englanninkielisiä muotoja monista tansseista ja kaikki nimet ovat järjestään isolla (myös suomelle vieraasti joka sana isolla), suomalaisetkin kuten sottiisi ja poloneesi. Linkit tanssien sivuille ovat varmaankin ajateltu otsikoiksi ja myös siksi isolla. Lainaus em. sivulta: ”Subligny's Minuet = Kolmen parin menuetti, kolmospari ei tee mitään”. Huomaa, kuinka selityksessä on suomen menuetti pienellä. Oikeastaan englanninkielisessä nimessä täytyisi huolitellusti käyttää myös kaarevaa heittomerkkiä. En suosita tehtailemaan kaikista tansseista artikkelia kaikilla kielillä, koska tarkoituksena on olla tässä tapauksessa sivistyssanakirja eikä tietosanakirja. Yleisistä vanhoista (huom. ei wanhoista) tansseista, joita tapaa esim. musiikin parissa kuten vaikkapa menuetti ja gavotti olisi hyvä olla artikkelit. --Lentom (keskustelu) 28. joulukuuta 2013 kello 12.03 (UTC)Vastaa

Siirsin nyt wienervalssin, lambeth walkin, cicapon alkamaan pienellä. Saanen kuitenkin huomauttaa, että esim. Pas d’Espagnessa Espagne kirjoitetaan isolla, koska sana Espagne kirjoitetaan ranskaksi isolla ja Pas d'Espagnelle ei ole olemassa suomalaista vastinetta.--Sentree (Kysy rohkeAsti!!!) ^Tarkkaile 28. joulukuuta 2013 kello 12.42 (UTC)Vastaa

Espagne isolla mutta sivistyssanakirjassani (v. -77) on hakusana kirjoitusasussa pas d’Espagne eli tässäkin alkukirjain pienellä. Lisämääreenä on ransk. eli ranskalainen, ranskan kielessä. Siirsin sivun. --Lentom (keskustelu) 29. joulukuuta 2013 kello 19.19 (UTC)Vastaa

Pompadour-tanssi saisi olla isolla, koska tanssi saa nimensä Madame de Pompadourista ja yhden 1978-vuonna julkaistun sivistyssanakirjan mukaan sen vuoksi sana on isolla kirjoitettava. La Chaconne-sivun siirsin nimelle la Chaconne samalla periaatteella kuin pas d'Espagne. Menikö oikein La Chaconne?--Sentree (Kysy rohkeAsti!!!) ^Tarkkaile 29. joulukuuta 2013 kello 19.26 (UTC)Vastaa

Saisinko ohjeet nimen Virginia Reel kirjoitusasulle. Virginia kirjoitetaan isolla, mutta siitä reelistä en ole yhtä varma.--Sentree (Kysy rohkeAsti!!!) ^Tarkkaile 29. joulukuuta 2013 kello 19.31 (UTC)Vastaa

Minulla on myös 1989 julkistu sivistyssanakirja. Se sanoo, että Lambeth walk kirjoitetaan niin, että Lambeth paikannimenä isolla, mutta yleisnimi walk pienellä.--Sentree (Kysy rohkeAsti!!!) ^Tarkkaile 29. joulukuuta 2013 kello 19.49 (UTC)Vastaa

1989 julkaistun kirjan mukaan pompadour pienellä trkoittaa naisten käsityölaukkua ja Pompadour isolla on tanssin nimi tai ranskalainen sukunimi.--Sentree (Kysy rohkeAsti!!!) ^Tarkkaile 29. joulukuuta 2013 kello 20.05 (UTC)Vastaa

Kirjoista löytyi vain pompadour merkityksessä käsityöpussi. Mielellään kirjoittaisin tanssin nimenä pienellä vaikka taustalla olisikin erisnimi. Tämä siis täysin mutua enkä sen perusteella lähtisi arvailemaan, mikä on oikein. Wikipediasta löytyy Chaconne-niminen artikkeli, jossa tanssin nimi kirjoitetaan pienellä lauseen keskellä. Niin ikään siellä on artikkeli toisesta tanssista nimellä Lindy hop, jossa molemmat sanat kirjoitetaan lauseen keskellä pienellä vaikka tässä Lindy lie erisnimi. En-wikissä taas käytetään lauseen keskellä muotoa Lindy Hop. Vertaa tanssiin Virginia reel. Mutta Wikipedia ei tietenkään ole mikään oikeinkirjoitusopas! Muoto Virginia Reel viitannee englantiin koska englannissa monesti kaikki sanat kirjoitetaan isolla (tyylikeino ehkä, en tiedä). Englannin reel on jonkinlainen brittiläinen kansantanssi, mutta en tiedä, onko virginia reel sen muoto. Näin palataan aivan ensimmäiseen viestiin eli ei kannata arvata oikeata muotoa, koska se voi arvaamalla mennä väärinkin. Täältä saattaa moni tarkistaa sanojen (ja taivutusmuotojen) oikeinkirjoituksia ja suotavaa olisi saada kaikki oikein alusta alkain. --Lentom (keskustelu) 29. joulukuuta 2013 kello 20.12 (UTC)Vastaa

Jeps. Wikipedia ei ole tarkistuspaikkana kovin hyvä. Kyseinen La Chaconne (nelijakoinen), josta minä puhun, on eri tanssi kuin Chaconne (kolmijakoinen).--Sentree (Kysy rohkeAsti!!!) ^Tarkkaile 30. joulukuuta 2013 kello 14.29 (UTC)Vastaa

Lentom muuten! Yksi kysymys: Noista "tarpeettomista" ohjauksista → Milloin ohjaus on tarpeeton ja milloin tarpeellinen?--Sentree (Kysy rohkeAsti!!!) ^Tarkkaile 28. joulukuuta 2013 kello 11.19 (UTC)Vastaa

Tarpeeton ohjaus on vaikkapa sellainen, jonka kirjoittamalla hakukenttään päätyy kuitenkin etsimälleen sivulle. Esimerkiksi kun kirjoittaa ”g-flat-major” avautuva hakusivu tarjoaa ensimmäiseksi oikeaa muotoa. Ohjaussivut, joissa on vain ison/pienen kirjaimen ero on tarpeeton, koska kirjoittamalla ”mauno” aukeaa heti sivu Mauno. Tällaisia syntyy usein juuri sivujen siirron jälkeen. Tarpeellinen ohjaus voisi olla vaikkapa erittäin yleisestä virheellisestä kirjoitusmuodosta (tai luullusta) oikeaan jos haku ei osaa tarjota oikeaa. Täällä, sähköisessä sanakirjassa ei näe sanoja ”valmiina” oikein kirjoitettuna alleikkain kuten paperisessa kirjassa. Yleensä täällä ei ole tarpeen tehdä ohjauksia erikseen, koska haku löytää etsityn melko hyvin ja sanasivuilla periaatteessa pitäisi olla asianmukaisesti katso myös -mallineet. Ohjaukset tuntuvat puolustavan paikkaansa paremmin Wikipediassa kuin täällä Wikisanakirjassa. --Lentom (keskustelu) 28. joulukuuta 2013 kello 12.03 (UTC)Vastaa

Hei, ei ole ollut tapana pitää käyttäjänimiavaruudessa Wikisanakirjaan liittymätöntä, kuten esimerkiksi Spotify-soittolistoja. Ainakaan itse en heti ymmärtänyt, miten nuo liittyvät sanakirjan tekoon. Voin suositella Google Docsin käyttöä omien tekstien kirjoittamiseen ja säilyttämiseen. Myös sähköposteissa on toiminto, että voi kirjoittaa viestin ja tallentaa sen lähettämättömien viestien kansioon, jolloin omia muistiinpanoja voi kirjoitella tuolla tavoin. --Hartz (keskustelu) 30. marraskuuta 2013 kello 15.20 (UTC)Vastaa

No jos näin koet, voin hyvinkin tallentaa nämä muualle. Tallensin nämä täänne, koska käyn täällä aktiivisesti. Toisaalta Facebook ja YouTubekin on keksitty, että olet sinällänsä oikeassa!--Sentree (Kysy rohkeasti!!!) ^Tarkkaile 30. marraskuuta 2013 kello 15.24 (UTC)Vastaa

Teepäs linkit aiempaan keskusteluun, ettei sitä käydä kahdessa paikassa yhtäaikaa. Muutenkin jätät usein viittaukset tekemättä aiempiin keskusteluihin, joten nyt on hyvä alkaa kohentaa asiaa kertaheitolla. Voit aloittaa palautettavien sivujen keskustelusivusta, jossa voit kertoa, että keskustelua on käyty aiemmin jo laajasti. --Pxos (keskustelu) 4. joulukuuta 2013 kello 06.14 (UTC)Vastaa

Hei! Olit kysynyt Puisque:lta saksan sanan Lasagne sukua ja otan vapauden vastata tänne... Saksan Lasagne on feminiini- eli die-sukuinen sana. Saksan sanojen sukuja (ynnä oikeinkirjoituksia ym.) voit tarkistaa näppärästi tunnetun Duden-sanakirjan verkkoversiosta sivulta www.duden.de. t. --Lentom (keskustelu) 29. joulukuuta 2013 kello 20.37 (UTC)Vastaa