merkitä

Hello, you have come here looking for the meaning of the word merkitä. In DICTIOUS you will not only get to know all the dictionary meanings for the word merkitä, but we will also tell you about its etymology, its characteristics and you will know how to say merkitä in singular and plural. Everything you need to know about the word merkitä you have here. The definition of the word merkitä will help you to be more precise and correct when speaking or writing your texts. Knowing the definition ofmerkitä, as well as those of other words, enriches your vocabulary and provides you with more and better linguistic resources.

Finnish

Etymology

merkki +‎ -itä

Pronunciation

Verb

merkitä

  1. (transitive) to mark, check off, tick off, tag, stamp, brand
    Merkitse maksamasi laskut rastilla.
    Mark the bills you paid with an X.
  2. (transitive) to write down, mark down, note down, make a note
    Merkitsin muistiinpanot vihkooni.
    I wrote the notes down on my notebook.
  3. (accounting, transitive) to enter, book, record
  4. (transitive) to subscribe (promise to give, by writing one's name with the amount)
    Jokainen merkitsi kymmenen euroa.
    Everyone subscribed ten euros.
  5. (finance, transitive) to subscribe (agree to buy shares in a company)
    Mihin hintaan osakkeet on merkitty?
    What price were the shares subscribed for?
  6. (transitive, usually atelic) to mean, denote, signify
    Sano englantilaisen hautajaisissa "much": Se merkitsisi surijoille "paljon".
    Say "much" at the Englishman's burial: It would mean "a lot" to the mourners.
  7. (transitive, usually atelic) to indicate, mark, be a sign of, signify, symbolize
    Nuo pilvet taivaalla merkitsevät rankkaa sadetta. Toisitko sateenvarjot?
    Those clouds in the sky indicate fierce rainfall. Could you bring the umbrellas?

Conjugation

Inflection of merkitä (Kotus type 69/valita, no gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. merkitsen en merkitse 1st sing. olen merkinnyt en ole merkinnyt
2nd sing. merkitset et merkitse 2nd sing. olet merkinnyt et ole merkinnyt
3rd sing. merkitsee ei merkitse 3rd sing. on merkinnyt ei ole merkinnyt
1st plur. merkitsemme emme merkitse 1st plur. olemme merkinneet emme ole merkinneet
2nd plur. merkitsette ette merkitse 2nd plur. olette merkinneet ette ole merkinneet
3rd plur. merkitsevät eivät merkitse 3rd plur. ovat merkinneet eivät ole merkinneet
passive merkitään ei merkitä passive on merkitty ei ole merkitty
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. merkitsin en merkinnyt 1st sing. olin merkinnyt en ollut merkinnyt
2nd sing. merkitsit et merkinnyt 2nd sing. olit merkinnyt et ollut merkinnyt
3rd sing. merkitsi ei merkinnyt 3rd sing. oli merkinnyt ei ollut merkinnyt
1st plur. merkitsimme emme merkinneet 1st plur. olimme merkinneet emme olleet merkinneet
2nd plur. merkitsitte ette merkinneet 2nd plur. olitte merkinneet ette olleet merkinneet
3rd plur. merkitsivät eivät merkinneet 3rd plur. olivat merkinneet eivät olleet merkinneet
passive merkittiin ei merkitty passive oli merkitty ei ollut merkitty
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. merkitsisin en merkitsisi 1st sing. olisin merkinnyt en olisi merkinnyt
2nd sing. merkitsisit et merkitsisi 2nd sing. olisit merkinnyt et olisi merkinnyt
3rd sing. merkitsisi ei merkitsisi 3rd sing. olisi merkinnyt ei olisi merkinnyt
1st plur. merkitsisimme emme merkitsisi 1st plur. olisimme merkinneet emme olisi merkinneet
2nd plur. merkitsisitte ette merkitsisi 2nd plur. olisitte merkinneet ette olisi merkinneet
3rd plur. merkitsisivät eivät merkitsisi 3rd plur. olisivat merkinneet eivät olisi merkinneet
passive merkittäisiin ei merkittäisi passive olisi merkitty ei olisi merkitty
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. 1st sing.
2nd sing. merkitse älä merkitse 2nd sing.
3rd sing. merkitköön älköön merkitkö 3rd sing. olkoon merkinnyt älköön olko merkinnyt
1st plur. merkitkäämme älkäämme merkitkö 1st plur.
2nd plur. merkitkää älkää merkitkö 2nd plur.
3rd plur. merkitkööt älkööt merkitkö 3rd plur. olkoot merkinneet älkööt olko merkinneet
passive merkittäköön älköön merkittäkö passive olkoon merkitty älköön olko merkitty
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. merkinnen en merkinne 1st sing. lienen merkinnyt en liene merkinnyt
2nd sing. merkinnet et merkinne 2nd sing. lienet merkinnyt et liene merkinnyt
3rd sing. merkinnee ei merkinne 3rd sing. lienee merkinnyt ei liene merkinnyt
1st plur. merkinnemme emme merkinne 1st plur. lienemme merkinneet emme liene merkinneet
2nd plur. merkinnette ette merkinne 2nd plur. lienette merkinneet ette liene merkinneet
3rd plur. merkinnevät eivät merkinne 3rd plur. lienevät merkinneet eivät liene merkinneet
passive merkittäneen ei merkittäne passive lienee merkitty ei liene merkitty
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st merkitä present merkitsevä merkittävä
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st merkitäkseni merkitäksemme
2nd merkitäksesi merkitäksenne
3rd merkitäkseen
merkitäksensä
past merkinnyt merkitty
2nd inessive2 merkitessä merkittäessä agent4 merkitsemä
Possessive forms
Person sing. plur.
1st merkitessäni merkitessämme
2nd merkitessäsi merkitessänne
3rd merkitessään
merkitessänsä
negative merkitsemätön
instructive merkiten
1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).

4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd inessive merkitsemässä
elative merkitsemästä
illative merkitsemään
adessive merkitsemällä
abessive merkitsemättä
instructive merkitsemän merkittämän
4th3 verbal noun merkitseminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st merkitsemäisilläni merkitsemäisillämme
2nd merkitsemäisilläsi merkitsemäisillänne
3rd merkitsemäisillään
merkitsemäisillänsä

Derived terms

compounds

Further reading

Ingrian

Etymology

From merkki (sign) +‎ -itä. Akin to Finnish merkitä and Estonian märkida.

Pronunciation

Verb

merkitä

  1. (transitive, usually atelic) to mark, notate
    • 1936, V. I. Junus, Iƶoran Keelen Grammatikka, Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 12:
      Iƶoran keelees möö slogattommia vokaloja eri bukvoil emmä merkitse.
      In the Ingrian language we don't mark unsyllabic vowels in various letters.
  2. (transitive, usually atelic) to mean, denote
    • 1936, V. I. Junus, Iƶoran Keelen Grammatikka, Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 4:
      Laukaal monikkaat äänet saotaa toiseel viisii, ku Soikkolas, sannoin painutos, sklonenja, Laukaal ono vähä toisenlaajain, ja Laukaal ono sanoja, kumpa Soikkolaas ei oo, tali kummat Soikkolaas merkitsööt toista assiaa, ku Laukaal.
      In the Lower Luga dialect some sounds are pronounced in a different way, than in the Soikkola dialect, the inflection, declension of words, is a little different in Lower Luga, and Lower Luga has words, that aren't in Soikkola, or that in Soikkola mean different things, than in Lower Luga.

Conjugation

Conjugation of merkitä (type 13/valita, no gradation)
Indikativa
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular merkitsen en merkitse 1st singular oon merkint, oon merkinyt en oo merkint, en oo merkinyt
2nd singular merkitset et merkitse 2nd singular oot merkint, oot merkinyt et oo merkint, et oo merkinyt
3rd singular merkitsöö ei merkitse 3rd singular ono merkint, ono merkinyt ei oo merkint, ei oo merkinyt
1st plural merkitsemmä emmä merkitse 1st plural oomma merkineet emmä oo merkineet
2nd plural merkitsettä että merkitse 2nd plural ootta merkineet että oo merkineet
3rd plural merkitsööt1), merkitsevät2), merkitää evät merkitse, ei merkitä 3rd plural ovat merkineet evät oo merkineet, ei oo merkitty
impersonal merkitää ei merkitä impersonal ono merkitty ei oo merkitty
Imperfekta Pluskvamperfekta
positive negative positive negative
1st singular merkitsin en merkint, en merkinyt 1st singular olin merkint, olin merkinyt en olt merkint, en olt merkinyt
2nd singular merkitsit et merkint, et merkinyt 2nd singular olit merkint, olit merkinyt et olt merkint, et olt merkinyt
3rd singular merkitsi ei merkint, ei merkinyt 3rd singular oli merkint, oli merkinyt ei olt merkint, ei olt merkinyt
1st plural merkitsimmä emmä merkineet 1st plural olimma merkineet emmä olleet merkineet
2nd plural merkitsittä että merkineet 2nd plural olitta merkineet että olleet merkineet
3rd plural merkitsiit1), merkitsivät2), merkittii evät merkineet, ei merkitty 3rd plural olivat merkineet evät olleet merkineet, ei olt merkitty
impersonal merkittii ei merkitty impersonal oli merkitty ei olt merkitty
Konditsionala
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular merkitsisin en merkitsis 1st singular olisin merkint, olisin merkinyt en olis merkint, en olis merkinyt
2nd singular merkitsisit, merkitsiist1) et merkitsis 2nd singular olisit merkint, olisit merkinyt et olis merkint, et olis merkinyt
3rd singular merkitsis ei merkitsis 3rd singular olis merkint, olis merkinyt ei olis merkint, ei olis merkinyt
1st plural merkitsisimmä emmä merkitsis 1st plural olisimma merkineet emmä olis merkineet
2nd plural merkitsisittä että merkitsis 2nd plural olisitta merkineet että olis merkineet
3rd plural merkitsisiit1), merkitsisivät2), merkittäis evät merkitsis, ei merkittäis 3rd plural olisivat merkineet evät olis merkineet, ei olis merkitty
impersonal merkittäis ei merkittäis impersonal olis merkitty ei olis merkitty
Imperativa
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular 1st singular
2nd singular merkitse elä merkitse 2nd singular oo merkint, oo merkinyt elä oo merkint, elä oo merkinyt
3rd singular merkitköö elköö merkitkö 3rd singular olkoo merkint, olkoo merkinyt elköö olko merkint, elköö olko merkinyt
1st plural 1st plural
2nd plural merkitkää elkää merkitkö 2nd plural olkaa merkineet elkää olko merkineet
3rd plural merkitkööt elkööt merkitkö, elköö merkittäkö 3rd plural olkoot merkineet elkööt olko merkineet, elköö olko merkitty
impersonal merkittäkköö elköö merkittäkö impersonal olkoo merkitty elköö olko merkitty
Potentsiala
Preesens
positive negative
1st singular merkinnen en merkinne
2nd singular merkinnet et merkinne
3rd singular merkinnöö ei merkinne
1st plural merkinnemmä emmä merkinne
2nd plural merkinnettä että merkinne
3rd plural merkinnööt evät merkinne, ei merkittäne
impersonal merkittännöö ei merkittäne
Nominal forms
Infinitivat Partisipat
active passive
1st merkitä present merkitsevä merkittävä
2nd inessive merkitees past merkint, merkinyt merkitty
instructive merkiten 1) Chiefly in the Soikkola dialect.
2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect.
*) For the imperative, the 2nd plural (merkitkää) may be used for the 3rd person as well.
**) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative
***) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) or -kse to either the indicative or the potential
****) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd illative merkitsömmää
inessive merkitsömäs
elative merkitsömäst
abessive merkitsömätä
4th nominative merkitsömiin
partitive merkitsömistä, merkitsömist

Synonyms

Derived terms

References

  • Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 305