Wikisanakirja:Kahvihuone/arkisto8

Keskustelusivullani virisi keskustelu synonyymien paikasta artikkelin rakenteessa. Käytetäänkö synonyymeille omaa otsikkoa ====Synonyymit==== vai laitetaanko ne Liittyvät sanat -otsikon alle?

Ja sitten vähän taustaa: Aikoinaan kun sana-artikkelin mallia yritettiin saada kokoon, sivulla Wikisanakirja:Sana-artikkelin malli/liittyvät sanat -osio synonyymejä (ja myös vastakohtia) oltiin selvästi laittamassa Liittyvät sanat -otsikon alle. Kun sana-artikkelin mallia alettiin sitten keskusteluiden pohjalta koostaa, Aulis Eskola lisäsi esimerkin artikkelin syntaksista sivulle Wikisanakirja:Sana-artikkelin malli vastoin keskustelun tuloksia. En tiedä miksei kukaan silloin älähtänyt, ehkei kukaan syntaksiosiota sitten kovin tarkkaan lukenut...

Eli kysymys kuuluu, että kummalla tavalla tehdään? Itse olen sen kannalla, että synonyymit ja myös vastakohdat laitetaan Liittyvät sanat -otsikon alle. --Hartz 12. helmikuuta 2009 kello 10.23 (UTC)

Itse suosisin omaa osiota (====Synonyymit====, samoin vastakohdat) ja noin olen tehnytkin, vaikka synoyymit ja vastakohdathan its. as. sopivat ajatuksen tasolla "Liittyvien sanojen" alakohdaksi varsin loogisesti. Oikeastaan ihan sama mulle. Myönnettäköön, että alakohdaksi laittaminen varmaan selkeyttäisi ja tiivistäisi artikkelin rakennetta. -- Puisque 12. helmikuuta 2009 kello 10.50 (UTC)

Ja voi *rse ! Eli miksi otsikkomallineet (tai osa niistä) eivät sittenkään olleet hyvä idea... :D -- Puisque 12. helmikuuta 2009 kello 10.53 (UTC)

Minulle on ihan sama ovat synonyymit omana otsikkonaan vai liittyvien sanojen alla. Kunhan tästä nyt vain saataisiin joku päätös aikaiseksi ja artikkelimalli kuntoon, että kaikki artikkelit tulisivat muotoilluksi samalla tavalla. --Hanna V 12. helmikuuta 2009 kello 16.02 (UTC)

Hyvänä puolena synonyymien olossa sananselityksen läheisyydessä on, että ne voivat auttaa olennaisesti sanan ymmärtämisessä. Sananselityksiä tehdessä tulisikin pidättäytyä selittämästä sanaa synonyymillä ja sen sijaan kirjoittaa pitkällinen selitys; välittömästi tämän selityksen alla olisi selkeästi erottuvana synonyymit ison (==== ====) otsikon alla. --PeeKoo 14. helmikuuta 2009 kello 17.40 (UTC)

Liittyviä sanoja on muitakin kuin synonyymit ja vastakohdat. Artikkelimalli-asiaa en nyt ole seurannut; (<=tossa on puolipiste) tähän perehdyn hetimiten, mutta sekin on tullut jotenkin puskan takaa. En minä nyt niin kauan voi olla ollut passiivinen. (<=tossa taas ei) Minusta pitäisi artikkelin malli olla kokonaan käsittelyssä ennen äänestystä. --Höyhens 16. helmikuuta 2009 kello 22.32 (UTC)

Aikoinaankin oli erilaisia kantoja ja silloin tuli lopulta kirjatuksi enkku-sanakirjan kanssa yhtenevä käytäntö.

Tärkeintä on, että synonyymit ja vastakohdat eivät sekaannu ainakaan kaikkiin muulla tavoin liittyviin sanoihin, vaan käytetään otsikoita tahi alaotsikoita "synonyymit" ja "vastakohdat". Sellaistakin käytäntöä on nähnyt, että millä tavoin tahansa liittyvät listataan samaan - tällöin sanan merkitystä selittävä ja täsmentävä vaikutus menetetään synonyymeiltä ja vastakohdilta. --Aulis Eskola 17. helmikuuta 2009 kello 20.44 (UTC)

Mielestäni kannattaa tehdä samoin kuin enkku-sanakirjassa. Nyt siellä näyttä olevan nyt synonyymit ennen liittyviä sanoja, http://en.wiktionary.orghttps://dictious.com/fi/Wiktionary:Entry_layout_explained#Headings_after_the_definitions, ja siellä siis otsikot ovat synonyymit, vastakohdat, (muut sallitut "nyymit"), johdetut sanat, liittyvät sanat jne. --Thv 21. helmikuuta 2009 kello 18.18 (UTC)

Ratkaisuilla on toisensa. Aikoinaan esim. Flammie näki omassa synonyymilohkossa ja vastakohtalohkossa synonyymi hyviä puolia. Kaikenkaikkiaan keskustelu tyrehtyi aikoinaan ja näkökannat jäi yksittäisiksi lausahduksiksi. Yritetäänpä pistää listaten tähän kummankin vaihtoehdon hyviä ja huonoja puolia... Lisätkää tähän, mitä muita näkökohtia tulee vielä mieleen. --Aulis Eskola 17. helmikuuta 1234 kello 23:44 (UTC)

Synonyymit ja vastakohdat liittyviin sanoihin

+ logiikka eri tavoin liittyvistä toteutuu kauniisti, jos käytetään alaotsikkoa miten liittyy (synonyymit, vastakohdat, alakäsitteet, yläkäsitteet,...)
- selittävä vaikutus heikohko, koska lukijan pitää ymmärtää etsiä synonyymit ja vastakohdat lopusta liittyvistä sanoista
- sanat laitetaan helposti yhdeksi liittyvien rimpsuksi, jolloin sanan merkitystä selittävä vaikutus häviää

lukijan pitää ymmärtää etsiä synonyymit ja vastakohdat lopusta → Liittyvät sanathan voisi siirtää käännösten eteen. -- Puisque 18. helmikuuta 2009 kello 15.52 (UTC)

Kohtuullisen käypä ratkaisu tähän rakennevaihtoehtoon. --Aulis Eskola 18. helmikuuta 2009 kello 19.04 (UTC)

Synonyymit ja vastakohdat oman otsikon alla

+ merkitykseen jälkeen tulevat synonyymit ja vastakohdat selittävät luontevasti tarkemmin sanan merkitystä
+ käytäntö kuten en-wiktionary
+ vähemmän korjaushommaa, koska tätä merkintätapaa on käytetty enimmäkseen
- eri tavoin liittyvät sanat hajoavat eri pääotsikoiden alle

Kuukkeloimalla "synonyymit site:fi.wiktionary.org" ja vastaavasti vastakohdat näkee, miten sanoja on rakennettu nyt Wikisanakirjaan. Ilmeisesti noin 5000 artikkelin muutosrumba tulee, jos nyt käytäntöä muutetaan. Toki niin, että nyt on viimeistään aika muuttaa rakennetta, jos se nähdään pakolliseksi, koska muutettavaa kertyy yhä enemmän. Oliskohan näin mahdollisesti käydessä jostakin bottivirityksestä avustajaksi tuohon työhön? Vähintäänkin pitäisi automaattisesti saada etsittyä artikkelit, joihin tasvitsee tehdä korjauksia.

Tuskailen usein tällaisissa kohdissa tämän Wiki-tekniikan surkeutta rakenteellisen tiedon kirjaamisessa - hohhoijaa... Kunpa meillä olisi taustalla kunnon moderni tietokanta. Mutta siitä voitaisiin filosofoida jossakin muualla perusteellisemmin. --Aulis Eskola 17. helmikuuta 2009 kello 21.35 (UTC)

Onko Wikidata tuttu juttu? --Mikalaari 26. helmikuuta 2009 kello 06.46 (UTC)

eli otsikon Liittyvät sanat alla, puolipiste (;) edellä

====Liittyvät sanat====
;Synonyymit
;Vastakohdat

• Malline:+ -- Puisque 14. helmikuuta 2009 kello 16.25 (UTC)
• Malline:+ --Vihermarja 14. helmikuuta 2009 kello 18.54 (UTC)
• Malline:+ --Hartz 14. helmikuuta 2009 kello 19.36 (UTC)
• Malline:- Menköön tämä yksityiskohta juuri ja juuri vaikken pidäkään käsittelyn nopeudesta enkä liioin puolipisteestäkään koskei sitä opi kuin harjaantuneet intensiiviset käyttäjät äh, ehkei sittenkään --Höyhens 16. helmikuuta 2009 kello 22.32 (UTC)
• Malline:+ --UltimateSephiroth 17. helmikuuta 2009 kello 20.55 (UTC)
• Malline:+ Sanalla tuskin kovin montaa synonyymiä taikka vastakohtaa? Sakvaka 18. helmikuuta 2009 kello 19.00 (UTC)
• Malline:+ --AtteL 19. helmikuuta 2009 kello 14.09 (UTC)
• Malline:+ Näyttää fiksummalta --Skorpion87 19. helmikuuta 2009 kello 21.40 (UTC)

eli oma neljän yhtäläisyysmerkin (=) otsikon alla

====Synonyymit====
====Vastakohdat====

• Malline:+ Äänestyskäytännön mukaan voisi kai tätäkin kannattaa, mutta menköön nyt tuon toisen mukaan niin asia etenee. --Höyhens 16. helmikuuta 2009 kello 22.32 (UTC)

• Malline:+ Ehkä kumminkin näin! TAA 17. helmikuuta 2009 kello 14.40 (UTC)
• Malline:+ Jatketaan kuten ennenkin ja kuten enkussa. Heti merkityksen perässä synonyymit ja vastakohdat selittävät osaltaan sanan merkitystä. --Aulis Eskola 17. helmikuuta 2009 kello 20.46 (UTC)
• olemassa oleva ja käytännössä toimiva ratkaisu, jonka muuttaminen aihettaa turhan paljon turhanpäiväistä hommaa. --Mikko Paananen 19. helmikuuta 2009 kello 16.40 (UTC)

Laitoin vissiin 18. helmikuuta tuonne etusivulle ilmoituksen tästä, joten olisikohan aika päättää. Onko tässä käytäntö sama kuin poistettavissa sanoissa? Eli ehdotus hyväksytään jos 80 % kannattaa? Vai vain enemmistö? -- Puisque 29. toukokuuta 2009 kello 11.34 (UTC)

Muutin nyt sana-artikkelin malliin tuota systeemiä (synonyymit ja vastakohdat liittyvien sanojen alle), kun enemmistö näköjään kannatti. -- Puisque 8. heinäkuuta 2009 kello 00.46 (UTC)

Pienen enemmistön takia ei olisi mitään syytä muuttaa perusasioita - hetken päästä paikalle sattuvat eri keskustelijat ja äänestäjät muuttavat taas asian helposti takaisin... --81.19.115.130 16. heinäkuuta 2009 kello 21.26 (UTC)

En nyt tuota ihan pieneksikään enemmistöksi kutsuisi. -- Puisque 6. lokakuuta 2009 kello 20.59 (UTC)

Säntillinen tapahan olisi kirjata liittyvät sanat alaryhmiin: alakäsitteet, yläkäsitteett, vieruskäsitteet jne. Jatkossa mahdollisesti myös synonyymit ja vastakohdat.

Mutta miten toimitaan, kun liittymistapaa ei olekaan kattavasti saatu merkittyä? Tämä on käytännössä hyvin yleistä. Pitäisikö olla jokin kaatoryhmä "muuten vaan liittyvät"? "Muuten vaan mieleen juolahtaneet ja assosioituvat"??

Mahdollinen synonyymien ja vastakohtien pistäminen liittyviin vielä kärjistää tällaisen tilanteen ratkaisemisen tarvetta. Miten toimitaan "muulla tavoin liittyvien" sanojen kanssa? Sitten on niitäkin käyttäjiä, jotka vielä välillä poistavat näitä liittyvien ryhmityksiä ja hävittävät sillä tavoin tietoa... --Aulis Eskola 17. helmikuuta 2009 kello 21.20 (UTC)

Musta noi ala-, ylä- ja vieruskäsitteet on toisaalta vähän väsyttävän tarkkoja, "saman aihealueen sanat" tms., jossa olis noi kaikki kolme (ja mitä -käsitteitä noit nyt viel olikaan), tuntuis fiksummalta. -- Puisque 18. helmikuuta 2009 kello 13.32 (UTC)

Komppaan edellistä. Vähempikin pilkkominen erilaisten alaotsikoiden alle riittänee. --Hanna V 18. helmikuuta 2009 kello 16.56 (UTC)

Synonyymeillä ja vastakohdilla on kuitenkin erityinen merkitys, koska ne kertovat ainakin tarkentamalla, mitä sana tarkoittaa. Ajatus merkityksestä hahmottuu tarkemmin, kun saa tietää sanalle synonyymejä (joita usein jo käytetään muuten merkitystä selittäessäkin) ja vastakohtia.

Synonyymejä ja vastakohtia ei ehdottomasti saisi pistää ainakaan epämääräiseen liittyvien tunkioon!

Tulisiko alaryhmiksi tällöin seuraavat kohdat mikäli ei haluta kertoa suhteesta liittyviin muuten tarkemmin? --Aulis Eskola 18. helmikuuta 2009 kello 19.01 (UTC)

• synonyymit
• vastakohdat
• muut

Juuri tuollaista ajattelinkin, vain ala-, keski-, ylä-, sisä-, ulko-, lähi- yms äms moms käsitteet samaan Muut-kohtaan, synonyymit ja vastakohdat omiinsa. :) -- Puisque 18. helmikuuta 2009 kello 19.15 (UTC)

Ja koko systeemi olisi mielestäni tällainen:

====Liittyvät sanat====

;Vaihtoehtoiset muodot

;Vaihtoehtoiset kirjoitusasut

;Synonyymit

;Vastakohdat

;Muut (ala-, keski-, ylä-, sisä-, ulko-, lähi- yms äms moms käsitteet)

;Johdokset

;Yhdyssanat (tai: Yhdyssanat ja sanaliitot) -- Puisque 20. helmikuuta 2009 kello 20.38 (UTC)

Mitä tarkoittaa näiden "väsyttävyys"?

Kannattaisi luokitella noinkin tarkasti, koska aika kummalliselta näyttää jos vaikka "alaraaja"-sanan "muut"-kohdassa on aivan satunnaisessa järjestyksessä "varvas, ruumis, yläraaja, polvi ...". Aina ei myöskään ole ihan selvää, mitä luetellut sanat tarkoittavat, ja jos ala-, ylä- ja vieruskäsitteitä on iso liuta sekalaisessa järjestyksessä, ei oikein pysty löytämään hakemaansa.

"Lähikäsite" on käsittääkseni "vieruskäsite"-, "yläkäsite"- ja "alakäsite"-termien yläkäsite, eli Liittyvät sanat -osiossa ei kumminkaan olisi erikseen alaotsikkoa "lähikäsite". Lisäksi Wikisanakirjassa ei tällä hetkellä näy olevan merkittynä sisäkäsitteitä eikä ulkokäsitteitä yms., joten ei näitä alaosioita nykyisellään mitenkään hirveästi ole. --PeeKoo 21. helmikuuta 2009 kello 16.44 (UTC)

Antamassani esimerkissä on sekaisin osakäsitteitä, kokonaiskäsitteitä ja vieruskäsitteitä, mutta ehkä kuvaavampi esimerkki on "alaraajan" Liittyvissä sanoissa sekaisin ala-, ylä- ja vieruskäsitteet "yläraaja, jäsen, jalka, ruumiinosa, takajalka, uloke ...". PeeKoo 22. helmikuuta 2009 kello 11.34 (UTC)

Sisä-, ulko- ja lähikäsitteet oli huumoria, kun en itse ole noista nimityksistä niin tietoinen. :D -- Puisque 22. helmikuuta 2009 kello 12.39 (UTC)

Laitan tähän pohjaksi yhden äänestyskommenttini

"no Pois että minun säilytyskommenttejani uskottaisiin :P . Katsokaa Wikipediaa, jossa olen selkeä deletionisti. Ei sanoja eikä sanontoja pidä yleensä poistaa jos niitä käytetään. Wikipediassa päätetään toisinaan, etta sana siirretään wiktionaryyn. Millähän oikeudella muuten? --Höyhens 16. helmikuuta 2009 kello 23.06 (UTC)"

Pitäisiköhän tälle tehdä jotain? Ennen Puisquen aktivoitumista tämä wikisanakirja oli paikka johon heiteltiin poistoäänestyksestä asiallisia artikkeleita, joista ei ollut ensyklopediaan, ja onhan se sitä vieläkin, mutta on ikäänkuin toinen komento, mitä en sinänsä moiti. Olen suomenkielisen Wikipedian ylläpitäjä ja haluan jonkinlaista yhteisymmärrystä. Vielähän ei ole varsinaisia ongelmia vaikka artikkeleita on yhteensä jo 300 000 --Höyhens 16. helmikuuta 2009 kello 23.06 (UTC)

Tuosta siirrosta Wikipediasta tänne en muuten tiennyt eikä mulla siitä ole oikeastaan mitään mielipidettäkään. Itse olen laittanut äänestykseen mielestäni epäidiomaattisia sano(nto)ja(, joita olen tosin joskus pilkkonut laittamalla koko sanonnan sen muodostavien yksittäisten sanojen artikkeleihin). Kiitos nyt kunniasta, mutta epäidiomaattisuus poistokriteerinä on nähtävästi saanut muiltakin kannatusta, joten käytäntö tuskin on täysin omaa syytäni tai ansiotani (ihan miten kukin asian haluaa nähdä). :) -- Puisque 17. helmikuuta 2009 kello 13.14 (UTC)

(Ei niin, mutta olet kyllä aktiivinen sillä alalla, eikä se ainakaan moitteeksi ollut tarkoitettu.) yst. terv. --Höyhens 17. helmikuuta 2009 kello 14.15 (UTC)

Höyhens: kuvailemasi kaltainen Wikisanakirja oli vuonna 2004. Vuonna 2005 Wikisanakirja oli saanut jo hyvän startin ja kesällä saatiin 10000 täyteen. Wikipediasta tänne siirrettyjen artikkelien määrä ei ole ollut alkuvaiheiden jälkeen järin suuri... --Hartz 17. helmikuuta 2009 kello 17.13 (UTC)

Niin, siis Wikipedian poistokäytännöissä on maininta, että sanakirjamääritelmät siirretään Wikisanakirjaan ja linkitetään tänne. Eihän se tietenkään kielletty missään ole, mutta olen nyt maininnut wp:n poistettavien sivujen keskustelusivulla, että saattaa sellainen täälläkin joutua poistoon. --Höyhens 17. helmikuuta 2009 kello 14.35 (UTC)

Saahan sieltä Wikipedian puolelta kipata tänne ihan mitä tahansa, mutta ei niitä ole mikään velvollisuus täällä säilyttää. Ihan hyvä varmaan, jos sinne WP:n puolelle tulee nyt vinkattua, että täälläkin on tiettyjä kriteerejä artikkelien suhteen. Täällä ei taida tällä hetkellä olla mitään yhteenvetoja poistoäänestyksistä tai muita linjauksia, että minkätyyppistä tavaraa on poistettu. Olisi varmaan hyvä tehdä joku sellainen. --Hanna V 17. helmikuuta 2009 kello 15.30 (UTC)

Sivulle Wikisanakirja:Merkittävyys olen joskus rustaillut ajatuksia(ni) tänne kuuluvasta (säilytettävästä) kamasta. Wikipedian puolella tänne linkittäviä sanoja löytyy muuten luokasta w:fi:Luokka:Ohjaukset Wikisanakirjaan. --Hartz 17. helmikuuta 2009 kello 17.04 (UTC)

Ai juu. Olihan tuo sivu tosiaan. Täytyykin jossain välissä hieman syventyä asiaan. --Hanna V 17. helmikuuta 2009 kello 17.09 (UTC)

Tämä on itsenäinen projekti, joten täällä voidaan poistaa omien kriteerien mukaan sellaista, mitä Wikipediasta paiskotaan pois ja tuupataan tänne. Se on ihan perusteltuakin, koska kaikki Wikipedian puolella eivät miellä, mitä on sanan kielellisen merkityksen selittäminen. Itse usein mainostan Wikipediassa, että meille Wikisanakirjaan kyllä kelpaa kaikenmaailman sanamääritelmät - teretulemas vaa :)

Kun ylimääräiset jupinat otetaan pois ja jätetään jäljelle vain sanan merkityksen selittäminen ja pistetään mukaan kielellinen kuvaus (kieli ja sanaluokat sun muut), lähes kaikki muut sanat kait tänne kelpaavat kuin erikoisemmat erisnimet. --Aulis Eskola 17. helmikuuta 2009 kello 21.13 (UTC)

Wikipediasta tuodut sanat ovat pääsääntöisesti järkeviä, yleensä ns. sivistyssanoja, joita on selitetty jollain suomenkielisellä termillä. Lisäksi pitkään vandalisoitu Liite:Armeijaslangi on dumpattu tänne, eikä ketään ole juuri kiinnostanut sen kohtalo, vaan sitä ole näpertäneet lähinnä IP-osoitteet ja välillä joku on karsinut älyttömyyksiä pois. Sen sijaan kyseenalaistan Liite:Suomen kielen L-kirjaimeen päättyvät sanat -listan tarpeellisuuden, se ei kelvannut Wikipediaan, joten se on siirretty tänne. --Mikko Paananen 19. helmikuuta 2009 kello 16.59 (UTC)

Muutamilla Wikisanakirjan ruotsin kielen verbeillä on useita vaihtoehtoisia taivutuksia. Otetaan esimerkiksi leva - elää.

leva (lever, levde, levat/levt)

Taivutustyyppi voi siis olla joko Malline:sv-II tai "epäsäännöllinen". Herääkin kysymys — lisäänkö verbin luokkaan Ruotsin kielen epäsäännölliset verbit? Toisaalta verbi ei ole lainkaan epäsäännöllinen, toisaalta se on. --Sakvaka 20. helmikuuta 2009 kello 15.00 (UTC)

Vanha sanakirjani (1949) antaa ainoastaan muodon levat, onko tätä siis pidettävä "virallisempana"? Uudemmassa sanakirjassani (2007) esiintyvät molemmat muodot, levt sijoitettuna ennen levattia. --Sakvaka 20. helmikuuta 2009 kello 17.33 (UTC)

No sillä perusteella että preesens on -er-päätteinen mutta supiini on -at-loppuinen (1- ja 2-konjugaation sekamuoto), niin kyllä, se on minusta epäsäännöllinen. -- Puisque 20. helmikuuta 2009 kello 20.17 (UTC)

Lisätty. Nyt vaan bongailemaan muita vastaavia sanoja. -- Sakvaka 21. helmikuuta 2009 kello 12.55 (UTC)

Huomauttaisin, että sama muutosrumba koskee myös ainakin artikkeleja duga, dyka, gala, nysa, ryka, simma, smälta, sprida, strida, svälta, tvinga ja växa. Aikamoinen lisäys epäsäännöllisiin verbeihin, ottaen huomioon, että kaikki nuo taipuvat myös säännöllisesti! Kuulen mielelläni muidenkin mielipidettä asiaan. --Sakvaka 21. helmikuuta 2009 kello 13.41 (UTC)

Johan näille saisi oman luokankin (taitaa olla vähän liiankin uudistusmielistä tekstiä) :D -- Sakvaka 21. helmikuuta 2009 kello 13.59 (UTC)

Ps. Huomionarvoinen on myös verbi fästa, joka voi olla sekä Malline:sv-I että Malline:sv-II. Mutta tuossa tuskin on mitään epäsäännöllistä. --Sakvaka 22. helmikuuta 2009 kello 08.58 (UTC)

Jos se täyttää täysin kummankin säännöllisen taivutusluokan kaavat (joka taivutusmuodosta kahden konjugaation variantit), niin minä laittaisin sen siinä mielessä säännöllisiin. -- Puisque 22. helmikuuta 2009 kello 12.35 (UTC)

Tarkoitinkin lähinnä, että kuuluu edellä esitettyjen useampitaivutteisten verbien joukkoon. -- Sakvaka 22. helmikuuta 2009 kello 17.54 (UTC)

Ykkönen, kakkonen ja kolmonen oli mun kouluruotsissa säännöllisii konjugaatioita, joten jos verbi osuu noiden lisäks epäsäännölliseen konjugaatioon (supiini -it-loppuinen, part. perf. -en/-et/-na-loppuinen), se luokiteltais epäsäännöllisiin rinnakkaisesta, säännöllisestä taivutuskaavasta huolimatta. Noin niinku mun logiikalla. Leva its. as. olis tos mieles säännöllinen, vaikka täyttää kaks säännöllistä taivutuskaavaa epätäydellisesti. -- 88.112.34.29 23. helmikuuta 2009 kello 14.05 (UTC)

Miksei näitä voi laittaa kahteen luokkaan, säännöllisiin ja epäsäännöllisiin? Nehän elävät vähän omaa elämäänsä. --Höyhens 1. maaliskuuta 2009 kello 04.58 (UTC)

"Säännöllistä luokkaa" ei ole olemassa :) Löysin vielä yhden kielioppikirjan, jossa nämä sijoitetaan otsikon "Heikkoja ja vahvoja rinnakkaismuotoja" (Växling mellan svaga och starka formen) alle. -- Sakvaka 1. maaliskuuta 2009 kello 12.34 (UTC)

Verbissä frysa kummallakin taivutuksella on eri merkitykset, ja näin artikkeli luokitellaan selkeästi epäsäännöllisiin. Mutta esim. växa joutuisi epäsäännölliseksi vain sen takia, että partis. perf. on '"vuxen" eikä "växt"; kakkostaivutus on muutenkin huomattavasti yleisempi kuin nelostaivutus. (lue seuraava kommenttini) -- Sakvaka 1. maaliskuuta 2009 kello 12.41 (UTC)

Kaikki, mistä emme ole aina ihan samaa mieltä herättää meissä epäluuloa. -:P -Höyhens 4. maaliskuuta 2009 kello 15.31 (UTC)

Krhm... nopea Googletus paljastikin, että "har/hade vuxit" on niukasti yleisempi (364'200 osumaa) kuin "har/hade växt" (308'900 osumaa). Vedän siis äskeiset sanani takaisin :D Minulle on kylläkin opetettu pelkästään växt-taivutusmuoto. -- Sakvaka 4. maaliskuuta 2009 kello 18.41 (UTC)

English: Wikimania 2009, this year's global event devoted to Wikimedia projects around the globe, is accepting submissions for presentations, workshops, panels, posters, open space discussions, and artistic works related to the Wikimedia projects or free content topics in general. The conference will be held from August 26-28 in Buenos Aires, Argentina. For more information, check the official Call for Participation. Cbrown1023 22. helmikuuta 2009 kello 18.14 (UTC)

suomi: Wikimania 2009, maailmanlaajuinen Wikimedian projekteille omistettu tapahtuma, ottaa vastaan julkaisuehdotuksia: esityksiä, työpajoja, paneeleita, julisteita, keskustelunaiheita ja taiteellisia töitä — Wikimedian projekteihin tai yleisiin sisältöaiheisiin liittyen. Konferenssi järjestetään elokuun 26.-28. päivä Buenos Airesissa, Argentiinassa. Lisätietoa saat viralliselta Osallistumiskutsu-sivulta. Sakvaka 22. helmikuuta 2009 kello 18.57 (UTC) (ps. käännöstä saa korjailla)

Törmäsin ohjaussivuihin vanhasta kunnasta uuteen. Esim. ylimarkkulainen > närpiöläinen, vehkalahtelainen > haminalainen. Onko näissä mitään järkeä? Minusta ei. Eihän nuo vanhat nimitykset kielestä häviä siinä samassa, kun joku kuntaliitos astuu voimaan. Jos joku muu kuin suomea äidinkielenään puhuva etsii noita sanoja, niin ei ehkä ihan heti avaudu hänelle, miksi vehkalahtelainen on sama asia kuin haminalainen. --Hanna V 4. maaliskuuta 2009 kello 18.13 (UTC)

Aivan, ei järkeä. Ohjaussivujen tilalle oikeat sananselitykset. --Höyhens 13. maaliskuuta 2009 kello 09.12 (UTC)

Ei sanat muuksi muutu, vaikka kunnat muuttuvatkin - wikisanakirja käsittelee sanoja, korostuneesti sekä historiallisia että nykyisiä sellaisia. --Aulis Eskola 13. maaliskuuta 2009 kello 19.32 (UTC)

(Keskustelu siirretty sivulta Keskustelu käyttäjästä:Hanna V --Aulis Eskola 13. maaliskuuta 2009 kello 19.39 (UTC))

Tämän tyypppisiä

english: OHJAUS English

ei käsittääkseni kannattaisi poistaa, koska järjestelmä ei kaikista tilanteista osaa muuten ohjata linkitystä (esim. sanalistoissa) isolla kirjoitettuun. (Tai siitä tulee kait muuten ristiriitaisia tilanteita, kun sanakirjan puoli on värkätty case-sensitive-muotoiseksi toisin kuin wikipedia.) --Aulis Eskola 12. maaliskuuta 2009 kello 15.50 (UTC)

Jos jossain sanalistoissa on sanoja kirjoitettu väärin, silloin kannattaisi korjata ne listat eikä tehdä ohjauksia kaikista maailman kirjoitusvirheistä. Kaikki se kama mitä olen ohjaussivupuolelta poistanut, on sivujen siirtämisen jäljiltä, ei tekemällä tehtyjä ohjaussivuja. Tai on sieltä ehkä joku muu ohjaus saattanut seassa mennä, mutta pääsääntöisesti nuo iso kirjain > pieni kirjain -ohjaukset (tai pieni > iso) ovat peräisin siirroista. --Hanna V 12. maaliskuuta 2009 kello 16.18 (UTC)

Wikisanakirjoissa on satoja tuhansia tän suuntasissa listoissa olevia sanoja: Wikisanakirja:Frequency lists/PG/2006/04/1-10000. Niiden listojenkaan ohjaaminen tehtäväksi kautta erikielisten sanakirjojen muuksi kuin tyypilliseksi kaikki-pienellä on vaikeaa. Siis lähinnä pienestä erisnimiin ohjauksia tarvitaan - saksan substantiiveista en tosin tiedä tässä suhteessa... --Aulis Eskola 12. maaliskuuta 2009 kello 21.10 (UTC)

Jaa. Minusta on kyllä edelleen tyhmää, jos pitää tehtailla vinot pinot ohjauksia ihan vain sen takia, että jossain pölössä listassa ei ole eroteltu isoja ja pieniä kirjaimia. Mutta ihan miten vaan. Kunhan ei ole ohjaussivuina sellaisia, joissa pitäisi olla jonkun muun kielen sanasta artikkeli (näitäkin on tullut vastaan). Enkä minä muuten ole ainoa, kuka on noita ohjauksia poistanut. --Hanna V 12. maaliskuuta 2009 kello 21.19 (UTC)

Kyllä se lista pitäisi spellcheckata, esim. american on 'amerikkalainen' romaniaksi, nyt se on uudelleenohjaus isolla kirjoitettuun sanaan. Pääasia olisi kuitenkin pitää uudelleenohjausten määrä alle 5000:n, kun enempiä ei voi listata ja niissä oli aika hölmöjä seassa. Siksi niitä ei kannata tehdä määrättömästi. --Mikko Paananen 12. maaliskuuta 2009 kello 21.39 (UTC)

Ei tuo lista nytkään ihan siististi putkeen mene: Ensinnäkin originaali lista on en-wikisanakirjassa ja nyt muutokset on tehty kopioon. Toisekseen esim. french pitäisi olla sekä isolla että pienellä kirjoitettuna, jos ajatellaan listan olevankin case-sensitive. --Aulis Eskola 13. maaliskuuta 2009 kello 19.14 (UTC)

Kai sinne listaan voi laittaa french/French. Tai jotain... En oikein keksi kuinka ne ohjaukset olisi jotenkin kätevämpiä tehdä ja käyttää kuin korjata listaa. --Hanna V 13. maaliskuuta 2009 kello 19.33 (UTC)

Ainakin korjaukset pitäisi tehdä originaaliin ja pitäisi sitten olla molemmat kirjoitusmuodot. Koneellisesti generoituihin sanalistoihin kait voisi muuttaa tyyliin french / French, ulkoa wikisanakirjajärjestelmiin tuotuihin listoihin emme paljoa voi vaikuttaa. --Aulis Eskola 13. maaliskuuta 2009 kello 19.45 (UTC)

Hmm... Siis onko täällä listoja, joihin päivittyy tietoa automaattisesti jostain muualta? Ainakin tuo lista, mihin edellä on linkitelty, on vain leikattu ja liimattu tänne. Vai onko tässä nyt joku juttu, mitä en tajua... --Hanna V 13. maaliskuuta 2009 kello 19.51 (UTC)

Ei päivity automaattisesti - jos ei saada menemään muuten siististi, niin tehdään aina uusia palasia kopioitaessa eri kielten sanakirjoista muutokset tarvittaessa käsin. Jos mahdollista ilman muita ristiriitoja, haluaisin vain välttää sitä vääräoppista tilannetta,e ttä kopiota muutellaan. Sama lista ei tule varmaan uudelleen siirrettäväksi, mutta muita listoja tulee paljonkin, joissa tulee olemaan sama ongelmatilanne. --Aulis Eskola 13. maaliskuuta 2009 kello 19.56 (UTC)

Minusta on taviskäyttäjää ajatellen isompi ongelma se, että kun tuonne hakukenttään alkaa kirjoittaa jotain, se ei osaa erotella ohjaussivuja muista, ja sitten kun on ohjauksia paikoissa, joissa pitäisi olla artikkeli, päätyykin johonkin muualle kuin siihen mitä etsii. --Hanna V 13. maaliskuuta 2009 kello 20.03 (UTC)

Mikon puheeksi ottamasta ohjauksien määrästä: ilmeisesti moottorissamme on tuollainen 5000 rajoitus, kuten näyttää olevan WP:ssakin. Mitäs tuo rajoitus markeeraa ja mitne siihen pitäisi suhtautua?! WP:ssa ainakin on annettu vaan mennä tämän rajoituksen yli ja kaikkia tarpeelliseksi katsottuja ohjauksia on katsottu ihan positiivisesti (tyypillisiä väärinkirjoituksia myöten). --Aulis Eskola 13. maaliskuuta 2009 kello 19.27 (UTC)

Tässä aloittelevana italianlukijana...

Miksiköhän lukujen dodicèsimo, ventèsimo ja quattordicèsimo e-kirjaimien ylle on merkitty aksenttimerkit? Englannin kielen Wiktionaryssä ei e:tä ole käsitelty tuolla tavalla. Eikä italian harjoituskirjanikaan osoita, että niihin kuuluisi erityisesti gravis.

Painotustahan tuo arkijärjen mukaan näyttäisi osoittavan, mutta kirjoitusasussahan sitä ei kuulu merkitä, ellei paino osu nimenomaan viimeiselle tavulle (virtù, tribù, università...)Sakvaka 8. huhtikuuta 2009 kello 16.41 (UTC)

Jotkut käyttäjät ovat lisäilleet sanoja osaamatta kieltä (tai jopa sen kirjaimia ja kirjoitusjärjestelmää). It.wiktionary tuntee nuo sanat ilman aksenttia, joten voisi olettaa että niissä on tehty virhe. Eiköhän ole järkevää siirtää nuo kahteen kertaan ihmetellyt sanat italialaisten tunnustamiin muotoihin. --Mikko Paananen 8. huhtikuuta 2009 kello 22.31 (UTC)

Tuossa on lista italiaksi itseään väittävistä sanoista, joka eivät mene läpi spellcheckistä:

• abbaco abeto Abidjan (erisnimi) agonìa agrìcolo ànfora aviditá bisbética cadeira conifero dècimo derídere dòcile donnauiolo ematocrita energìa enfiarsi epidemìa érpice gàmbero gelaterìa gènero genìa geòmetra Inari sami ingolare Isole Fær Øer Kenia latticio lingua sami di Inari loricato luccioperca màrtora medla mikrobiologia nàcchere nevalo opùscolo orechhino orechhiuto òrfana orinentar orizzone òrrido papazzo pèndola pepertuo percettìbile perpretare pertífero produtto pròvvido prùa pudino puèrpera quadrùpede quinoa reàli scautismo spàragio spengere vòlto vòngola vulcànico Wikizionario (erisnimi) zàzzera zèffiro zìgomo

scautismo on noista ainoa jonka it.wiktionary tuntee. Kenia on ti.wikipediassa Kenya --Mikko Paananen 8. huhtikuuta 2009 kello 22.52 (UTC)

On näköjään muutakin vikaa koko italian-puolessa. Ainakin malline it-subs-o luokittelee sanoja väärin aakkosellisesti. Katsokaa sivu quaderno - luokitus on "Italian sanat-q" vaikka tulisi olla "Italian sanat-qu|aderno". Ottaa tästäkin selvää... --Sakvaka 9. huhtikuuta 2009 kello 15.55 (UTC)

Se riippuu ihan miten ne kirjaimet jakaa ekaan ja tokaan sarakkeeseen eli: Vaikka sääntönä on, että luokitellaan kahteen alkukirjaimeen asti (johon liittyen olen mallineiden ohjeisiin laittanut kohdan "kaksi ensimmäistä kirjainta ekaan sarakkeeseen"), itse olen tehnyt niin että q-alkuiset sanat laitetaan yhteen rypäsluokkaan, koska käytännössä 99 % prosenttia niistä alkaa nimenomaan kirjaimilla Q ja U, näköjään kielestä riippumatta. Eli siis minusta on turhaa q-kirjaimen luokitella erikseen X:n sanat/X:n kielen substantiivit/X:n kielen verbit/X:n kielen adjektiivit-qu ja -q, koska luokat -qa, -qi, -qo jne. jäisivät parin sanan luokiksi. Esimerkkejä: Englannin sanat-q, Englannin kielen adjektiivit-q, Englannin kielen substantiivit-q, Englannin kielen verbit-q jene jene, ja samat saksassa, espanjassa, ranskassa... -- Puisque 10. huhtikuuta 2009 kello 14.20 (UTC)

Eli siis sen quadernon voisi yhtä hyvin ripotella siihen mallineeseen joko tyyliin {{it-subs-o|qu|adern}} tai {{it-subs-o|q|uadern}}, eli ei "väärä" aakkostus tuossa riipu mallineesta vaan sen käyttötavasta. :) -- Puisque 13. huhtikuuta 2009 kello 14.35 (UTC)

Ahaa... aina oppii uutta. Vielä yksi kysymys: onko kenelläkään (ollut) työn alla italian verbimallineita? Artikkelit näyttävät vähän vajailta kun taivutus puuttuu, etenkin epäsäännöllisistä verbeistä... --Sakvaka 27. huhtikuuta 2009 kello 15.07 (UTC)

Jep, kelasin just kopsata englannin Wikisanakirjasta -are-loppuisten verbien mallineen mukauttaen ulkoasua tähän tyyliin. -- Puisque 27. huhtikuuta 2009 kello 18.10 (UTC)

Ja voilà: ekalle konjugaatiolle taivutus. -- Puisque 29. toukokuuta 2009 kello 11.35 (UTC)

Erinomaista, nyt vaan artikkeleita laatimaan! :D (ps. lisäkeskustelu Puisquen keskustelusivulla) Sakvaka 31. toukokuuta 2009 kello 14.13 (UTC)

English: Wikimania 2009, this year's global event devoted to Wikimedia projects around the globe, is now accepting applications for scholarships to the conference. This year's conference will be handled from August 26-28 in Buenos Aires, Argentina. The scholarship can be used to help offset the costs of travel and registration. For more information, check the official information page. Please remember that the Call for Participation is still open, please submit your papers! Without submissions, Wikimania would not be nearly as fun!

suomi: Wikimania 2009, maailmanlaajuinen Wikimedian projekteille omistettu tapahtuma, ottaa nyt vastaan tukirahahakemuksia. Tämän vuoden konferenssi järjestetään elokuun 26.–28. päivä Buenos Airesissa, Argentiinassa. Tukirahan voi käyttää matkustus- ja rekisteröitymiskulujen kattamiseen. Lisätietoa saat viralliselta Tukirahat-sivulta. Muistakaa, että Osallistumiskutsu on yhä avoinna; lähettäkää ehdotuksenne, kiitos! Ilman julkaisuehdotuksia Wikimaniasta ei tulisi läheskään niin hauskaa! --Sakvaka 9. huhtikuuta 2009 kello 15.37 (UTC)

Wikimedian suomenkielisten hankkeiden rinnalle ollaan perustamassa omaa yhdistystä. Yhdistyksen sääntöihin, nimeen, toimintaan ja tarkoitukseen voi vielä vaikuttaa – mitään ei ole lyöty lopullisesti lukkoon. Suomen Wikimedian tarkoituksena ei ole olla ainoastaan yhdistys suomenkieliselle Wikipedialle vaan myös muillekin projekteille.

Lisää tietoa tulevasta yhdistyksestä kiinnostuneille löytyy Wikipedian sivulta Wikipedia:Yhdistys. — str4nd ⇌ 21. huhtikuuta 2009 kello 13.16 (UTC)

Voisiko joku ystävällisesti luoda nämä mallineet tännekin? Nykyään Wikimedian käyttöliittymä on myös vepsänkielellä käytössä --Triple-ADHD-AS 30. huhtikuuta 2009 kello 12.26 (UTC)

Mitä mallineita tarkoitat? Käyttöliittymää ei voi käsittääkseni kääntää mallineilla, vaan siihen on tehtävä ohjelmistopäivitys. --Mikko Paananen 30. huhtikuuta 2009 kello 12.45 (UTC)

Hän tarkoittanee kielitaitomallineita --A333 30. huhtikuuta 2009 kello 12.48 (UTC)

Joo, niitä tarkoitan :) käytän wikisanakirjaa vepsän kielellä. Minä kävutan Wikivajehnikad vepsän kelel--Triple-ADHD-AS 30. huhtikuuta 2009 kello 13.14 (UTC)

Näin olkaa hyvä. Mallineita luodaan sitä mukaa kun niille tulee tarvetta sillä tarpeettomat mallineet luokitellaan roskaksi.--Skorpion87 1. toukokuuta 2009 kello 12.21 (UTC)

Kitän lujas! Olen lujas ozav miše san kirjutada tägä vepsän kelel :) Kiitän kovasti! Olen hyvin onnellinen että saan kirjoittaa täällä vepsän kielellä. Voin ruveta lisäilemään myös venäjän ja vatjan sanoja tänne vähitellen:) --Triple-ADHD-AS 1. toukokuuta 2009 kello 22.08 (UTC)

Vielä haluan sanoa vepsän "pehmennysmerkistä" joka on virallisesti tällainen ---> "'’" ei tällainen "''" !!! --Triple-ADHD-AS 17. toukokuuta 2009 kello 09.55 (UTC)

täällä hieman vepsän kielestä --Triple-ADHD-AS 20. toukokuuta 2009 kello 15.53 (UTC)

Mikä tämän kielen koodi on? Haluan lisätä myös tällä kielelläkin sanoja...--Triple-ADHD-AS 17. toukokuuta 2009 kello 11.36 (UTC)

] tässä esimerkki--Triple-ADHD-AS 17. toukokuuta 2009 kello 11.38 (UTC)

Kaikki kielilyhennemallineet löytyvät luokasta Luokka:Kielilyhennemallineet. Jos inkeroiselle ei ole vielä omaa mallinetta, niin se täytyy luoda. Käännöksiä voi lisätä kyllä ilman noita koodejakin. Kirjoittaa sitten vain kielen nimen kokonaan. --Hanna V 17. toukokuuta 2009 kello 12.41 (UTC)

Voisiko joku ystävällisesti tehdä sen mallineen?--Triple-ADHD-AS 19. toukokuuta 2009 kello 09.18 (UTC)

Inkeroisen kielelle ei ole ISO 639-1 standardin mukaista kielilyhennettä, mutta kielestä käytetään lyhennettä ink (http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielet/nimet.html). Tein mallineen tälle lyhenteelle Malline:ink jota voit käyttää käännöslaatikoissa. -Terveisin:Skorpion87 19. toukokuuta 2009 kello 16.28 (UTC)

Saahan sitä käyttää, mutta eikös se ole suomen murre? --Höyhens 19. toukokuuta 2009 kello 20.24 (UTC)

Sitä tässä itsekkin olen miettinyt...--Skorpion87 19. toukokuuta 2009 kello 22.15 (UTC)

Riippuu keneltä kysytään. :) Nykyisin inkeroinen katsotaan omaksi kielekseen, ei karjalan tai suomen murteeksi. --Hanna V 20. toukokuuta 2009 kello 06.04 (UTC)

Inkeroinen ei ole suomen murre, eikä vepsäkään ole suomen murre...ja wikipediassa inkeroisen koodi on "izh" ainakin ISO 639-3:n --Triple-ADHD-AS 20. toukokuuta 2009 kello 15.42 (UTC)

Lisäksi jos joku vielä sanoo vepsän kieltä suomen murteeksi, niin mielestäni se on erittäin suuri loukkaus vepsäläisiä kohtaan ja myös minuakin kohtaan, sillä olen vepsäläinen--Triple-ADHD-AS 20. toukokuuta 2009 kello 15.45 (UTC)

Pitänee vastata kolmen vuoden viiveellä. Vepsästä on niin vanhoja todisteita että kai pikemmin sitten suomi on vepsän murre. Mutta oma aavistukseni on että karjala on nuorin näistä kolmesta ja saanut vaikutteita molemmista suunnista ja melko epäyhtenäinen. Suomi on tätä nykyä laskeva, vepsä erittäin uhanalainen niinkuin karjalakin. --Höyhens (keskustelu) 27. huhtikuuta 2012 kello 14.49 (UTC)

Mikäs on vatjan kielen lyhenne täällä? --Triple-ADHD-AS 22. toukokuuta 2009 kello 21.16 (UTC)

Minä löysin jo lyhenteen :)--Triple-ADHD-AS 22. toukokuuta 2009 kello 22.19 (UTC)

Onko se vot? Depressing November 22. toukokuuta 2009 kello 23.30 (UTC)

Kyllä, se "vot"--Triple-ADHD-AS 23. toukokuuta 2009 kello 08.18 (UTC)

OK, ihan mielenkiinnolla kysyin. :-) Depressing November 23. toukokuuta 2009 kello 09.07 (UTC)

Voisiko joku ystävällisesti opsastaa miten korean kieltä aakkostetaan? En ole paljoa perehtynyt kyseiseen kieleen, joten jos täällä joku tietäisi enemmän. Kiitos. Depressing November 27. toukokuuta 2009 kello 18.51 (UTC)

Jos haluaa vaihtaa nimimerkkiä, täytyy varmaan pyytää sitä byrokraatilta, kuten Wikipediassa? Olen ajatellut muuttaa nimimerkkiäni. Depressing November 16. kesäkuuta 2009 kello 10.12 (UTC)

Juu, käyttäjätunnusten muuttaminen onnistuu vain byrokraatin toimesta. --Hanna V 19. kesäkuuta 2009 kello 14.06 (UTC)

Onko olemassa joku ohje, jonka mukaiseen järjestykseen luokkien kuuluisi artikkelissa tulla? Siis esim. luokka:suomen sanat-aa|si, luokka:suomen kielen substantiivit-aa|si jne. Tällä hetkellä esiintyy luokkien järjestyksen muuttelua ilmeisesti sillä perusteella, mikä kenenkin mielestä "näyttää kivalta" tms. Jos mitään tiettyä järjestystä ei ole sovittu, sellaisesta olisi varmaan syytä sopia nyt, jotta vältyttäisiin turhilta muokkauksilta ja edestakaisin venkslaamiselta. --Hanna V 22. kesäkuuta 2009 kello 16.56 (UTC)

Kukaan ei ole sanonut "näyttää kivalta", itse käytin aiemmin sanaa "fiksummalta" ja niillä on suuri ero. Voin nyt hieman perustella vastaustani, itse lisään aina esim. luokka:suomen kielen substantiivit-aa|si ensiksi ja sitten sanaluokan (esim. luokka:suomen sanat-aa|si), koska luokka:suomen kielen substantiivit-aa|si on pidempi sana, mutta kuten jo totesin Vihermarjan keskustelusivulla, en mitenkään yritä muttaa "käytäntöjä", koska en ollut täysin varma asiasta. Depressing November 22. kesäkuuta 2009 kello 17.25 (UTC)

(Olenko muka jossain kohtaa siteerannut suoraan sinua? Tietääkseni en. Tuota luokkajärjestyksen venkslaamista on muistaakseni aiemmin harrastanut eräs nimeltä mainitsematon, ei tällä hetkellä enää aktiivinen käyttäjä, joka muutenkin sävelsi täällä melkoisesti oman mielensä mukaan.) Anteeksi OT. Jatketaan asiasta. Itse olen laittanut ensimmäiseksi sanat-luokan, koska minusta se on ensisijainen luokitusperuste. Sen mukaan sanat ovat paperisanakirjassakin järjestyksessä. --Hanna V 22. kesäkuuta 2009 kello 17.41 (UTC)

Sana-luokka jääköön sitten ensisijaiseksi luokitusperusteeksi? Depressing November 22. kesäkuuta 2009 kello 17.57 (UTC)

Ei kai niille voi edes kehittää mitään yleistä järjestystä, kun osa luokista tulee mallineista ja osa muualta. Turha tuollaisella itseään stressata. --Mikko Paananen 22. kesäkuuta 2009 kello 18.22 (UTC)

Stressata? Ketä mahdat tarkoittaa? Depressing November 22. kesäkuuta 2009 kello 18.35 (UTC)

Mun tekemis mallineissa, jotka luokittelee automaattisesti, oon laittanut aina X:n sanat ekaks luokaks ja tokaks X:n kielen adjektiivit/substantiivit/verbit. Loogisempaa mainita eka kieli ja vasta seuraavassa sanaluokka. -- Puisque 22. kesäkuuta 2009 kello 20.26 (UTC)

Niin juu, en muistanut, että mallineetkin luokittelevat. Jos se luokkajärjestys tämän johdosta menee joka tapauksessa vähän miten sattuu, niin sitten varmaan sovitaan, että luokkien annetaan olla siinä järjestyksessä kuin ovat eli muokkauksia, joiden tarkoitus on vain muuttaa luokkien järjestystä artikkelissa ei tehdä. --Hanna V 23. kesäkuuta 2009 kello 11.12 (UTC)

Njoo. Olisko mitään kuitenki semmonen, että sen verran voi muokata että saman kielen luokat on samassa kohtaa sitä sivun alaosan listaa? Koska jos sanarivin malline laittaa sanan luokkiin Suomen sanat-ab ja Suomen kielen substantiivit-ab, mutta vanhan systeemin jäljiltä Suomen kielen lääketieteen sanasto on jäänyt sivun loppuun ja siinä välissä kymmenen muun kielen luokkaa, nii eihän siinä oo mitään järkeä ja näyttää hyvin sekavaltakin, että kaks suomen luokkaa on alussa ja yksi aivan lopussa. :D -- Puisque 25. kesäkuuta 2009 kello 16.10 (UTC)

No tuo kuulostaa ihan järkevältä. :) --Hanna V 29. kesäkuuta 2009 kello 12.04 (UTC)

Äh, kyl toi äkkiseltään vois sopia, mutta en kyllä täysin ymmärrä mitä Puisque tarkottaa. --Vihermarja 5. heinäkuuta 2009 kello 11.14 (UTC)

Tarkoitan sitä, että aikaisemmin kun sanarivimallineita tai muitakaan automaattisesti luokittelevia ei käytetty, kaikki luokat kirjoitettiin sivun loppuun. Jos nyt vain lisätään luokitteleva sanarivimalline vaikka ruotsin sanan kohdalle ja jätetään aihealueluokka (esim. Ruotsin kielen lääketieteen sanasto) sivun loppuun, ekaksi tulee tuo mallineella tehty luokka, sitten tulisivat vanhalla mallilla käsin kirjoitetut vaikkapa englannin ja ranskan luokat, ja vasta sitten tulisi ruotsin lääketiedeluokka.

Rautalangasta, jos en osaa selittää:

Vanha systeemi

'''englannin sanarivin sana'''

1. (lääketiede)

'''ranskan sanarivin sana'''

1. (lääketiede)

'''ruotsin sanarivin sana'''

1. (lääketiede)

]

]

]

]

]

]

]

]

]

Ja nyt jos tuohon ruotsin sanariville laittaa luokittelevan mallineen ja tuosta lopusta vain poistaa ruotsin käsin kirjoitetut sanaluokkaluokat, ruotsin sanaluokkaluokat tulevat ekaks, sitten tulee enkun ja ranskan luokat, ja sitten vasta tättädää ruotsin lääketiedeluokka. Eli tuota epäjärjestystä saisi artikkeleista minun mielestä siivota kaikessa rauhassa, mikä arvatenkin tarkoittaa, että luokkia ei enää kirjoitettaisi yhteen syssyyn koko sivun loppuun, vaan kunkin kielen käsin kirjoitettavat luokat tulee ko. kielen oman osion loppuun. -- Puisque 5. heinäkuuta 2009 kello 13.31 (UTC)

Juu juu, nyt raksuttaa. Kyllä mulle käy. Mutta pitääkö jokaiseen artikkeliin yrittää laittaa tuo "Jonkun kielen tietyn asian sanasto"? --Vihermarja 5. heinäkuuta 2009 kello 18.24 (UTC)

Jos sana kuuluu siinä kielessä jonkin alan erikoissanastoon, niin kyllä sitten se tulisi laittaa sinne. -- Puisque 5. heinäkuuta 2009 kello 22.40 (UTC)

Mikä luokat on pakolliset jonkun kielen käänöksen sivulla? (Luokka:X kielen sanat-), (X kielen substantiivit-), (X kielen verbit-). Kysyn sen syystä koska huomasin että viron kielen maantiede luokka oli poistettu ja sen syystä en halua kenellekään lisää työtä. Kiitos! --KalmerE. 28. syyskuuta 2009 kello 02.56 (UTC)

Tuon rinnalla on ainakin Luokka:Viron kielen maantieteelliset nimet ja Luokka:Viron kielen maantieteen sanasto. Nuo maantieteellisten nimien luokat ovat vielä aika hajallaan, kun muut aihealueet on pääsääntöisesti saatu N:n kielen n-n-tieteellinen sanasto -alle. --Mikko Paananen 28. syyskuuta 2009 kello 18.17 (UTC)

Kiitos! --KalmerE. 1. lokakuuta 2009 kello 20.00 (UTC)

Nyt voitte äänestää joulupäivään.2009 klo 12:23 asti minusta yläpitäjää sivulla Käyttäjä:Sentree/Ylläpitoäänestys --Sentree 20. heinäkuuta 2009 kello 08.27 (UTC)--Sentree 20. heinäkuuta 2009 kello 08.27 (UTC)--Sentree 20. heinäkuuta 2009 kello 08.27 (UTC)

Onko asia sovittu wikiprojekteissa niin, että jos käyttäjän ylläpitoäänestyksessä saa vain yhden kannatusäänen ja sekin on äänestyksen ainoa ääni (vaikkapa äänestyksen aloittajan eli toisen käyttäjän ehdottajan kannatusääni), vaikka äänestys tietenkin hyväksyttäisiin, oikeuksia ei heruisi, koska se ei kerro yhteisön mielipidettä. --Vihermarja 19. heinäkuuta 2009 kello 11.45 (UTC)

Kaiken järjen mukaan kyllä. -- Puisque 8. elokuuta 2009 kello 20.12 (UTC)

Niin joo. Tuo tarvittava äänten lukumäärä. Hmm. Hyvä kysymys. Vähintään viisi ääntä, joista 80 % puoltavia, kuulostaisi loogiselta...kuvittelisin? -- Puisque 8. elokuuta 2009 kello 20.22 (UTC)

Vähän vanha juttu mutta kai loogisuuden nimissä ne neljä puoltavaa riittää ilman sitä vastaääntäkin. --85.29.70.8 21. joulukuuta 2010 kello 12.20 (UTC)

MIHIN PITÄÄ LAITTA YLLÄPITOÄÄNESTYS??!!! VASTATKAA!!! TÄMÄ ON KÄSKY!!!--Sentree 20. heinäkuuta 2009 kello 08.26 (UTC)

Malta olla karjumatta ja kirjoittele ihan rauhassa sanoista ja niiden merkityksistä. Katsotaan sitten joskus myöhemmin niitä ylläpitoasioita. --Aulis Eskola 10. elokuuta 2009 kello 18.57 (UTC)

Miten saan allekijoitukseni tällaiseksi? Sentree MARIZE Minulle tulee väkisin ] ''']!!! Kommentin jätti Sentree (keskustelu - muokkaukset).

VASTATKAA!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!MITEN SAAN ALLEKIRJOITUKSENI TÄLLAISEKSI Sentree MARIZE ????????????????????????????????????????!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!--] '''] 7. elokuuta 2009 kello 07.42 (UTC)

NYT VASTAATTE!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! Miten saan allekijoitukseni tällaiseksi? Sentree MARIZE Minulle tulee väkisin ] ''']!!! Kommentin jätti Sentree (keskustelu - muokkaukset).

Huomasin tuossa etunimiartikkelitalkoiden ohella, että on olemassa joitakin etunimiä, jotka ovat käytössä miehellä että naisella. Olen käyttänyt artikkelien "päivittämisessä" mallineita: Malline:fi-miehennimi ja Malline:fi-naisennimi. Mites sellaisissa tapauksissa, jos etunimi on käytössä naisella että miehellä? Kun lisää nuo molemmat mallineeseen samalle sivulle, esimerkiksi sivulle Varma, niin tulee miehen ja naisen etunimi omiin Erisnimi-osioihin. Olisiko mahdollista luoda jonkinlaista mallinetta/vai onko sellaista jo olemassa, jota voisi käyttää jos kyseessä etunimi, joka käytössä molemmilla sukupuolilla. Tosin nykyaikana on eroteltu aikalailla miehille ja naisille tarkoitetut etunimet, mutta joissakin artikkeleissa on hyvä olla tieto myös siitä, jos se on/on ollut käytössä (aikaisemmin) molemmilla sukupuolilla. --Ville Siliämaa 31. heinäkuuta 2009 kello 21.38 (UTC)

Jepulis, eiköhän väsätä tuolle oma malline. -- Puisque 4. elokuuta 2009 kello 16.57 (UTC)

Joo. Eli tämmönen, toimii samalla tavalla ku tää ja tää. -- Puisque 4. elokuuta 2009 kello 17.01 (UTC)

Kiitoksia vaivannäöstä. Pitääpä ruveta tuota käyttelemään, kunhan jaksan jatkaa taas noita etunimitalkoita :) --Ville Siliämaa 4. elokuuta 2009 kello 17.03 (UTC)

Pitäskö vetää kummiski joku raja, mihin artikkeleihin malline tulisi laittaa? Ennen vanhaa, joskus kun ei oltu niin tarkkoja etunimisäädännöistä niin saatettiin antaa nykyinen miehelle kuuluva nimi, naiselle (ainakin Väestörekisterikeskuksen etunimihaun) mukaan. Ei varmaan tarpeellista, jos esimerkiksi nykyisesti miehelle kuuluvan nimen on saanut 1800-luvun lopussa ainoastaan joku kymmenkunta ihmistä. --Ville Siliämaa 4. elokuuta 2009 kello 17.08 (UTC)

Ei kannata tosiaan kaikkiin nimiin laittaa. Onhan sitä esim. Hanna-nimisiä miehiäkin muutama, mutta eiköhän ole selvää, että tuosta huolimatta kyse on naisen nimestä. --Hanna V 9. elokuuta 2009 kello 11.35 (UTC)

Nyt tarttis taas muistaa, että on vuosi 2009 ja meille tulee muuttoliikkeen ja av(i)oliittojen kautta paljon enemmän väkeä kun tässä välivaiheessa totuttiin. Miehelle ei saa antaa naisennimeä eikä naiselle miehennimeä eikä lapselle sopimatonta nimeä. Nämä säännöt korisevat tyhjinä koppaan enkä sitä jää itkemään. Esimerkiksi kehittyneessä Yhdysvalloissa ei liene tällaisia sääntöjä muuten kuin ehkä kirkkokuntien sisäisinä, ei valtion lainsäädännössä. Lain tarkoitushan on hyvä, ei anneta Matille nimeä Maija kun se olis ehkä muutenkin koulukiusattu. Tämä on kohta ohi. --Höyhens 22. elokuuta 2009 kello 01.56 (UTC)

Ei nyt mennä asioiden edelle kuitenkaan. Vaikka laki/käytäntö höltyy, näkyvä muutos ei tapahdu päivässä, viikossa eikä edes vuodessa. Tässä oli kuitenkin puhe nyt noiden em. mallineiden/luokkien käytöstä, siitä miten suomenkieliset nimet jaotellaan sanakirjassa. Jos Suomeen muuttaakin lukuisia Pentti-nimisiä naisia jostain Ungalabungalasta, se ei muuta sitä, että Pentti suomenkielisenä nimenä mielletään miehennimeksi ja että edelleen käytännössä se sitä on. Ungalabungalan kielen kohdalla se voidaan hyvin määritellä naisennimeksi, jos se siellä on sellaisena yleinen. Ennen kuin suomalaiset alkavat mieltää Pentin myös naisennimeksi, kestää varmasti melkoisen kauan. --Hanna V 30. elokuuta 2009 kello 20.36 (UTC)

Oliko allekirjoitukseen jotain pikapainiketta, kun ei jaksaisi aina jokaiseen kommenttiin kirjoittaa tyyliin: --~~~~ --Ville Siliämaa 11. elokuuta 2009 kello 20.22 (UTC)

Ja jos joku viitseliäs käy tuollaista askartelemaan, niin voisiko noihin keskustelusivuille pistettäviin test-juttuihin sisällyttää myös allekirjoituksen, ettei sitä tarvitse erikseen naputella. --Hanna V 11. elokuuta 2009 kello 20.26 (UTC)

Pikapainike löytyy kyllä jo. Muokkausruudun yläpuolisessa sinisessä muokkauspalkissa kolmas oikealta katsoen. --Hartz 19. elokuuta 2009 kello 16.58 (UTC)

Ai katos perhana, niinpä onkin (en ole kiinnittänyt huomiota). Kiitokset :) --Ville Siliämaa 19. elokuuta 2009 kello 21.32 (UTC)

Haluaisin heittää sellaisen ajatuksen ilmaan, että olisiko mielestänne kannatettava ajatus luokitella sanoja loppusointujen mukaan? Englanninkielisessä versiossa on sanoja lueteltu erilliseen Rhymes-nimiavaruuteen, mutta täällä voitaisiin ehkäpä laittaa sanat Luokka-nimiavaruuteen. Esimerkiksi sana contagion kuuluisi luokkaan Englannin kielen loppusoinnut-eɪdʒən ja celebration luokkaan Englannin kielen loppusoinnut-eɪʃən, molemmat IPA:n mukaisesti. Onko mielestänne aivan turhaa vai hyödyllistä? (Asiaan tietenkin läheisesti liittyy, että pitäisikö sanoja luokitella myös päätteiden mukaan...) --Hartz 14. elokuuta 2009 kello 16.40 (UTC)

Mihin tuollaista luokittelua käytetään? Loppusointuisten runojen kirjoittamiseen? --Hanna V 17. elokuuta 2009 kello 14.17 (UTC)

Runojen, laulujen yms. kirjoittamiseen. Luokittelu tapahtuisi IPA-mallineen avulla varmaankin suht helposti laajentamalla mallineen toiminnallisuutta. Käytännössä tämä olisi tapa luetella sanoja ääntämisohjeiden mukaan. --Hartz 17. elokuuta 2009 kello 18.36 (UTC)

Suomenkielisissä käänteissanakirjoissa tuo kai tehdään vähän eri tavalla, lajittelemalla sanat aakkosjärjestykseen viimeisestä kirjaimesta lähtien. --Mikko Paananen 17. elokuuta 2009 kello 19.50 (UTC)

Tuo olisi tosiaan vähän eri tapa, joka soveltuisi suomen kielelle hyvin. Nythän me luettelemme ensimmäisestä kirjaimesta lähtien, loppupäästä lähtien luettelemalla sanakirjasta saataisiin mahtava apuväline ristikonratkojille! :) --Hartz 17. elokuuta 2009 kello 20.26 (UTC)

Käänteissanakirja on kuitenkin hieman monikäyttöisempi kuin tuollainen loppusointusysteemi. Siitä pystyy helposti katsomaan esim. tietyn johtimen avulla muodostettuja sanoja. --Hanna V 20. elokuuta 2009 kello 12.22 (UTC)

Grrrrähärrrrähhh, tämän voisi torpata sanomalla että uutta tutkimusta. No ei torpata. Mikään ei estä ottamasta vaikka kumpaakin tapaa käyttäen. Ja tässä pointti onkin. Eroaako suomen kielessä känteissänakirja loppusointusanakirjasta mitenkään? (jokin ng-äänne ei liene kuin tekninen heitto) --Höyhens 22. elokuuta 2009 kello 02.18 (UTC)

Tarkennatko hieman mihin viittaat, mikä on uutta tutkimusta? Suomessa ei tosiaan juurikaan tule eroa aakkostetaanko grafeemeilla vai foneemeilla. Mutta jos esim. englannista halutaan tehdä tuollainen loppusointuisuusjuttu ja käänteissanakirja, niin siinähän tulee kaksi eri systeemiä. --Hanna V 22. elokuuta 2009 kello 07.57 (UTC)

Monilla (mukaan lukien minulla) on tapana käyttää tildeä (~) sanojen esimerkeissä korvaamaan käsiteltävää sanaa. Joidenkin, kuten tänään muokanneen IP-osoitteen, mukaan sanan käyttö tilden tilalla olisi selvempää. Wikisanakirjassa ei ole tilasta puutetta tavallisten paperisanakirjojen tapaan, joten onko oikeastaan tarvetta sanojen (epäselvyyttä lisäävään?) lyhentelyyn? --Hartz 17. elokuuta 2009 kello 13.05 (UTC)

Nykyään sana kuitenkin kirjoitetaan vissiin kokonaisena, jos esim. substantiivissa on monikon pääte tai adjektiivi on taipunut seuraavan sanan mukaan. --Hartz 17. elokuuta 2009 kello 13.11 (UTC)

Olin kuvitellut, että tuollainen merkintätapa on yleisesti tunnettu, mutta ilmeisesti näin ei ole. (Itsekin olen siis tildeä noissa käyttänyt.) Selvyyden vuoksi olisi kai parempi käyttää täällä kokonaisia sanoja. Paperi kun ei tosiaan lopu. -- Hanna V 17. elokuuta 2009 kello 14.20 (UTC)

Mä oon laittanu tildet "vajaisiin" esimerkkeihin eli esimerkkeihin, jotka ei oo täydellisiä lauseita (subjekti + verbi ) (langeta syntiin → ~ syntiin), ja joissa esimerkin sana on perusmuodossa tai muodossa, joka on johdettavissa lisäämällä pelkästään taivutuspääte. Sen sijaan kokonaisiin lauseisiin olen kirjoittanut sanat lihavoituna ja myös sellaisiin vajaisiin esimerkkeihin, joissa sanan perusmuodosta pitää tiputtaa pääte ja lisätä jotain tilalle (Auringonvalo lankesi hänen kasvoilleen.).

Tuosta nyt tietty voi herätä kysymys, että mitähän hemmettiä, joku logiikka. Osittain myös laiskuuttani olen vajaisiin esimerkkeihin laittanut tildet. Ja aika yleinen käytäntö tuo näyttäisi olevan paperisissa sanakirjoissa. -- Puisque 17. elokuuta 2009 kello 19.59 (UTC)

Olen toiminut muuten samoin, mutta olen kirjoittanut lyhyissä esimerkeissä käsiteltävän sanan kokonaan jos se saa päätteen. Pitäisikö mielestäsi tilde korvata sanalla myös näissä lyhyissä esimerkeissä? Lihavointia ei mielestäni lyhyisiin esimerkkeihin tarvitse lisätä, mutta tilden korvaisin sanalla kun paperiahan riittää. --Hartz 17. elokuuta 2009 kello 20.17 (UTC)

En mä näkis mitään syytä korvata tildeä sanalla lyhyissä esimerkeissä (eli tarkemmin ottaen niissä lyhyissä esimerkeissä, joissa sana on sellaisenaan tai muodossa, johon on vain lisätty kirjaimia perään), sikäli kun porukka tietää mitä tilde tarkoittaa siinä tekstissä. Mutta jos niin moni ei tiedä mitä tuo tilde tarkoittaa, niin sitten vois luopua sen käytöstä. Eli mun puolest iha sama.

Sit jos tildestä luovutaan, niin noissa vajaissa esimerkeissä (jotka ei siis oo täydellsiä lauseita subjekteineen, predikaatteineen ja määreineen ja joiden käännökset/selitykset oon laittanut samalle riville) ei mun mielest tarvis lihavointia. Lihavointi sen sijaan tulis kyseeseen kokonaisissa esimerkeissä eli täydellisissä lauseissa. -- Puisque 28. elokuuta 2009 kello 11.47 (UTC)

Yhdyssanoissa sanan korvaaminen tildellä aiheuttaa informaation katoamista esim lehtpuuoks — lehtpuu~. Samoin suhtaudun mielessäni yhdyssananluonteisiin kiinteisiin lausekkeisiin ja sanaliittoihin sekä yhdysverbeihin, esim: Muhu naise ülikond — Muhu naise ~; Välja minema — ~ minema. Myös pitkissä esimerkkiluetteloissa voi tilden käyttö vaikeuttaa kokonaisuuksien hahmottamista. Tilden käyttö on tyylikästä vanhaa sanakirjatypografiaa, nykyisissä sanastoissa sen käyttö ei ole aina hyödyllistä tai tarpeellista.--Pjr 18. maaliskuuta 2011 kello 09.06 (UTC)

Opettaja opetti aikoinaan lorun pilkkusäännöistä, kuka muistaa? ( ja, sekä että ,-kä eli tai joko vai.... lopussa tulee: sillä näet nimittäin ) keskikohta on hämärän peitossa, mutta en muista. ( Sitäpaitsi mutta on siellä keskihämäryyden tietämillä.) Kommentin jätti Vegassipu (keskustelu - muokkaukset).

En minäkään muista keskikohtaa. Rinnastuskonjunktiot pilkutetaan eri lailla kuin alistuskonjunktiot. Alistuskonjunktioita oli enemmän että se oli vaikeampaa. Mutta mitäpä näitä muita olisi? Puolivalistunut arvaus alle --Höyhens 22. elokuuta 2009 kello 01.48 (UTC)

• ja sekä sekä-että -kä
• eli tai joko-tai vai
• sillä näet nimittäin paska

• Alistuskonjunktiorimssu alkoi

• että jotta koska kun
• jos vaikka kuin
• ---

mutta pitemmälle en osaa. Konjunktiothan löytyy, rimssuilla on oma arvonsa jossain runousopissa. --Höyhens 22. elokuuta 2009 kello 02.22 (UTC)

• ja sekä sekä-että -kä
• eli tai joko-tai vai
• mutta vaan sentähden siksi siis
• sillä näet nimittäin

Tuon loppurivin kaikki muistaa ehkä vitsistä, kun opettaja pyysi esimerkkejä näiden käytöstä, niin eräs keksi: Osta kiikari, sillä näet nimittäin. :D Kommentin jätti 88.114.160.9 (keskustelu - muokkaukset).

Jep. Ja siitä mahtaa olla sata vuotta. :) --Höyhens 22. elokuuta 2009 kello 10.35 (UTC)

Olisiko seuraavasta lorusta jotain hyötyä- Kun, kunnes, koska, että, jos, jollen,syystä että, ellen, vaikka, ennenkuin, kuin, niinkuin, ikäänkuin.

Hi. I noticed you don't have many categories with interwikis (actually, nearly none). Could you add some interwikis to some big Wiktionary (or vice-versa, from a Wiktionary to here)? Or maybe you could explain how your categories work so I could help? I see many categories ending with "-li", "-va", -"uu". What does that mean? Thank you for your help in advance, Malafaya 3. syyskuuta 2009 kello 20.15 (UTC)

Those categories put words to alphabetical order. The category name includes a language name and first two letters of words. For example: donkey is in category Englannin sanat-do, which means "English words which begin do". --Hanna V 3. syyskuuta 2009 kello 20.39 (UTC)

Thanks, Hanna. Malafaya 3. syyskuuta 2009 kello 20.41 (UTC)

Miten voi olla mahdollista että MINÄ joka olen kirjautunut sisään EN PYSTY SIIRTÄMÄÄN AINOAAKAAN SIVUA.--BENSIINIDERTTI 16. syyskuuta 2009 kello 12.56 (UTC)

Useimmissa kielissä on viron verbeistä sanastoissa käytetty hakusanana viron ma-infinitiiviä (esim. tegema, olema). Suomenkielisissä sanastoissa käytetään useimmiten da- infinitiivä (esim. teha, olla), ilmeisesti siksi että da-infintiivimuoto vastaa paremmin suomen ensimmäistä infinitiiviä. Näyttää siltä että suomenkielisessä Wiktionaryssä (täällä!) käytetään varsinaisen sana-artikkelin hakusanana da-muotoa ja tehdään lisäksi lyhyt ma-muotoinen artikkeli. Onko käsitykseni oikea.

Muissa sanastoissa olen käyttänyt ma-muotoisen sanan yhteydessä viitettä da-muotoon (katso myös...). Tämä olis ehkä täälläkin hyvä tapa.

Tämä keskustelu on varmaan käyty aikaisemminkin, en vain vielä ole löytänyt sitä :] --Pjr 29. syyskuuta 2009 kello 09.19 (UTC)

Suomi–viro-sanakirjat ovat ainoat painetut sanakirjat, joissa käytetään perusmuotona da-infinitiiviä. Aiempaa keskustelua aiheesta. --Hanna V 29. syyskuuta 2009 kello 09.44 (UTC)

Jeps, eli laitan artikkelin ma-muotoon, da-infinitiivi omaan artikkeliin (taivutusmuoto). --Pjr 30. syyskuuta 2009 kello 08.04 (UTC)

Terve! Onko , jne maantiete? Tai miksi ei ole laitetut sanastoon? Shakki on ehkää Urheilu alaluokkaa ja Musiikki on Taide alaluokka? Kerralla paljon kysymyksiä :) Kiitos! Terv.--Kalmer 14. lokakuuta 2009 kello 18.44 (UTC)

Yhtenäistä luokittelukäytäntöä ei ole, luokkien määrä ja rakenne eri kielissä vaihtelee. Monissa kielissä paljon pieniä luokkia (esim. "Viron kielen hylkeet"). Luokitteluun liittyvät myös käytännöt aihealueen ("konteksti") merkitsemisessä; joskus voisi auttaa kontekstin lisääminen, näin ei välttämättä tarvitsisi luoda moniportaista alaluokkaa. --Pjr 15. lokakuuta 2009 kello 06.20 (UTC)

Minä olen noi maantieteelliset erisnimet (kaupungit, joet, vuoristot) laittanut omiin luokkiinsa sitä mukaa, kun olen jaksanut, ja sitten laittanut nuo luokat alaluokiksi luokkaan X kielen erisnimet. Sen sijaan substantiiveista yleisnimet (joki, vuori, järvi) kuuluvat luokkaan X kielen maantiede. -- Puisque 17. marraskuuta 2009 kello 19.32 (UTC)

Onko olemassa nimistystä anoppi/anoppi:lle siis niinkuin lanko, käly yms.

Perustanko tohon luokkan "viron kielen luokka"? --Kalmer 6. lokakuuta 2010 kello 19.58 (UTC)

"Luokka:NN kielen ruoat" menee ilmeisesti luokkaan "Luokka:NN:n sanat aihealueittain" ja "Luokka:Ruoat". Mihin luokkiin menee "Luokka:NN:n sanat aihealueittain"? Entäs "Luokka::NN:n substantiivien taivutusmuodot"? --Mikko Paananen 12. helmikuuta 2010 kello 21.15 (UTC)

Mä olen laittanut X:n sanat aihealueittain luokkaan X:n kieli ja X:n substantiivien taivutusmuodot luokkaan X:n kielen substantiivit. Tällä mallineella jos laittaa kaikki, niin luokkien linkitys pysyy johdonmukaisena. -- Puisque 29. elokuuta 2010 kello 03.08 (UTC)

The Wiktionary logo vote is set to start 2009-12-07 00:01. The first round will continue until 2009-12-31 23:59 at which point the second round will last until 2010-01-31 23:59. Other Wiktionaries still need to be notified about the vote, so please help post messages into other Wiktionaries. Thank you. --User:Yair rand 23. marraskuuta 2009 kello 06.58 (UTC)

(Sorry for writing the above message in English. Please translate it if possible.) --Yair rand 3. joulukuuta 2009 kello 00.57 (UTC)

KÄÄNNÖS:

Wikisanakirjan logoäänestys on määrä alkaa 7. joulukuuta 2009 klo 00.01. Ensimmäinen kierros on käynnissä 31. joulukuuta 2009 klo 23.59 asti, jolloin alkaa toinen kierros, joka päättyy 31. joulukuuta 2010 klo 23.59. Muita Wikisanakirjoja pitää vielä tiedottaa äänestyksestä, joten autattehan lähettämällä viestejä muihin Wikisanakirjoihin. Kiitos. -- Puisque 20. joulukuuta 2009 kello 22.34 (UTC)

Anteeksi viiveestä kääntämisessä. // Sorry for the delay in the translating. :/ -- Puisque 20. joulukuuta 2009 kello 22.34 (UTC)

Osaako kukaan auttaa minua, olen yrittänyt etsiä suomenkielistä käännöstä sanalle neck ring, mutta sille ei tunnu löytyvän yhtään järkevän kuuloista käännöstä. Ensiksi ajattelin kaulasormusta, mutta ainakaan Google ei tuntenut kyseistä termiä. Sitten kokeilin kaularengasta, mutta siitä en ole aivan varma. Onko kenelläkään ehdotuksia? Depressing November 31. joulukuuta 2009 kello 13.39 (UTC)

Esim Websters'in mukaan kaularengas on ainakin yksi hyvä käännös sanalle.--Pjr 10. tammikuuta 2010 kello 10.34 (UTC)

Mielestäni sana-artikkelissa voisi käyttää termin "etymologia" sijasta suomenkielistä sanaa "alkuperä". --Pjr 10. helmikuuta 2010 kello 11.21 (UTC)

Hmmm, ei. Minusta termillä "etymologialla" on aika selkeä tarkoitus tässä yhteydessä. --Mikko Paananen 12. helmikuuta 2010 kello 21.09 (UTC)

Mikon kanssa samaa mieltä. --Hanna V 14. helmikuuta 2010 kello 16.39 (UTC)

Joo, alkuperä rajaa ehkä välivaiheita pois, vai? --Höyhens 4. maaliskuuta 2010 kello 12.40 (UTC)

Mielestäni etymologia on parempi. Depressing November 4. maaliskuuta 2010 kello 13.42 (UTC)

Etymologia parempi, (kait, näköjään, ilmeisesti??) erittäin vakiintunut sanojen alkuperistä puhuttaessa. -- Puisque 18. elokuuta 2010 kello 10.11 (UTC)

Millä perusteella Wikisanakirjaan voi lisätä slangisanoja, puhekieltä ja internet-slangia?

Tästä kinasimme artikkelissa tikkari, johon Käyttäjä:Ville Siliämaa haluaisi lisätä sanalle merkityksen 'penis'. En ole itse tällaista merkitystä ikinä kuullut, vaikka luulen osaavani suomea.

Voiko sanoille vaatia siteerauksia? Esim. en.wiktionary vaatii (en:Wiktionary:Criteria_for_inclusion) että sanaa on käytetty kolme kertaa ainakin vuoden sisällä jossain mediassa joka tallennetaan pysyvästi (ilmeisesti kirjat ja lehdet kelpaavat, myös internet-sellaiset, mutteivät keskustelupalstat.)

Wikisanakirja:Merkittävyys ei vielä puhu tästä mitään. --Mikko Paananen 14. helmikuuta 2010 kello 15.25 (UTC)

Lisäksi on olemassa projekti nimeltä urbaanisanakirja.com, johon voi lisätä uusimpia slangisanoja: http://urbaanisanakirja.com/word/epikki/ --Mikko Paananen 14. helmikuuta 2010 kello 15.27 (UTC)

Sitaattien esittäminen olisi ihan kohtuullista, ja näiden sitaattien tulisi tosiaan olla jostain muualta kuin keskustelupalstoilta tms. Jos sana ja sen merkitys ovat kielenkäyttöön yhtään vakiintuneet, niin esimerkkien löytämisen ei pitäisi olla hirmuisen vaikeaa. --Hanna V 14. helmikuuta 2010 kello 16.47 (UTC)

Esimerkiksi tällä sivulla näyttäs olevan kunnon lista synonyymeja penikselle, mutta ei varmaan taida liene kyseinen sivusto ihan luotettavimmasta päästä oleva lähde? --Ville Siliämaa 14. helmikuuta 2010 kello 21.07 (UTC)

Kuinka aloittaa uuden kielen sivun? Kieli: Meänkieli

Mitä tehdä että saa sille oman alun. Siinäpä sitten työtä muutamaksi päiväksi

Mamma

Kannattaa lukea täältä . Depressing November 17. helmikuuta 2010 kello 20.23 (UTC)

Liitteiden luokittelussa näyttää olevan monenlaista käytäntöä. Sana-artikkelista löytää tietysti oikein merkittyyn liitteeseen, eri asioiden liitteiden vertailu ja selailu olisi kuitenkin mukavampaa jos luokittelutapa ja -hierarkiat olisivat jotenkin yhtenäisempiä?--Pjr 14. maaliskuuta 2010 kello 11.24 (UTC)

The call for applications for Wikimania Scholarships to attend Wikimania 2010 in Gdansk, Poland (July 9-11) is now open. The Wikimedia Foundation offers Scholarships to pay for selected individuals' round trip travel, accommodations, and registration at the conference. To apply, visit the Wikimania 2010 scholarships information page, click the secure link available there, and fill out the form to apply. For additional information, please visit the Scholarships information and FAQ pages:

• Scholarships
• Scholarships FAQ

Yours very truly, Cary Bass
Volunteer Coordinator
Wikimedia Foundation

English: Wikimania 2010, this year's global event devoted to Wikimedia projects around the globe, is accepting submissions for presentations, workshops, panels, and tutorials related to the Wikimedia projects or free content topics in general. The conference will be held from July 9-11, 2010 in Gdansk, Poland. For more information, check the official Call for Participation. Cbrown1023 30. huhtikuuta 2010 kello 00.54 (UTC)

suomi: Please translate this message into your language.

Wikimania 2010, tämän vuoden maailmanlaajuinen tapahtuma, joka on tarkoitettu Wikimedian maailmanlaajuisille projekteille, ottaa parhaillaan vastaan esityksiä, työpajoja, paneeleita ja johdantokursseja, jotka liittyvät Wikimedia-projekteihin tai vapaan sisällön aiheisiin yleisesti. Konferenssi pidetään heinäkuun 9.-11. päivänä 2010 Gdanskissa, Puolassa. Lisätietoja virallisessa Osallistumiskutsussa. -- KORJATKAA, JOS KÄÄNNÖKSESSÄ ON VIRHEITÄ! Puisque 3. kesäkuuta 2010 kello 20.21 (UTC)

Voisiko joku ylläpitäjä ystävällisesti poistaa sivun Švedia, sillä yritin siirtää sen nimelle Švedija, kuten se tulisi kirjoittaa oikein liettuan kielellä, mutta Švedija on jo luotu. Aloitin keskustelun samasta aiheesta sen keskustelusivulla jo viime vuonna, mutta kukaan ei huomannut sitä, joten päätin ottaa asian uudestaan puheeksi. Depressing November 22. kesäkuuta 2010 kello 19.52 (UTC)

Ei sitten tullut mieleen merkitä virheellisesti nimettyä sivua roskaksi? Se on nyt poistettu. --Hanna V 22. kesäkuuta 2010 kello 20.07 (UTC)

No, eipä tullut sillä hetkellä mieleen, ei. Depressing November 22. kesäkuuta 2010 kello 20.11 (UTC)

Hepskukkuu mussukat. Elikkäs täällä näyttäisi olevan päällekkäin kaksi aivan saman aihealueen luokkaa, ruumiinosat ja anatomia. Wikipedian määritelmän mukaan anatomia on "oppi eliöiden rakenteesta" – ja noita rakenneosiahan ovat juuri ruumiinosat. Eli valitaanko luokalle suomalainen nimi X:n kielen ruumiinosat vai X:n kielen anatomian sanasto? Kumpaakin ei mun logiikan mukaan voi säilyttää. -- Puisque 23. elokuuta 2010 kello 13.17 (UTC)

Niin ja täällä on siis 206 kielessä luokka ruumiinosat ja kait 8 kielessä luokka anatomia. Korjatkaa jos olen aivan tolkuttoman väärässä, mut noi löytyi näin äkkituntumalta. -- Puisque 23. elokuuta 2010 kello 13.19 (UTC)

Ja jotta luokittelu tosiaan menisi yhdenmukaisesti kaikissa kielissä, tätä mallinetta tulee muokata niin, että esim. X:n kielen lihakset linkittyy luokkaan X:n kielen ruumiinosat, jos luovutaan anatomia-sanasta. -- Puisque 23. elokuuta 2010 kello 13.22 (UTC)

Anatomian puolesta

Esim. ruumiinosiin liittyvät adjektiivit kuten abdominaalinen eivät sovi luokkaan X:n kielen ruumiinosat kun luokan nimi viittaa nimenomaan ruumiinosiin eli substantiiveihin. -- Puisque 23. elokuuta 2010 kello 14.06 (UTC)

Anatomia-aihealueen näkyminen suluissa sanaselityksessä

• Tämä malline aakkostaa sanan anatomia-luokkaan ja läiskäisee rivin alkuun (anatomia)-tekstin, mutta esim. käsi-artikkelissa (anatomia)-merkintä sanaselityksen alussa on turha, koska sana on yleiskieltä – tässä kohtaa apuna on tämä malline, joka laittaa sanan anatomia-luokkaan, muttei luo tekstiä (anatomia). -- Puisque 23. elokuuta 2010 kello 14.06 (UTC)

Jostakin minulle tuntemattomasta syystä esimerkiksi partikkelit kyllä ja ei on luokiteltu täällä interjektioiksi. Olisiko termi lainaa jonkun muun kielen kieliopista? Nykyisiin suomen kieliopin määritelmiin interjektiosta (huudadahduspartikkeli) sanat eivät oikein sovi. Esimerkiksi: VISK Määritelmät / interjektio ja VERKKOKIELIOPPI / interjektiot.--Pjr 7. syyskuuta 2010 kello 17.54 (UTC)

Samaan interjektio-luokkaan on kasaantunut paljon muutakin sinne kuulumatonta: anteeksi, huomenta, kiitos, voi helvetti yms.--Pjr 7. syyskuuta 2010 kello 18.05 (UTC)

Ehkä suomen sanaluokkia ei kannata sittenkään tarkistaa en.wiktionary'stä?  :)--Pjr 7. syyskuuta 2010 kello 18.42 (UTC)

Hmmmmmm. Itse en ole lukenut mistään virallista määritelmää, mutta siitä olen päätellyt noi interjektioiksi (enkä adverbeiksi), että ne ovat lauseesta kieliopillisesti irrallisia, kuuntelijalle suunnattuja pätkiä. (Tajuaako kukaan, mitä tarkoitan? :D) Voin olla (niin kuin aika usein näissä asioissa olenkin x) väärässä... -- Puisque 8. syyskuuta 2010 kello 04.46 (UTC)

Noita kuuntelijalle suunnattuja taipumattomia "pikkusanoja" voidaan nimitää partikkeleiksi (oma sanaluokkansa) VISK / partikkeli. --Pjr 8. syyskuuta 2010 kello 06.37 (UTC)

Täytyy katsoa Nykysuomen sanakirjasta tai Kielitoimiston sanakirjasta miten siellä on. Kumpaakaan ei ikävä kyllä löydy maksuttomana verkosta. Tällä hetkellä olen myös kaukana kirjastoista; tarkistan lähiaikoina.--Pjr 8. syyskuuta 2010 kello 06.49 (UTC)

Asiaa tietysti sekoittaa partikkeli-nimityksen käyttäminen myös kaikkien taipumattomien / vajaasti taipuvien apusanojen luokkien yläkäsitteenä (adverbit, adpositiot, konjunktiot, interjektiot).Vaikea kymysys...--Pjr 8. syyskuuta 2010 kello 09.19 (UTC)

Minkä tarkalleen haluat tarkistaa noista sanakirjoista? Voisin ehkä auttaa asiassa. :] --Hanna V 8. syyskuuta 2010 kello 10.12 (UTC)

Esimerkiksi dialogipartikkelien kyllä, niin jne. sanaluokkakäytäntö. Samoin tervehdykset ja kohteliasuudet: päivää, anteeksi, yms. sälää, jotka nyt ovat täällä interjektioina. (Adverbejä, adpositiota tai partikkeleita...) Itse asiassa koko luokka Suomen kielen interjektiot vaatisi vertailevaa läpikäyntiä. --Pjr 8. syyskuuta 2010 kello 10.27 (UTC)

Kielitoimiston sanakirjan mielestä kyllä ei kai kuulu mihinkään sanaluokkaan. :] Pääsen siis tästä omalta koneelta käyttämään MOT-sanakirjastoa, jossa on myös Kielitoimiston sanakirja ja paperiversioihinkin pääsen suht helposti käsiksi. Laitan nyt kyseisten sanojen keskustelusivuille, mitä niistä on sanottu. --Hanna V 8. syyskuuta 2010 kello 17.04 (UTC)

Sitä (sanaluokattomuutta) vähän muistelinkin. Kiitoksia avusta. Näillä tiedoilla voi alkaa miettiä, olisiko jotain tehtävä. --Pjr 9. syyskuuta 2010 kello 07.40 (UTC)

Höm. Nämä on varmaan vähän määrittelijästä kiinni enkä osaa sanoa onko kielitoimistokaan aina oikeassa. Voisi kai kuitenkin ajatella, että interjektiokin on partikkelityyppi. Kyllä näyttäisi toimivan ainakin interjektiona sekä ihan varmasti myös adverbina (joka on myös partikkeli). Tietenkin dialogipartikkeli kuten interjektiokin on siitä erikoinen keksintö että se ei ole lauseenjäsen, mutta sanaluokkaanhan se ei vaikuta. Ilmeisesti kielitoimisto ei syystä tai toisesta halua luokitella tätä. --Höyhens 14. lokakuuta 2010 kello 10.17 (UTC)

Onko pakko käyttä viron kielen yhdyssanan välillä | merkki? Näin muuttu kirjoitusasu, esimerkki sana kokkupõrge.--Kalmer 12. lokakuuta 2010 kello 17.58 (UTC)

Ei ole pakko käyttää, olen vain käyttänyt tätä merkintätapaa sanarivillä näyttämässä yhdyssanan rakennetta. Sanan täsmällinen kirjoitusasu on sivun nimenä. Tällä merkintätavalla sanan eri osat näkyvät myös haulla "Sisältää...". Toinen tapa on merkitä (haluttaessa) yhdyssanan rakenne alakohtaan "Etymologia".--Pjr 13. lokakuuta 2010 kello 06.30 (UTC)

Hello Wiktionarians, my name is Sam and I am working for the Wikimedia Foundation during the 2010 Fundraiser. My job is to be the liaison between the Finnish community and the Foundation. This year's fundraiser is intended to be a collaborative and global effort - we recognize that banner messages which may perform well in the United States don't necessarily translate well, or appeal to international audiences.

I'm contacting you as I am currently looking for translators who are willing to contribute to this project by helping translate and localize messages into Finnish and suggesting messages that would appeal to Finnish readers on the Fundraising Meta Page. We've started the setup on meta for both banner submission, statistical analysis, and grouping volunteers together.
Use the talk pages on meta, talk to your local communities, talk to others, talk to us, and add your feedback to the proposed messages as well! I look forward to working with you during this year's fundraiser. If someone could translate this message into Finnish I would really appreciate it so that everyone is able to understand our goals and contribute to this year's campaign.
Schapman 14. lokakuuta 2010 kello 17.50 (UTC)

Hello! I hope I'm allowed to write in English here as I don't speak Finnish. Could somebody please translate me? Several months ago there was a discussion over changing Wiktionary favicon here: link to bugzilla. It died because the developers didn't want change it unless there was a documented community consensus (as there's no possibility to change it locally - the change will affect all Wiktionaries). The main reason for change is that the Wiktionary favicon is now the same as the Wikipedia one, which leads to confusion and doesn't help Wiktionaries to gain recognition. The new favicon has been created: . I kindly ask you to discuss it in the form of voting so that the developers could see the results clearly. Thank you very much! Greetings, Alkamid 28. marraskuuta 2010 kello 21.25 (UTC) (from Polish Wiktionary)

Myönnän heti olevani aloittelija tietokoneen käytössä. Koneeni on Compaq Mini, kuten aloittelijalle kuuluukin. Se on toiminut mielestäni kohtuullisen hyvin ja olen siihen vielä tyytyväinen, mutta, mutta. Ollessani jo mennyt esimerkiksi Gmailin kautta verkkolehtiin ja varsinkin silloin, ruudulle alkaa toistuvasti ilmestyä kahta eri ilmoitusta, ei mitenkään säännöllisin väliajoin, mutta toistuvasti kuitenkin. Toinen on "ensisijaiseen verkkoon ei voida yhdistää" ja toinen "havaittu langattomia yhteyksiä". Eiväthän noiden poistaminen suuri vaiva ole eikä maailmaa kaada, mutta kun ilmoituksia tulee jopa yhden artikkelin aikana kolmekin, vaikka olen jo aikapäivää ollut langattomassa yhteydessä, niin kyllä nämä ilmeisesti operaattoreiden mainokset alkavat harmittamaan, etenkin kun ne tulevat paraikaa lukemani tekstin päälle. Mikä avuksi.¨¨¨¨

Useampana päivänä ja tänäänkin on ollut melkoista ongelmaa saada muutoksia tallentumaan sanakirjaan. Muuten netti toimii rivakasti. TÄmä ongelma tekee sanakirjaan kirjoittamisen lähes mahdottomaksi, kun välillä joutuu painamaan tallennusta lähes kymmenenkin kertaa ennen kuin muutos sujahtaa läpi.

Onko palvelussa ollut yleistä vika, vai missä mättää? Käytössä Windows XP ja Firefox 3.6.8. --81.19.115.130 28. tammikuuta 2011 kello 13.49 (UTC)

Samaa ongelmaa jatkuu... Voisiko joku kommentoida, onko tämä yleistä nykyään palvelulle? --81.19.115.130 11. helmikuuta 2011 kello 19.38 (UTC)

Mitä tarkoitat jumittamisella? Ainakaan ohjelmistopäivityksen yhteydessä olleita ongelmia ei ole tullut vastaan muutamaan päivään. Välillä tulee punainen teksti "istuntosi tiedot ovat kadonneet", mutta siitä on kyllä päässyt ohi painamalla tallentamista uudestaan. En muista että tuota olisi joutunut tekemään kahta kertaa enempää. --Mikko Paananen 11. helmikuuta 2011 kello 19.51 (UTC)

Sivujen lukeminen toimii kohtuullisen rivakasti ja editoinninkin saa alkuun sekä kirjoitettua sanottavansa luukkuun. Mutta tallennusta joutuu painelemaan usein kymmeniä kertoja ennen kuin muutos tallentuu. Usein tallennus ajautuu myös johonkin yhteysvirheeseen.

Kokeilenpa muuttaa tätä tekstiä muutamaan kertaan testatakseni toimintaa. Ja nyt kun piti oikein testata, toimii taas välillä kuten tavallisesti. Silloin kun pitäis jäljittää asiaa, homma taas lähtee pelaamaan. Ei kait tämä ole jostakin käyttöjärjestelmän tai selaimen tukahtumisesta omiin juttuihinsa kiinni - käynnistin juuri äsekn koneen uudelleen ja nyt toimii. Tai onko tämä kiinni selaimen avoimien ikkunoiden määrästä tai auringonlaskusta tai... --81.19.115.130 11. helmikuuta 2011 kello 20.07 (UTC)

Äskeinen artikkelimuutos vaati taas 14 tallennus-painallusta muutaman sekunnin välein ennen kuin tallentui. Edeltävä muutos tallentui heti... --81.19.115.130 11. helmikuuta 2011 kello 20.24 (UTC)

Nyt artikkelin tallennus ei onnistu edes 40 tallenna-painalluksella. Tämä keskustelun tallennus onnistuu kuitenkin... --81.19.115.130 11. helmikuuta 2011 kello 20.33 (UTC)

Sinä onnistut kirjoittamaan useita muutoksia samaan aikaan, kun minä taon vain tallennus-nappia. Äskeiset kaksi artikkelimuutosta tarvitsivat 14 ja 27 painallusta. Tähän keskusteluun pystyn kirjoittelemaan ilmeisesti helpommin. Jospa tämä onkin tarkoitettu keskustelupalstaksi.

Kyllä taas muutos tähän sujahti heti talteen - kerta toisensa jälkeen... --81.19.115.130 11. helmikuuta 2011 kello 20.42 (UTC)

Kuulostaa todella oudolta. En kuitenkaan usko että ohjelmistossa on vikaa, koska kaikki edelliset muokkaukseni tallentuivat nikottelematta. Jos sinulla on välityspalvelin/proxy päällä ota se pois. Vaihtoehtoisesti jos ei ole, koita ottaa se käyttöön. Olen huomannut että proxy jaksaa yrittää pätkivällä yhteyttä huomattavasti useamman kerran kuin selain ennen luovuttamistaan. --Mikko Paananen 11. helmikuuta 2011 kello 20.56 (UTC)

En ymmärrä mikä ja missä pätkisi. Oma yhteyteni sinänsä on ripakka kuituyhteys. Ajoin juuri nopeustestin (Soneran testi). Viive 8ms, siirtonopeudet yli 30Mbit/s kumpaankin suuntaan. Mutta yritetään testata ja säädellä. --81.19.115.130 11. helmikuuta 2011 kello 21.16 (UTC)

On tän nyt selvittävä! Proxyn poisto ei auttanut. IE ei auttanut. Nyt kokeilen täysin toista konetta. --81.19.115.130 11. helmikuuta 2011 kello 21.47 (UTC)

Toisella koneella lakkas tallentumasta mikään. --81.19.115.130 11. helmikuuta 2011 kello 22.04 (UTC)

Goddag, terve. Lately I have been adding Swedish entries to the English Wiktionary, and bots very often add interlanguage links to the Finnish Wiktionary. Obviously there are many Swedish entries here, that provide a translation but little else. Have you tried to break down Wikisanakirja:Tilastot by language, similar to en:WT:STATS? It would be interesting to read (in English) a history of the Finnish Wiktionary and its community.

In the English Wiktionary, as can be seen from en:Wiktionary talk:About Swedish#Statistics (column: Finnish entries), some 70,000 Finnish entries were added in 2007 and 2008, and Finnish has since then ranked as the 4th-6th largest language there. Was this the work of one person or a team? During 2009, Leo Laursen added 13,000 entries and took Danish from rank 37 to 17. Since August 2010, I have added 50,000 Swedish entries (mostly inflected forms) and lifted Swedish to rank 7th, just after Finnish. --LA2 10. helmikuuta 2011 kello 11.28 (UTC)

Miksi käännösten palstoitus mahtanee tehdä sen, että jos vasemman puoleisella palstalla on 1 rivi ja oikeanpuoleisella palstalla on 2 riviä, oikeanpuoleisen palstan käännökset tulostuvat samalle riville?! --Aulis Eskola 16. helmikuuta 2011 kello 18.03 (UTC) esimerkki: http://fi.wiktionary.orghttps://fi.wiktionary.org/w/index.php?title=kapasitanssi&oldid=1212802

Käännösten luetteloon joutuu laittamaan luettelomerkit (*) jokaisen rivin alkuun.
Muiden sanojen käännöksissä näyttää olevan. -- Ksenom_O 23. helmikuuta 2011 kello 19.20 (UTC)

Joo. Kävin lisäämässä. --Mikko Paananen 23. helmikuuta 2011 kello 19.24 (UTC)

Wikisanakirjassa on Luokka:Lakitiede ja siinä 9 alaluokkaa kuten Luokka:Suomen kielen lakitieteen sanasto. Myös Malline:yhteys tuntee lakitieteen. Minusta sana lakitiede on kovin vanhahtava verrattuna sen synonyymiin oikeustiede. Perusteluksi pari esimerkkiä nimitysten käytöstä. Helsingin yliopiston järjestysmuodon perusteista annettua lakia (191/1923) muutettiin 1962 lailla 584/1962. Pykälän 12 mukaan opettajat ja opiskeleva nuoriso jakautuivat kuuteen tiedekuntaan, joista yksi oli oikeustieteellinen tiedekunta. Aiemmin siitä käytettiin nimitystä lainopillinen tiedekunta. Muutoksesta on kulunut aikaa melkein 50 vuotta. Melko uusi paperinen tietosanakirja Factum (Weilin+Göös 2003–2005) kertoo, että lakitiede on nykyisin oikeustiede ja varsinainen artikkeli on sen nimisessä hakusanassa. Kirja antaa sille myös synonyymin juridiikka. Jo 1981–1986 ilmestynyt Facta2001-tietosanakirja määrittelee "lakitiede, nyk. oikeustiede". Minusta lakitiede tulisi vaihtaa oikeustieteeksi, mutta mitä mieltä muut ovat. Ja jos muutos tehdään, niin täytyykö se tehdä näppäimiä näpyttelemällä vai onko botin käyttö mahdollista. Sanastaja 9. toukokuuta 2011 kello 06.33 (UTC)

Totta, "lakitiede" näyttää olevan kaikkialla vanhentunut tai ei-suositeltu. Lisäksi oikeustiede kuulostaakin paremmalta. Liekö lakitiedettä käytetty jonkinlaisena hyperkorrektismina. --Mikko Paananen 9. toukokuuta 2011 kello 11.17 (UTC)

Joo, loin alkuun luokat nimellä lakitiede, koska kuulosti mun korvaan mageemmalta. :P En siis tiedä kuinka oikea tai ajanmukainen nimitys se on... -- Puisque 12. elokuuta 2011 kello 05.28 (UTC)