Hei, olet tullut tänne etsimään sanan Keskustelu käyttäjästä:Hartz/arkisto merkitystä. DICTIOUS-sanakirjasta löydät paitsi kaikki sanan Keskustelu käyttäjästä:Hartz/arkisto sanakirjamerkitykset, myös sen etymologian, ominaisuudet ja sen, miten Keskustelu käyttäjästä:Hartz/arkisto sanotaan yksikössä ja monikossa. Kaikki mitä sinun tarvitsee tietää sanasta Keskustelu käyttäjästä:Hartz/arkisto on tässä. Sanan Keskustelu käyttäjästä:Hartz/arkisto määritelmä auttaa sinua olemaan täsmällisempi ja oikeampi puhuessasi tai kirjoittaessasi tekstejäsi. Kun tunnet sananKeskustelu käyttäjästä:Hartz/arkisto määritelmän sekä muiden sanojen määritelmät, rikastutat sanavarastoasi ja saat lisää ja parempia kielellisiä resursseja.
Huh! Noin monta...!!! :-D --MiaK 18. elokuuta 2005 kello 18:25:22 (UTC)
Hei! Huomasin, että H-bot ei ota huomioon aakkostustarvetta luokituksessa. Itse olen aakkostanut sanan kolmannen kirjaimen mukaan (esim. ]. Tämä on mielestäni hyvin kätevää, mutta ei välttämätöntä. Sitä vastoin välttämätöntä olisi aakkostaa ilman aksenttimerkkejä. Esimerkiksi Luokka:Espanjan sanat-ap sisältää väärin aakkostettuja sanoja, koska wikisofta ei ymmärrä, että aksentit eivät vaikuta aakkostukseen. (Esimerkiksi yllä olen aakkostanut sanan "res"-lopun mukaan, en niin kuin oikeasti kuuluisi kirjoittaa "rès".) -Samulili 18. syyskuuta 2005 kello 13:00:30 (UTC)
Espanjan aakkostamisessa oma juttunsa on se, että ch ja ll ovat aakkostamisessa c:n ja l:n jälkeen kuin omina kirjaiminaan. Tai ainakin näin on joskus ollut. Miak tietänee paremmin nykytilanteesta. -Samulili 18. syyskuuta 2005 kello 13:02:04 (UTC)
Harmi tuottaa pettymys, mutta H-Bot ei pysty ottamaan huomioon aakkostustarvetta. Ajattelen kuitenkin niin, että aakkostettavien artikkelien määrä on niin pieni, että kaikkien artikkelien saaminen edes jotenkuten oikeaan luokkaan on tärkeämpää. Aakkostus pitää valitettavasti tehdä käsin, mutta se on helpompaa kun artikkelit on jo jotenkuten luokiteltu. –Hartz 18. syyskuuta 2005 kello 15:38:48 (UTC)
Olisiko mahdollista, että jos H-bot ei aakkostaisi aksentteja huomioon ottaen, se aakkostaisi edes kolmannen kirjaimen mukaan (eli loppusanan). Tai jos se ei onnistu, niin H-bot pysyisi erossa ranskan kielen sanoista, koska muuten se sotkee siellä käytetyn systeemin :) -Samulili 18. syyskuuta 2005 kello 17:39:18 (UTC)
Pidän H-Botin kaukana Ranskan sanoista, koska aakkostaminen ei onnistu. Käyttämäsi systeemi on hyvä. :) –Hartz 18. syyskuuta 2005 kello 18:06:34 (UTC)
Nykyisen luokittelutavan mukainen ohjelma on ajatusasteella. –Hartz 27. syyskuuta 2005 kello 13:58:59 (UTC)
Pienellä kirjoitetut mallineet
Moi! Noita pienellä kirjoitettuja mallineita ei voi merkitä roskaksi, koska ne ovat käytössä monilla sivuilla. -Samulili 27. syyskuuta 2005 kello 11:48:00 (UTC)
Voi, koska mallineisiin linkitys ei tiedä eroa isoille ja pienille kirjaimille. Mallineet siis toimivat samalla tavalla kuin Wikipedian puolella: ei ole väliä, onko artikkelissa {{tynkä}}- vai {{Tynkä}} -merkintä. Pois vain, sillä pienellä kirjoitettu hidastaa oikean ja suurella kirjoitetun luokse pääsemistä. –Hartz 27. syyskuuta 2005 kello 12:46:23 (UTC)
Kun esimerkiksi {{wikipedia}} tai {{en}} oli merkitty roskaksi, kaikilla näitä mallineitä käyttäneillä sivuilla oli roska-templaatti. -Samulili 27. syyskuuta 2005 kello 18:02:41 (UTC)
Siis ne kaikki mallineita käyttävät artikkelit menivät roskaa-luokkaan? Tätä en tullut ajatelleeksi... mutta poistamalla nämä roskaksi merkityt mallineet, olisi ongelma kadonnut nopeasti. Käynen sitten mallineet läpi merkitsemättä pienellä kirjoitettuja roskaksi. Pahoittelen tuota wikipedia-malline-juttua. Argh. –Hartz 27. syyskuuta 2005 kello 18:23:34 (UTC)
H-Bot on oikein kiva. Voisko sen työtä jollain tavalla auttaa? Olisi kiva päästä eroon n. 12 000 luokittelemattomasta artikkelista :) -Samulili 15. lokakuuta 2005 kello 15:52:10 (UTC)
Kiva että tykkäät. :) Syötteensä se ottaa sivulta Käyttäjä:H-Bot@wikt/Sivut, jolle minä aina käsin kerään linkkejä. Ensiksi käyn läpi suomen sanat, ja nyt ollaan jo kirjaimilla "ka" alkavissa. Eli seuraavat linkit pitää pian kerätä. Linkkejä voisit kerätä sivuille Käyttäjä:H-Bot@wikt/Sivut2 (L-kirjaimella alkavat) ja Käyttäjä:H-Bot@wikt/Sivut3 (m:llä alkavat). Linkkien pitää olla tuollaisia tavallisia sinisiä linkkejä, ja ne tulisi ottaa suomen sanalistoilta. Sanalistalta otetaan kaikki siniset linkit ja eri kielten sanoja ei saa laittaa sekaan. Mallia voi ottaa sivulta Käyttäjä:H-Bot@wikt/Sivut. Sitten kun listat ovat valmiita, niin laitan botin käymään niitä läpi. Apu on enemmän kuin tervetullutta! –Hartz 15. lokakuuta 2005 kello 16:25:49 (UTC)
En ole muuten kattonut, onko jokin sana jo luokiteltu. Toivottavasti se ei aiheuta kaksoisluokittelua samaan kieleen? -Samulili 15. lokakuuta 2005 kello 19:00:51 (UTC)
Heh, valitettavasti aiheuttaa. Botti ei osaa katsoa luokkien olevan samat, koska jokainen artikkeli saa oman luokkansa. Ei tässä kuitenkaan mitään ongelmaa ole, koska botin avulla näen onko sana jo luokiteltu, ja otan sitten käsin toisen luokan pois. Tietysti olisi hyvä jos listasta ottaisi jo valmiiksi luokitellut pois. Ja se onnistuu nopeasti menemällä siihen luokkaan, johon artikkelit tulevat. –Hartz 15. lokakuuta 2005 kello 19:11:34 (UTC)
Niin ja vielä kiitos listojen tekemisestä. Tuon L-listan 133 linkistä oli vain 6 jo luokiteltua, joten paljon ei jäänyt korjattavaa. :) –Hartz 15. lokakuuta 2005 kello 19:17:08 (UTC)
Voiko H-Bot käyttää listoja, jossa on useilla eri kirjaimilla alkavia sanoja? Wikisanakirja:Ruotsin kielen sanalista ei siinä tapauksessa vaatisi paljon muuttamista, jotta siitä saisi hyvän sanalistan. -Samulili 22. lokakuuta 2005 kello 15:16:50 (UTC)
Saa olla eri kirjaimilla alkavia, muttei eri kielten sanoja sekaisin. Samalla kirjaimella alkavista sanoista on vain tullut hyvän pituisia listoja, ja niistä tietää tarkasti mihin jäätiin. Punaiset linkit eivät listassa myöskään haittaa, koska ne hypätään yli. –Hartz 22. lokakuuta 2005 kello 15:21:51 (UTC)
Nuo punaiset linkit kun olisi tiennyt aiemmin... :) -Samulili 22. lokakuuta 2005 kello 15:23:41 (UTC)
Luultavasti jokaisen kannattaisi tehdä omansa näköinen artikkelimalli, ja näitä sitten vertailtaisiin (paljon keskustelua) ja niiden pohjalta tehtäisiin mahdollisimman hyvä artikkelimalli. Olemme kyllä jo hyvässä matkassa mallin kehittymisen kanssa. Sana-artikkelin keskustelusivulle on ilmestynyt ainakin kaksi ideaa vanhojen väliin. Nyt pohditaan liittyvät sanat -otsikon nimeä ja osion tyyliä. Luokittelua, määrittelyä ja käännöksiä onkin jo väännetty, ja uskon että kaikki on valmista jo maaliskuun 1. päivänä. :)
Tämä keskustelu hajoaa laajuudessaan ja pitkäaikaisuudessaan käsiin. Jonkun pitäisi ottaa hommaa johtaakseen. Ottaa aihepiiri kerrallaan käsittelyyn ja pistää äänestys pystyyn (lohkon nimi, alajaottelu ja paikka artikkelissa) ja äänestys selvästi esiin jonnekin ajankohtaista-looran alle. Kukapa ryhtyis laittaan äänestys-järjestelyasioita kuntoon ja alottaisi äänestelyn vaikka juuri tuosta liittyvien sanojen kohdasta? Sitten pitäis ottaa käännökset esiin ja detaljina taivutus. Joku sellainen "viikon lohkomalli" työstö pyrimään ja joka lohkosta äänestys perään seuraavalla viikolla tms. Kilpailevien jäsentelyiden kanssa on se ongelma, että toisessa on sitä ja toisessa tätä hyvää, mutta olisko tämä lohko kerrallaan suppeamman keskustelun käyminen helpompi lähestymistapa nyt kun jokin perusmuoto on hakattu kiveen... --Aulis Eskola13. tammikuuta 2006 kello 10.44 (UTC)Vastaa
Totta ja hyviä ideoita. Artikkelimallia ei voi mielestäni tehdä kerralla valmiiksi, vaan osiot pitää käydä läpi lähes yksitellen. Näitä on tosin mahdoton työstää yksin: tarvittaisiin erilaisia näkökulmia ja ideoita. Voin kyllä tehdä ehdotuksen jostakin osiosta, mutta se tulee olemaan "aika huono" (en tiedä mitä kaikkea siihen voisi laittaa!). Ehkä ehdotuksesta sanottaisiin plussat ja miinukset sekä puutteet ja ongelmat ja päädyttäisiin johonkin. Kuten wikeissä on tapana, asioita ei meinaa saada liikkeelle ilman äänestystä...
Siis että merkitäänkö "kohdat" määritelmäluetteloina vai otsikkotasoina (kts. artikkelimallin keskustelusivu). Itse kallistun määritelmäluettelon puolelle, koska silloin suuria otsikoita tulee vähemmän ja sisällysluettelo pysyy lyhyenä. –Hartz13. tammikuuta 2006 kello 16.44 (UTC)Vastaa
Tarkoitat lähinnä niitä alaotsikoita, mutta eikös päätaso ole jokatapauksessa - esim "liittyvät sanat", "käännökset" tms? Toinen kysymys ulkoasusta on se, että tehdäänkö pitkiä rivi/asia-listoja vai pyrittäiskö joillakin muillakin konstein lyhentämään juttua. Toki syöttäminen käy esim. käännöksissä hankalammaksi eikä kaikkia saa millään käyttämään jotakin taulukkopohjia. Tuolla pidemmällä olevalla en-puolella on hurjaa, kun yhden sanan tarina saattaa olla viisikin ruudullista... --Aulis Eskola13. tammikuuta 2006 kello 17.12 (UTC)Vastaa
Joo eli tarkoitan juuri niitä ja mielestäni päätason alle on hyvä koota lihavoituja pikkuotsikoita. Päätasojen nimistä ei vielä taideta olla yhtä mieltä... Sivujen tuottamisen helpottamiseksi olen keksinyt ratkaisua: Käyttäjä:Hartz/testikenttä, tämä toimisi aivan kohtuullisesti etsi-sivulla, mutta artikkelimallit pitää saada ensin valmiiksi (eli olen vain testaillut, siellä on aivan mitä sattuu). En ole kovin hyvä tekemään äänestyksiä, mutta voisi siitä jotain tulla... –Hartz13. tammikuuta 2006 kello 18.52 (UTC)Vastaa
Katsotaan mitä tuosta tulee. Huomenna (illalla) pitäisi alkaa keskustelu käännökset-osiosta, ellei ole liian aikaista... en tiedä pitäisikö tuota lykätä pari päivää. Tarkoitus on kuitenkin avata kaikki osiot kymmenen päivän välein ja pitää niitä auki maaliskuun alkuun. Sitten alkaa suuri parsiminen ja kuukauden kestävä korjaaminen. :) –Hartz31. tammikuuta 2006 kello 18.05 (UTC)Vastaa
etymologia, tavutus, taivutus (eri kielillä!), ääntäminen, suvut ym. sanan ominaisuudet (eri kielillä!), itse sanan merkityksen kuvaus. Ja sitten näiden kohtien sisäinen järjestys artikkelissa).
Sivuttaisko jo tässä Wikisanakirja:Sana-artikkelin malli/Merkitysosio taivutusta, epäsäännöllisiä muotoja ja sukuja yms?! Kirjoitusasun yhteyteen kun ne jotenkin voisivat sopiakin. Jos tuollaiset kysymykset jätetään täysin erikseen, voidaan tästä osasta tulla johtopäätökseen, johon niitä ei sitten myöhemmin saadakaan helposti liitettyä, vaikka muuta järkevää paikkaa ei oikein ole jäämässäkään. --Aulis Eskola15. helmikuuta 2006 kello 18.01 (UTC)Vastaa
Flammie teki tuon keskustelun, joten en tiedä ajatteliko hän sisällyttää ne tuohon. Ajattelisin että ne voitaisiin käydä tuossa. Pitääkö vielä näiden lisäksi käydä joku osio, vai onko tarvittavat osiokeskustelut aloitettu? --Hartz15. helmikuuta 2006 kello 18.46 (UTC)Vastaa
Siispä lisään noita asioita kappaleikseen tuohon keskusteluun. Etymologian esittäminen on ainakin kehittyneemmissä artikkeleissa tarpeen. Pohditaas onko sitten muita... --Aulis Eskola15. helmikuuta 2006 kello 18.55 (UTC)Vastaa
Tuo keskustelu tulee kyllä venymään aika isoksi. Kannattaisikohan sittenkin aloittaa jäljelle jääville uusi osio? Tai ainakin etymologia ja ääntäminen kannattanee jättää seuraavaan osioon. --Hartz15. helmikuuta 2006 kello 18.57 (UTC)Vastaa
Ääntäminen pyöriskeli juuri munkin mielessäni: mutta tosiaan etymologia ja ääntäminen ovat eri juttuja. Nuo taivutus ja tavutus kait liittyvät sikäli kiinteämmin tähän, että jos muodoksi tulisi kirjoitusasu ja sen perään merkitys, niin taivutus ja tavutus voitaisiin ympätä joteskin siihen kirjoitusasun kylkeen. --Aulis Eskola15. helmikuuta 2006 kello 19.04 (UTC)Vastaa
Taivutus ja tavutus liittyvät mielestäni tähän, mutta ääntäminen ja etymologia kannattaa varmaan ottaa esille jossakin eri osiossa. Ehkä jäljelle jäävien (neljännen tason) otsikoiden seassa? --Hartz15. helmikuuta 2006 kello 19.13 (UTC)Vastaa
Ääntäminen ja etymologia kannattanee käsitellä erikseen nekin omissa artikkeleissaan. Periaatteena, että erillisissä pohdiskeluissa vaan keskustelu ja päätöksenteko selkeyden vuoksi, jos ei ole merkittäviä liittymäkohtia toisiin osioihin. (* näillä nyt ei kait ole mitään liittymäkohtaa *) --Aulis Eskola15. helmikuuta 2006 kello 19.29 (UTC)Vastaa
Onhan tämä keskustelu artikkelimallista edennytkin osittain hyvin, mutta jotkin kohdat takkuavat.
Pistäisin tuon paljon käytetyn käännökset-osion jo mieluusti "pakettiin" ja käyttöön. Ylä-keski-ala-mallineet tuntuvat hoitavan hyvin asiat ja en-wiki on samoilla linjoilla :)
Liittyvät sanat-osioon minulla oli muutama eriävää mielipidettä (katso muualle ehdottamani osat).
Merkitys-osioon (ilm. artikkelissa otsikoton) minulla tuli keskusteluja haravoidessani mieleen muutama tarkennus (katso keskustelun loppu).
Aiheesta muualla-osiosta näin tarpeen melko minimaaliseksi ja paljolti nykyinen wikipedia-loorakin mielestäni hoitaa tarvetta. Eikö se olisi sellainen wikimäinen suuntaus, että lähinnä vain wikipediasta lisäselitystä haettaisiin?
Taivutuksista mulla on pää ihan vielä pyörällä ja sitten muutama "irrallinenkin" osio siellä pyörii.
Lopuksi sitten tietty jokin setvintä osioiden järjestyksestä - ehkä muutama vaihtoehtoinen järjestys ja päätös niistä. Ihmettelin muuten en-wiktionaryn anarkistista menoa, ei paljon mitään malliopasteita, mutta jotenkin ne muodot ajautuilevat johonkin suht'yleisiin ja kohtuullisen toimiviin vaan... --Aulis Eskola19. huhtikuuta 2006 kello 22.16 (UTC)Vastaa
Käännökset-osio on myös mielestäni valmis, mutta sen sijaintia sivulla pitää katsoa vielä lopuksi. Hyvin ollaan edetty, mutta nimenomaan taivutus-osio on pahasti kesken. Kaikki keskustelut on kuitenkin jo avattu, eikö totta? --Hartz20. huhtikuuta 2006 kello 12.14 (UTC)Vastaa
Rätkäistäiskö se käännökset nyt vaan malliin käyttöön johonkin kohtaan ennen liittyviä ja ideomeja ja sellattia - en-tyyliin? Eihän tossa ohjeen mallissa nyt edes ole esitetty kuin määrittelyä, jonka jälkeen käännökset tulee jokatapauksessa. Käännökset on ydinjuttuja. Voi niistä järjestyksistä sitten vääntää kättä ihan lopuksikin ja vielä muuttaa mallia siltä osin.
Mielestäni kaikki formaattiin toistaiseksi tarpeellinen alkaa olla keskustelun alla. Luokituksesta yms "oheisesta" kannattanee puhua sitten paremmin, kun saadaan tätä vähän paremmin pakettiin... --Aulis Eskola21. huhtikuuta 2006 kello 00.09 (UTC)Vastaa
Viimeisin kommentti: 18 vuotta sitten10 kommenttia2 henkilöä keskustelussa
Mites noita kokeiltuja mallineita saatais johonkin alkuun koekäyttöön? Käyttäjä:Hartz/testikenttä Mulla ainakin olis kiinnostusta kokeilla sitä tekniikkaa, mutta en pääse kiinni teknisesti asiaan ilman opastusta. Pitäisi saada sanalle syöttökenttä johonkin siinä taulukkoehdotuksessa (nyt muokataan sivua $1). Perusmekanismin jälkeen vaikka suomalaisille substantiiveille jälkeen muutkin voisivat päästä kiinni aiheesta ja modifioida ja laajentaa sitten sitä... --Aulis Eskola25. toukokuuta 2006 kello 17.09 (UTC)Vastaa
Jos taulukko pidetään perussivulla, tarvitaan syöttökenttä, jossa on preload-kohta. Preload-kohtaan tulee malline, joka ladataan pohjaksi.
<inputbox>
type=create
width=50
preload=Template:artikkelipohja-fi
editintro=Template:ohjeistus-fi //muokkausikkunan yläpuolelle tuleva ohjeistus
</inputbox>
Lisäsi kaikki, joissa oli suluissa numeroita (ei mikään 100 % varma tapa). Käyttämäni XML-kopio tietokannasta oli päivän pari vanha ja nähtävästi olin vain puoli tuntia aiemmin lisännyt käännösmallineet. --Hartz27. toukokuuta 2006 kello 08.04 (UTC)Vastaa
Levykevandaali
Viimeisin kommentti: 18 vuotta sitten1 kommentti1 henkilö keskustelussa
Viimeisin kommentti: 18 vuotta sitten3 kommenttia2 henkilöä keskustelussa
Liitteet, joista osa on ihan ansiokkaasti laadittu, ei sovi hukata. Toisekseen esim erilaisia slangiteoksia/slangisanoja/slangilistoja tarjotaan vähän väliä wikipedian puolella. Niille pitää mielestäni olla täällä säntillinen paikka, koska eivät ne oikein wikipediaankaan kuulu. Siirsin liitelinkit nyt edes tämän loppuun jemmaan Wikisanakirja:Liitteet --Aulis Eskola27. kesäkuuta 2006 kello 12.57 (UTC)Vastaa
Toi eka kuulostais hyvältä. Mutta vain _kuulostais_, koska mulla ei ole mitään tarkempaa visiota nimiavaruuksien käyttämisestä. Kunhan olen vain huolestunut siitä, että tärkeät rojut löytyy jatkossakin helposti. Ja johonkin kun tottuu, kaikki uusi vaikuttaa oudolta - sellainen se on ihmisluonto... --Aulis Eskola27. kesäkuuta 2006 kello 13.32 (UTC)Vastaa
Lisäysten poisto
Viimeisin kommentti: 18 vuotta sitten5 kommenttia2 henkilöä keskustelussa
Poistit sitten parista artikkelista lisäämäni vaatimattomat viittaukset indefiniittipronominin eräs valitettavan yleiseen väärinkäyttöön epämääräisen artikkelin tavoin. Peruskoulussahan asia opitaan, mutta lienee eräiltä unohtunut. Koko kansalla ei ole lähellekään akteemista tietämystä.
Tässä opuksessa esiintyvät ovat ehkä lievimpiä sananselityksissä tyyliin "eräs lohilaji" poiketen ko. pronominin tarkoituksesta. Jos udeltaisiin kansalta mistä on kyse, voitaissiin saada vastaukseksi sana ja sen artikkeli, jos nyt mitään vastausta saataisiin. Monet kuitenkin näyttävät luulevan, että suomen kielessä on epämääräinen artikkeli eräs. Sinulla lienee hyviä eväitä asiantilan korjaamiseen.
J. Haukela
Mielestäni ne olivat liian nippelitietomaisia sisällytettäviksi _määritelmiin_ (esim. ). Olen lähtökohtaisesti epäluuloinen IP-osoitteella muokkaavia kohtaan ja sen vuoksi poistin lisättyä sisältöä kovalla kädellä. Lisäyksesi löytyvät kyllä sivujen historioista: mikään lisäyksistäsi ei ole hävinnyt jäljettömiin. Sivuille voitaisiin laittaa erilliset osiot sanojen käytöstä tai huomautuksia sanoihin liittyen. Viittaatko asiantilan korjaamisella näihin kahteen artikkeliin vai yleisesti "eräs lohilaji" -tyylisiin määritelmiin? --Hartz9. elokuuta 2006 kello 11.20 (UTC)Vastaa
Olen pahoillani siitä, että tietoliikenneyhteys joskus reistailee. Nytkään en tiedä kuinka kauan puuhastelin ilman aitoa istuntoa, kun olin niin syventynyt touhuun. Tarkoitukseni ei ole toimia millään lailla pluffaten.
Itse asiasta: eräs -sanan artikkelista sellaisenaan ennen tekemiäni täsmennyksiä saattoi jäädä käsitys, joka ruokki sanan väärinkäyttöä. Halusin samalla varjella käyttäjää muulloinkaan lipsahtamasta ko. sanan ansaan. Toisaalta "artikkeli" artikkelia lukevat mahdollisesti monet sellaiset, joille tuo pieni huomautus olisi hyödyksi. Yleisesti muiden kielten vaikutus näkyy siellä täällä suomenkielisissä artikkeleissa juuri tuontyylisinä luiskahduksina. J. Haukela
Anteeksi, että puutun keskusteluun, mutta minusta tuo huomautuskin on täysin tarpeeton, eikä ainoastaan tarpeeton, vaan myös harhaanjohtava. Minusta se vain herättää turhia kysymyksiä tyyliin: "Ai, minkä artikkelin? Onko suomen kielessä sittenkin artikkeleja?" --MiaK9. elokuuta 2006 kello 18.30 (UTC)Vastaa
Palauttamalla vielä "artikkeli" artikkelin 3. kohtaan toteamuksen "suomen kielessä ei ole tällaisia artikkeleja" tuo epäilys poistuu. J. Haukela
Mutta eikö se ole sanomattakin selvää (ainakin sanakirjassa), että suomen kielessä ei ole lainkaan artikkeleja? Sana "eräs" on usein ainoa oikea suomennos vaikkapa englannin epämääräiselle artikkelille. Ajatellaan vaikkapa lausetta: "A man walked on the street." Senhän voi (kontekstista riippuen) suomentaa vaikkapa: "Joku mies käveli kadulla", "Eräs mies käveli kadulla" tai: "Mies käveli kadulla". Jos "eräs"-sanan yhteyteen täytyy laittaa joku kommentti, minusta sen pitäisi olla sellainen, joka korostaa sanojen "eräs" ja "joku" välistä eroa, sillä tämä nimenomaan on sellainen ero, joka suomea äidinkielenään puhuvilta usein jää huomioimatta. --MiaK9. elokuuta 2006 kello 20.20 (UTC)Vastaa
Kun sinä osaat ja minä osaan, niin kaikki osaavat. Hyvin monet tämän opuksen artikkelaista alkaavat sanalla eräs, niinkuin artikkelin laatijalla olisi salattua tietoa, jota ei paljasteta, vaikka juuri näiden erinomaisten tietojen levitystä vartenhan artikkeli on laadittu. Jos salailusta ei ole kyse, niin toisena syntyy käsitys, että turha "eräs" on lipsahtanut "eräs lohilaji" -tyyliin muiden kielten vaikutuksesta. Kun tällaisia malleja esiintyy jatkuvasti "esimerkillisessä" kielenkäytössä voi vain arvailla seurauksia. Muuten, esimerkeistäsi valitsisin ensimmäisen tai viimmeisen vaihtoehdon. Keskimmäinen vaihtoehto aiheutta asetelman "A" contra "eräs", josta tuskin seuraa mitään hyvää. Se ei ainakaan edistä vieraskielisen henkilön virheettömän suomen omaksumista. J. Haukela
Minä tulkitsen Wikisanakirjassa tuontyyppiset artikkelit aloituksiksi tyyliin: "Tiedän, että tämä on lohilaji, mutta en tiedä, mikä. Jospa joku jatkaisi tätä tekstiä." Ymmärrän kuitenkin, mitä haluat sanoa, joten ehkä sen huomautuksen sanamuotoa voisi hioa jossakin vaiheessa. Nykyisellään se jää minusta vähän hämäräksi. Nyt eräs wikisanakirjalainen haluaa kuitenkin toivottaa keskustelukumppanillen hyvää yötä ja pahoitella Hartzille tätä hänen käyttäjäsivunsa "spämmäilyä". :-) --MiaK9. elokuuta 2006 kello 21.53 (UTC)Vastaa
Malleista (jatko-osa)
Viimeisin kommentti: 18 vuotta sitten1 kommentti1 henkilö keskustelussa
Viimeisin kommentti: 18 vuotta sitten1 kommentti1 henkilö keskustelussa
Moi! Kirjoitit pilkku-sivulla "taivutukset kohdesivulle". Koskeeko tämä vain ruotsia vai kaikkia samantyyppisiä mallineita kuten m. ja f.? Sellaisia nimittäin on usein, melkein poikkeuksetta, käännökset-osiossa eri sivuilla. --81.197.12.28
Sanan suku (m tai f) pitää kertoa käännökset-osiossa, koska esim. espanjassa sama sana toisella suvulla saattaa tarkoittaa eri asiaa kuin toisella. Taivutukset kirjoitetaan kohdeartikkeliin kielestä riippumatta sen vuoksi, ettei käännökset-osio täyttyisi liiaksi. Taivutuksen merkitseminen voi olla myös tilaa vievempää kuin ruotsissa, jolloin sen tunkeminen käännökset-osioon todella veisi tilaa ja vaikeuttaisi lukemista. --Hartz1. syyskuuta 2006 kello 14.18 (UTC)Vastaa
Käännös-mallineesta
Viimeisin kommentti: 18 vuotta sitten1 kommentti1 henkilö keskustelussa
Hola, Hartz. Vastasin kommenttiisi keskustelusivullani, mutta halusin vielä erikseen tulla pyytämään, että voisitko laittaa minulle esimerkin, jotta tietäisin, mistä tarkalleen puhut? (En ole varma, olenko käyttänyt jotakin mallinetta epähuomiossa tms.) - Kommentissani oleva muu kurnutus taas on yleistä, joten älä huoli siitä. :-) --MiaK1. syyskuuta 2006 kello 19.11 (UTC)Vastaa
Älä pelästy
Viimeisin kommentti: 18 vuotta sitten1 kommentti1 henkilö keskustelussa
Viimeisin kommentti: 18 vuotta sitten5 kommenttia2 henkilöä keskustelussa
Hartz: minulla olisi sinulle ylläpitäjänä kysymys, joka on askarruttanut mieltäni jo jonkin aikaa. Olen huomannut, että kun Wiktionaryyn tulee uusi käyttäjä, Tuoreet muutokset -sivulla käyttäjän jälkeen näkyy "Keskustelu - Muokkaukset - Esto". Tuota estoa ei kuitenkaan ole pelkästä IP-osoitteesta kirjoittavien kohdalla. Onko tähän jokin erityinen syy? (Kysyn tätä silkasta uteliaisuudesta, sillä minusta tuntuisi jotenkin loogisemmalta, että nimettömästi kirjoittavan kohdalla olisi esto, sillä hehän yleensä ovat juuri niitä "häirikköjä".) Liittyykö tämä ehkä siihen, että jotkut IP-osoitteet ovat dynaamisia, toiset taas jaettuja jne.? --MiaK19. syyskuuta 2006 kello 16.51 (UTC)Vastaa
Rekisteröityneiden ja anonyymien käyttäjien perässä ei ole esto-linkkiä, koska tavalliset käyttäjät eivät voi estää tunnuksia. Ylläpitäjillä taas molempien perässä on esto-linkki "MiaK (Keskustelu | muokkaukset | esto)". Uusien käyttäjien tupsahtaminen Tuoreet muutokset -sivulle on hieman eri asia ja toteutettu omalla tavallaan; ehkä esto-linkki listään, koska käyttäjän ryhmää (tavallinen, ylläpitäjä) ei siinä tarkisteta. Tällainen mahdollisuus tuli nyt mieleen. --Hartz19. syyskuuta 2006 kello 17.23 (UTC)Vastaa
Kiitos vastauksesta. En silti oikein ymmärrä, miksi näen uusien käyttäjien kohdalla estolinkin Tuoreet muutokset -sivulla, vaikken olekaan ylläpitäjä... (Sori!) --MiaK19. syyskuuta 2006 kello 17.59 (UTC)Vastaa
Noniin, muokkasin yhtä MediaWiki-sivua ja arvelen sen poistavan tämän esto-linkin. Toimivuus selviää aikanaan, sitten kun joku luo käyttäjätunnuksen. --Hartz19. syyskuuta 2006 kello 18.22 (UTC)Vastaa
Viimeisin kommentti: 18 vuotta sitten3 kommenttia3 henkilöä keskustelussa
Olit muuttanut englannin sanan render kuvaukseksi renderöidä. Esim. Tietotekniikan termitalkoot eivät suosittele tuota anglismia suomen kielen sanaksi. En ole tarkistanut, että löytyykö sitä mistään kunnon sanakirjasta (paitsi NetMOT, jossa sanaa renderöidä ei ole). Mitenkä siis sivu kannattaisi laittaa kun mielestäni englannin kielisen sanan kuvaukseksi ei voi laittaa suomenkieliseltä kuulostavaa, mutta ei suomen kielen sanaa? --Thv28. syyskuuta 2006 kello 07.16 (UTC)Vastaa
Tuo muuten antaa hauskan vivahteen kun verbiä käyttää vaikka lauseessa: "These changes can render applications inoperable, Microsoft warns." ... muutokset voivat renderöidä ohjelmistot ...? --Mikko Paananen28. syyskuuta 2006 kello 07.32 (UTC)Vastaa
... muutokset voivat hahmontaa ohjelmistot ...? Totta kai sanoilla voi olla eri merkityksiä — Wikisanakirjasta ei todellakaan löydy kaikkia mahdollisia. Tietotekniikan termistö tulee englannista melko vahvasti, niin kyllä tuota renderöidä-sanaa myös käytetään. Typerältä kuulostava sana kuitenkin, mutta kai sille paikka löytyy?
Mikko muokkasi tuon sivun hyväksi. Pidempi selitys jos ei sanaa voi suoraan kääntää. Myönnän, että muokkaukseni ei ollut niitä parhaimpia. Tekee vaan mieli väntää välillä suomen sanoja sellaisista toisista artikkeleista, joissa on hyvä selitys. --Hartz28. syyskuuta 2006 kello 07.43 (UTC)Vastaa
Terveiset
Viimeisin kommentti: 18 vuotta sitten1 kommentti1 henkilö keskustelussa
Kiitos terveisistä, vaikka en lainkaan ymmärä mistä on kysymys. Monia täällä maanpäällä aina joskus pusertaa. J.haukela. 5. lokakuuta 2006. Keskustelu käyttäjästä:J.haukela
Viimeisin kommentti: 18 vuotta sitten2 kommenttia2 henkilöä keskustelussa
Muistaako Hartz, kun minä tulin häiriköimään Wikibooksiin joskus puolitoista vuotta sitten IP-osoittella 213.138.128.13? Voi! Siitäkin on jo niin kauan! Lienitkö silloin vielä nimimerkillä Hupu23ditor? Hartz on siis tavallaan sock puppet? --213.214.155.106. lokakuuta 2006 kello 09.06 (UTC)Vastaa
Viimeisin kommentti: 18 vuotta sitten4 kommenttia2 henkilöä keskustelussa
Olit jo jokin aika sitten merkinnyt artikkelin א (alef, heprean ensimmäinen kirjain) parannettavaksi. Mitä parannuksia kaipaat kun et keskustelusivullekaan mitään jättänyt ja mielestäni siinä ei mitään ilmeistä korjattavaa ollut? --Thv7. lokakuuta 2006 kello 18.49 (UTC)Vastaa
Palautin kuitenkin ison kirjaimena alusta, koska olettaisin, että useinkin kirjaimen erityisväkäset ovat mielenkiintoisia jos ei merkkiä kovin hyvin ennen tunne. Tuosta äänne-jutusta, niin ainakin suomen aakkonnen a ei ole otsikon Äänne. Pitäisikö? Lisäksi esim. א ei ole äänne, se lausutaan (a:na) vain erityistapauksissa, joten siksi otsikointi Äänne ei mielestäni ole järkevä. Mitenkä tuon luokan nimen muuttaa helpoiten? Pitäisikö siinä olla joku botti käytössä? --Thv8. lokakuuta 2006 kello 07.53 (UTC)Vastaa
Hei
Viimeisin kommentti: 18 vuotta sitten1 kommentti1 henkilö keskustelussa
Olisiko H-Botilla mitenkään mahdollista kumota automaattisesti kaikkia tällaisten muutoksia? Ainakaan minulla ei ole juuri nyt motivaatiota ryhtyä palauttelemaan sadoittain vandaalimuokkauksia, kun sen juuri kolme iltaa sitten tein... että osaa olla tällaiset raivostuttavia. kaKäyttäjä:Jetman|Jetman]] 13. lokakuuta 2006 kello 16.42 (UTC)
Eihän se toki mahdotonta olisi, mutta vandaalit kyllä alkaisivat käyttää automaattipalautuksia hyväkseen (esim. tekisivät kaksi muutosta artikkeliin). --Hartz13. lokakuuta 2006 kello 17.35 (UTC)Vastaa
terroristin muokkaukset
Viimeisin kommentti: 18 vuotta sitten1 kommentti1 henkilö keskustelussa
Voisitko palauttaa Saksan "S" -hakemiston. Kiitos. J.Haukela 15. lokakuuta 2006.
Viimeisin kommentti: 18 vuotta sitten1 kommentti1 henkilö keskustelussa
Tarjosin päivällä apua Vilu -tunnuksella toimineelle... kts. Lapua Jos, kyseessä kokenut käyttäja, homma oli aika tumpeloa...
Sen jälkeen näyttää aika rauhattomalta 26.10.2006 klo 20.29 J.Haukela
Ilmeisesti Vilu ei tiennyt kuinka sivu muotoillaan. En usko että hän vandalisoidakseen teki huonosti muotoillun sivun, vaan siksi että hän on vielä aloittelija täällä. Muotoilemisen oppii vain harjoittelemalla! Ihmiset reagoivat eri tavalla "syytöksiin" – toiset muuttuvat rauhattomiksi. --Hartz26. lokakuuta 2006 kello 17.43 (UTC)Vastaa
mooi
Viimeisin kommentti: 18 vuotta sitten7 kommenttia2 henkilöä keskustelussa
tosta j.haukelan kommentista puheen ollen oon vielä aika sika tän wikisanakirjan kanssa.......oon se sama vilu kuin wikiaineistossa ja wikikirjastossa ja wikisitaateissa--Vilu26. lokakuuta 2006 kello 17.40 (UTC)Vastaa
Viimeisin kommentti: 18 vuotta sitten3 kommenttia2 henkilöä keskustelussa
Hei taas. Olisikohan mitenkään mahdollista lisätä tuota allekirjoitusnappulan kuvaa Malline:allekirjoitukseen, ja teksti että tämän näköinen nappula, niin näkis helposti minkä näköstä taikanappulaa pitää painaa. Kai tuo kyseinen kuva jostain commonsista löytyy? Muistan kuinka itse joskus aikoinaan metsästin kyseistä nappulaa tuolta alhaalta :) --Skorpion875. marraskuuta 2006 kello 20.20 (UTC)Vastaa
Viimeisin kommentti: 17 vuotta sitten4 kommenttia2 henkilöä keskustelussa
Heips.
Nyt näyttäisi siltä että meidän vokaalimme â, Â, î, Î, ă ja Ă vastaavat ro-wiktin vastaavia.
Konsonantitkin ovat lukukelpoisia, mutta kun siellä käyttävätten %C5%9F%C5%9E%C5%A3%C5%A2 siinä missä meitin pikavalikossa on kauniit șȘțȚ jotka ei täsmää esim. kääntäjäbotille. Pantasko tämä asia oortninkiin ennen kun ne on EU:ssa. Olen yrittänyt jutella KlaudiuMihăilăn kanssa parah terev --Höyhens29. marraskuuta 2006 kello 20.43 (UTC)Vastaa
Jeps. Toi Ă/ă ilmeisesti toimii, en ainakaan ne siinä makroskooppisesti mitään eroa mutta mitäpäs se todistaa.. Tämä on vähän tämmöistä soutamista ja huopaamista mutta kai tässä vielä johonkin päädytään terv. --Höyhens30. marraskuuta 2006 kello 17.27 (UTC)Vastaa
Viimeisin kommentti: 16 vuotta sitten1 kommentti1 henkilö keskustelussa
Terve. Kutsuisin Sinut kertomaan mielipiteesi yhdestä sana-artikkelityypistä tänne. Laitan tämän saman kutsun hyvää tarkoittavana spämminä mahd. monelle suomea äidinkielenään puhuvalle rekisteröityneelle käyttäjälle, jotta asiasta oikeasti käytäisiin edes jotensakin demokraattista keskustelua. :) -- Puisque7. toukokuuta 2008 kello 02.05 (UTC)Vastaa
Saksan verbityypit
Viimeisin kommentti: 16 vuotta sitten2 kommenttia1 henkilö keskustelussa
Moro. Saksan oppikirjoissa – ne mistä ainakin mä oon oppia ammentanu, unter anderem Mosaik 6 (tesktei ja harjotuksii; Gummerus 2004), Viel Erfolg (kielioppii ja harjotuksii; WSOY 2002) yms.äms.tems.moms. – saksan vahvoja verbejä (eli verbejä joiden imperfekti päättyy konsonanttiin ja part. perf. -en-päätteeseen; geben, gibt, gab, gegeben) kutsutaan vahvoiks eikä epäsäännöllisiks (varmaankin siks, koska ne muodostaa niin valtavan joukon), ja heikkoja ("säännöllisiä", esim. machen, macht, machte, gemacht) verbejä "heikoiks" ja heikkoja epäsäännöllisiä ylläri pylläri "heikoiks epäsäännöllisiks". Ja näin näyttää tekevän myös ainakin englannin Wikisanakirja (tosin näin ei tee saksankielinen ...???). Mikä käsitys sul on, nimitetäänkö imperfektissä konsonanttiloppuisia ja part. perf.:ssä en-loppuisia vielä nykyään "vahvoiks" vai "epäsäännöllisiks"? Mul on se käsitys et noit kutsuttais yleisesti viel "vahvoiks", ja "säännöllisiä" "heikoiks" ja vielä denkenin kaltaisia imperfektissä vartaloaan muuttavia (denken, denkt, dachte, gedacht) "heikoiks epäsäännöllisiks".
Sitä paitsi, vartalo- ja vokaalimuutosten perusteella epäsäännöllisiks jäis vaan modaaliset apuverbit eli können, müssen, dürfen, mögen, wollen ja sitten kummajainen wissen (nää kaikki on muuten heikkoja epäsäännöllisii, paitsi että y3p:stä puuttuu t ja yksikön persoonissa on eri vokaalit ku monikossa, er muss/weiß/will/kann, wir müssen/wissen/wollen/können). Ja sittenhän vielä on tää suppletiivinen kummajainen sein (bin, bist, sind, ist, war...), , ja heikoiks muuttuneet sekasikiöt joista on olemassa vahvat part. perf.:t (salzen, salzte, geasalzt/gasalzen; melken, melkt, melkte, gemelkt/gemolken).
Joten, olisko kohdallaan heittää noi vahvat verbit omaan, vahvaan luokkaan, pois epäsäännöllisten luokista? Älä hemmetis, kauhee työ muuttaa käytäntöön eessuntaassun, :D mut mietin vaa et vastais mu mielest yleistä nykykäytäntöä ja olis siten järkevämpi. Nää ihan perusverbit eli heikot säännölliset (machen) vois jättää sikseen ilman omaa luokkaa "säännölliset verbit" ja denkenin kaltaisille vois olla luokka heikot epäsäännölliset verbit? Käykö ollenkaan järkeen? keskustelkaamme asiasta täällä -- Puisque3. elokuuta 2008 kello 17.16 (UTC)PS. laitoin saman Paanaselle ja Aulikselle ja laitan vielä joillekin muillekin saksaa osaavilleVastaa
Viimeisin kommentti: 16 vuotta sitten1 kommentti1 henkilö keskustelussa
Heip, näytät kirjoittavan sanan määritelmät isolla ja laittavan niihin perään pisteen, silloinkin kun määritelmässä ei ole kokonaista lausetta. Olen niitä muutellut vastaan sattuessa vastakkaiseen muotoon (vaillinainen virke (kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella ja loppuun ei tule pistettä)). Esim. kompressorin määritelmä (2) "Laite, joka vähentää äänisignaalin dynamiikkaa." tulisi pienellä koska siinä ole predikaattia. Itseasiassa huomasin että olet itse lisännyt ko. tarkennuksen artikkelimalliin. :) --Mikko Paananen12. lokakuuta 2008 kello 19.18 (UTC)Vastaa
Monikot
Viimeisin kommentti: 16 vuotta sitten2 kommenttia2 henkilöä keskustelussa
Tarkoitatko englannin monikkoja, joita Vihermarja on lisännyt artikkeleihin? Vai enwiktistä löytyvien monikkojen siirtämistä (jättimäiset luokat)? Virhermarjan lisäämiin linkkeihin liittyen botin toimintametodia olen miettinyt ja uskon sen onnistuvan, mutta toteutusvaiheessa voi tietysti ilmetä ongelmia. Lisäksi olen miettinyt pitäisikö artikkeleiden sanarivit ensin muuntaa botilla Malline:en-subs hyödyntäviksi. Todennäköisesti kannattaisi ensin tehdä näin, jotta monikkomuotojen poimiminen tekstin seasta olisi hieman helpompaa ja tähän mallineeseenhan ollaan muutenkin siirtymässä. --Hartz4. marraskuuta 2008 kello 06.54 (UTC)Vastaa
Moi
Viimeisin kommentti: 15 vuotta sitten2 kommenttia2 henkilöä keskustelussa
Oli se ihan oikein, mutta ei idiomaattinen (miksei myös koiran "dog pup", ketun "fox pup", suden pentu "wolf pup"?). Sana seal 'hylje' on vain englannin sanan pup 'pentu' lisämääreenä, jos halutaan tähdentää että minkä lajin pennusta on kyse. Sana "pup" on se mitä käytetään tavallisesti sellaisenaan. Ei mielestäni ansaitse omaa artikkelia, riittää että sivulla kuutti se on mainittuna käännöksena.
Viimeisin kommentti: 15 vuotta sitten2 kommenttia2 henkilöä keskustelussa
хуй, katso myös ru-versio, kirosanana lähinnä. Yleisesti (tai no) käytössä suomessa muodossa huja joka vastaa sananmukaisesti genetiiviä, mutta ei se ole tärkeää. /Tämä kommentti ei ole haistattelua/ terv. --Höyhens17. tammikuuta 2009 kello 20.03 (UTC)Vastaa
No joo, varmaan artikkelimallissa voi näin lukeakin kun Aulis Eskola aikoinaan itsevaltaisesti sen näin sinne lisäsi, vaikka koko "liittyvät sanat -keskustelun" ajan synonyymejä oltiin selvästi laittamassa ko. otsikon alle. Miksi Aulis Eskola teki "toisin", sitä en tiedä. Mielestäni synonyymit ja vastakohdat kuuluvat ko. otsikon alle. Asiasta pitäisi varmaan aloittaa keskustelu... --Hartz12. helmikuuta 2009 kello 09.56 (UTC)Vastaa
No varmaan pitää sitten tosiaan laittaa joku keskustelu asiasta pystyyn. Ei tuossa nyt ole taas mitään järkeä, että artikkelimallissa lukee jotain, jos osa käyttäjistä tekee kuitenkin jotain muuta, "koska artikkelimallissa on virhe". :/ Artikkelien olisi kuitenkin hyvä noudattaa samaa kaavaa. --Hanna V12. helmikuuta 2009 kello 09.58 (UTC)Vastaa
Viimeisin kommentti: 11 vuotta sitten21 kommenttia4 henkilöä keskustelussa
Heippa. Tulee kohta jännetupetulehdus noista saksan verbimuotojen kopipastaamisesta, niin ajattelin kysyä, et voisko sun botin pistää hommiin? :) Alkuun vois noi punalinkit hoitaa. Se, mitä luotavalle sivulle tulisi, riippuu tismalleen siitä, mitä niihin liitteissä oleviin mallineisiin on syötetty. Esmeks. näillä affikseilla varustetut muodot on jokasen säännöllisen verbin kohdalla tismalleen samaa aikamuotoa, tapaluokkaa, sukua ja persoonaa:
Hei, en nyt ensi alkuun ymmärtänyt mistä on kyse, mutta katson asiaa. Uskon botin kykenevän hoitamaan asian, mutta minun täytyy käyttää aikaa asiaan tutustumiseen. Juuri tällä hetkellä botti käy kaikki Wikisanakirjan sivut läpi ja muuntaa kaikki poistettavat {{-subs-}}-tyyppiset mallineet otsikoiksi. Lisäksi tulen miettimään miten muita mallineita voisi muuttaa automaattisesti toiseen muotoon, jotta ei tarvitsisi tehdä tuskallista rutiinityötä käsin. --Hartz (keskustelu) 5. lokakuuta 2012 kello 06.03 (UTC)Vastaa
H-Botin hommat saavat nyt jatkua. Malline taivutustyyppi on ihan scheiße, koska se ei luokita suomen kielen nominia/verbiä luokkaan Suomen kielen x. taivutustyypin sanat. Siksi pyydänkin, että vaihdat kaikki muodot {{taivutustyyppi|6}} muotoon {{fi-taivutus|6}} ja muodot {{taivutustyyppi|32}} muotoon {{fi-taivutus|32}} jne.--Sentree (keskustelu) 22. marraskuuta 2012 kello 16.36 (UTC)Vastaa
Tätä täytyy pohtia. Ajattelisin että minun tulisi varmistaa Puisquelta, että miten malline on tehty. Voi olla niin, että kaikki ongelmat poistuvat mallinetta muuttamalla kun molempiin mallineisiin input on täsmälleen sama. --Hartz (keskustelu) 17. joulukuuta 2012 kello 09.34 (UTC)Vastaa
Sana-artikkeleista voisi korvata koneellisesti myös jonon {{Katso myös| jonolla {{katso| ja muuttaa {{=fi=}}, {{-eris-}}, {{-sup-}}, {{-taiv-}}, {{-lainat-}} sekä ;Johdokset ja ;Yhdyssanat vastaaviksi =-merkein ilmaistuiksi otsikkotasoiksi. --Lentom (keskustelu) 17. joulukuuta 2012 kello 09.07 (UTC)Vastaa
Kyllä, nuo korvaukset onnistuisivat helposti. Voin tehdä nuo muutokset jossain vaiheessa. En nyt uskalla luvata mitään tiettyä päivää, mutta todennäköisesti joulun alla kun pääsen toiselle tietokoneelle, jossa minulla on asennettuna ja säädettynä bottiohjelmisto. --Hartz (keskustelu) 17. joulukuuta 2012 kello 09.34 (UTC)Vastaa
Ei niillä niin kiirettä mutta tietääpä vain olla käsin muuttamatta satoja(noin?) merkkijonoja jos se onnistuu koneellisestikin. Noita ;-alkuisia =====-tason otsikoita saattaa olla muitakin kuten vaikkapa ;Rinnakkaismuodot ja ;Vaihtoehtoiset kirjoitusasut. --Lentom (keskustelu) 17. joulukuuta 2012 kello 09.44 (UTC)Vastaa
Juu, hyvä että minulta kysytään voitaisiinko jotain tehdä koneellisesti ja säästää siten ihmisiä puuduttavalta työltä. Tuo on todella järkevää. Käytännössä botin avulla pystyy muuttamaan mitä tahansa säännöllistä ja vähäisesti poikkeavaa tekstiä, kun muokkauksiin ei tarvita ihmisen harkintaa. Kun botilla korvataan tekstiä niin korjattavia sivuja tulisi olla mielellään yli 50 tai jopa yli 100, jotta minun kannattaisi paneutua asiaan jne. Kun muokattavia sivuja on pieni määrä niin on nopeampaa muokata tuo pieni määrä käsin. Näissä tapauksissa muokattavia sivuja on varmaankin satoja ellei tuhansia. --Hartz (keskustelu) 17. joulukuuta 2012 kello 09.50 (UTC)Vastaa
Hei! Kävisitkö ottamassa kantaa mallineen {{mon}} tarpeellisuudesta sen keskustelusivulla. Lisäsin sinne pari kommenttia sen puolustukseksi ja jos se saa jäädä niin botilla voisi muuttaa yli tuhat kertaa käytetyn rivin {{monikko| -> {{mon| ja poistaa sitten mallineen monikko päällekkäisenä. --Lentom (keskustelu) 7. tammikuuta 2013 kello 11.47 (UTC)Vastaa
Muutinkin jo tänään aikaisemmin kaikki -taiv- -mallinetta käyttäneet sivut. Malline on nyt poistettu. Mallineisiin -lainat- ja -sup- käyttävät niin harvat sivut, että on ko. mallineet on nopeampaa ja helpompaa muuttaa otsikoiksi käsin. --Hartz (keskustelu) 16. helmikuuta 2013 kello 13.36 (UTC)Vastaa
Hei! Välillä artikkeleissa tulee vastaan {ylä|yhdyssanat/Yhdyssanay} mallineita. esim . Sinänsä ihan toimiva sovellutus mutta noin ei tee sivulle kuuluvaa väliotsikkoa. Voisiko botilla muuttaa edellisen mukaiset mallineet erikseen 5-tason väliotsikoksi Yhdyssanat ja pelkäksi {ylä}-mallineeksi? --Lentom (keskustelu) 1. maaliskuuta 2013 kello 11.32 (UTC)Vastaa
Joo, olen huomannut myös näitä ja muuttanut niitä käsin niihin törmätessäni. Botti on tietysti nopeampi tuossa hommassa. Pyrin muuttamaan ne. Sana-artikkelin mallista voitaisiin keskustella siitä aiheesta, että saako niitä ylä- ja ala-mallineita käyttää ihan missä haluaa vai pitäisikö ne rajata vain käännöksiin... --Hartz (keskustelu) 1. maaliskuuta 2013 kello 15.02 (UTC)Vastaa
Viimeisin kommentti: 12 vuotta sitten2 kommenttia2 henkilöä keskustelussa
Ensikerralla, kun muutat adjektiivin substantiiviksi, vaihda {{fi-adj|kl|isee|20}} muotoon {{fi-subs|kl|isee|20}}, äläkä '''klisee'''. Älä myöskään poista mallinetta {{fi-subs-filee|klis|e|ä}} ja sen myötä taivutustaulukkoa. Tuo muokkaamani versio on paljon parempi, kuin sinun muokkaamasi. Ja ps. Malline fi-subs ei ole turha.--Sentree (keskustelu) 13. lokakuuta 2012 kello 17.47 (UTC)Vastaa
Viimeisin kommentti: 12 vuotta sitten5 kommenttia2 henkilöä keskustelussa
Hei! Bottisi H-Bot on lisännyt vastikään tuhansia englanninkielisiä lintulajeja. Huomioin, että näiden lisättyjen lajien nimet alkavat isolla kirjaimella, vaikka vanhastaan linnut ovat pienellä esim. ostrich ja samoin on englanninkielisessä wikisanakirjassakin. Englanti-puolella vain ne, joissa on alussa erisnimi alkavat isolla ja jälemmät sanat pienellä esim. en:Canada goose. Onko jokin peruste miksi nämä uudet alkavat isolla? terv. --Lentom (keskustelu) 30. lokakuuta 2012 kello 14.17 (UTC)Vastaa
Hei, olen kyllä tietoinen näistä asioista, ja en näe itse asiassa mitään ongelmaa. Ornitologiassa eli lintutieteessä on vakiintunut englannin kielessä käytäntö, että lintujen nimet kirjoitetaan isoilla alkukirjaimilla. Tämä on kylläkin poikkeuksellista eläintieteissä tai millään biologian osa-alueella.
"An important rule adopted at the outset was that the words of an official birds name begin with capital letters. While this is contrary to the general rules of spelling for mammals, birds, insects, fish, and other life forms (i.e., use lowercase letters), the committee believed the initial capital to be preferable for the name of a bird species in an ornithological context, for two reasons.
It has been the customary spelling in bird books for some years;
Because it distinguishes a taxonomic species from a general description of a bird. Several species of sparrows could be described as "white-throated sparrows," but a "White-throated Sparrow" is a particular taxonomic species."lähde
"According to the Council of Biology Editors (1978: 75), one should capitalize "the complete vernacular or commonname of a species birds in accordance of with the checklist of the American Ornithologists' Union. No one is challenging the authority of the A.O.U. and the scientific community to fix the names of species as presented in the check-list. Birds' names "are" what the A.O.U. says they are."lähde
Sanakirja sanoo "mitä on" eikä "mitä tulisi olla". Ornitologiassa englanninkielisissä nimissä "on" isot alkukirjaimet, siitä on muodostunut ornitologisessa yhteisössä käytäntö, eikä meidän ole tarkoitus sanoa "miten tulisi olla" lintujen nimissä pienet alkukirjaimet. --Hartz (keskustelu) 30. lokakuuta 2012 kello 14.37 (UTC)Vastaa
Lisäys yllä olevaan: pieniä alkukirjaimia voidaan käyttää toki ornitologian ulkopuolella, esimerkiksi jos sanotaan, että "dog, salmon and ostrich". Tällöin ei liene järkevää kirjoittaa linnun nimeä isolla alkukirjaimella. Itse lisään juuri uudelleenohjauksia pienillä alkukirjaimilla alkavista versioista noihin lisäämiini artikkeleihin, joissa on käytössä suuret alkukirjaimet. Tämä on mielestäni paras tapa ratkaista tämä "kielitieteellinen ongelma". Mielestäni Wikisanakirjan kannattaa kuitenkin ottaa sisältönsä suoraan eri tieteiden termistöistä, kun tieteilijät eli asiantuntijat ovat päättäneet yhdessä mitä termit ovat ja mitä käsitteillä tarkoitetaan. Isot alkukirjaimet lintujen nimissä sotivat kyllä kielitieteen yleisiä sääntöjä vastaan ja muodostaa poikkeuksen. --Hartz (keskustelu) 30. lokakuuta 2012 kello 14.55 (UTC)Vastaa
Kiitos vastauksesta ja noista parista selventävästä lainauksesta. Ehkäpä juuri tuo poikkeus sääntöön kiinnitti huomioni. Sanakirja kertoo mitä on ja kielioppi taas mitä tulisi olla – vaihtelevuutta syntyy tässä tapauksessa kuitenkin riippuen kertooko sanakirja englannin lintutieteessä vai yleiskielessä olevaa. Tärkeintä kuitenkin esimerkiksi talitiaiselle käännöstä etsivää lie, että löytää oikean sanan, olivatpa isolla tai pienellä kirjoitettuja. Pieni ongelma syntyy tästä wikisanakirjan ohjelmasta, joka tekee eron pienille ja isoille kirjaimille: sivulta Ostrich ei löydykään (ainakaan toistaiseksi) linkkejä muunkielisiin sanakirjoihin eikä toisinpäin. --Lentom (keskustelu) 30. lokakuuta 2012 kello 16.53 (UTC)Vastaa
Kyllä, ornitologit eivät ole välittäneet kieliopista vaan ovat valinneet sellaisen käytännön mikä sopii heille, toimii heidän käyttötarkoituksissaan, parhaiten. Lisäilen nyt uudelleenohjaukset pienialkukirjaimisista versioista. Tämä ratkaisee Wiksanakirjan ohjelmistoon liittyvää pieni alkukirjain/iso alkukirjain -ongelmaa. Tämä on mielestäni hyvä ratkaisu. Kuitenkin tulevaisuudessa voimme tehdä niin, että joko 1) isolla alkukirjaimilla varustettuille sivuille lisätään malline, joka sanoo että ornitologiassa käytetään isoja alkukirjaimia virallisesti, mutta että yleiskäytössä voidaan käyttää pieniä alkukirjaimia, tai 2) voidaan muuttaa nyt lisäämäni pienikirjaimiset uudelleenohjaukset artikkeleiksi ja isoalkukirjaimiset artikkelit myös jäisivät olemaan, mutta niihin lisättäisiin määritelmään tarkenne (ornitologia): tällöin olisi olemassa siis kaksi artikkelia samasta asiasta: yleiskielinen kirjoitusasu ja tieteellinen kirjoitusasu. Kyse on joka tapauksessa vain kirjoitusasusta. Eivät ratkaisut ole mitenkään kiveen hakattuja: tehdään niin mikä toimii parhaiten. Itse väittäisin, että eksoottisten lintujen nimiä käytetään eniten ornitologiassa ja sitten variksia, harakoita ja vastaavia yleisiä lintuja yleiskielessä, ja lintujen nimet ovat silti ornitologiaa siinä missä kemiallisten yhdisteiden nimet kemiaa. --Hartz (keskustelu) 30. lokakuuta 2012 kello 17.06 (UTC)Vastaa
Ylläpitoäänestyksen lopputulema?
Viimeisin kommentti: 11 vuotta sitten7 kommenttia2 henkilöä keskustelussa
Äänestyksessä annettiin kolme puoltavaa ääntä eikä yhtään vastustavaa ääntä eli kannatus oli 100 %. Sivulta Wikisanakirja:Ylläpitäjät: "Kunkin ehdokkaan äänestys kestää kaksi viikkoa. Mikäli äänestyksessä käyttäjä saa vähintään 80 prosentin kannatuksen, käyttäjä hyväksytään ylläpitäjäksi. Äänestyksessä hävinnyt käyttäjä voi pyrkiä uudelleen ylläpitäjäksi kolmen kuukauden kuluttua." Kyseessä on vanha Wikipediasta aikoinaan kopioitu käytäntö. Äänestyksen lopputulema oli, että sinut valittiin ylläpitäjäksi ja byrokraatin tulisi antaa sinulle ylläpitäjän oikeudet.
Kahvihuoneen keskustelussa ei ilmeisesti saatu aikaan mitään uutta käytäntöä, joten sillä ei ole oikeastaan merkitystä muuta kuin pohjana mahdollisille tuleville keskusteluille. Itse olen sitä mieltä, että jatkossa voitaisiin vaatia jonkinlaista vähimmäisäänten määrää joka tulisi ylittää, mutta koska esim. Paananen ja Puisque eivät edes nyt äänestäneet, vaikka ovat täällä aktiivisia, en oikein tiedä tulisiko käytäntöä muuttaa nykyisestä. Jos käytäntöä muutetaan, niin uusi käytäntö astuisi voimaan vasta myöhemmin eikä koskisi tätä tapausta. Wikisanakirjassa jonkinlaisena ongelmana on heikko osallistuminen poistoäänestyksiin ja ylläpitäjä-äänestyksiin (tietysti aktiivisia käyttäjiä on vähän, mutta aktiiviset käyttäjät osallistuvat heikosti). --Hartz (keskustelu) 17. joulukuuta 2012 kello 09.10 (UTC)Vastaa
Pahoittelen kaikenlaista hitauttani siinä että ylläpitäjä-äänestyksen tulos jäi virallistamatta ja ylläpitäjä-äänestys myös arkistoimatta (siitä on niin pitkä kun olen viimeksi tällaisia asioita tehnyt). Hitaudestani huolimatta lisäksi oikeuksien antamisessa on hitautta, mutta byrokraattimme TJ antaa ylläpitäjäoikeudet Lentomille välittömästi ehtiessään. Olen ottanut nyt TJ:in yhteyttä Wikipedian puolella. --Hartz (keskustelu) 17. joulukuuta 2012 kello 09.26 (UTC)Vastaa
Hei, juuh TJ lienee lomalla, eikä ole ilmeisesti käynyt täällä tai Wikipediassa kuukauteen. Ehdin jo pohtia, että tulisiko ottaa häneen yhteyttä erityisellä "Lähetä sähköpostia tälle käyttäjälle" -toiminnolla, mutta tuo Meta-Wikistä pyytäminen vaikuttaa paremmalta ratkaisulta (varmasti nopea ratkaisu). Valitettavaa, että TJ ei ole käynyt kummassakaan hankkeessa ja siten huomannut keskustelusivuillaan olevia viestejä. Varmaankin TJ:lle olisi kannattanut lähettää jo heti alkuvaiheessa sähköpostia tuolla erityisellä toiminnolla, mutta se ei vain tullut mieleeni silloin. Voin laittaa Meta-Wikiin pyynnön ylläpitäjäoikeuksien antamisesta pikimmiten. Meta-Wikin ylivalvojat todennäköisesti antavat oikeudet nopeasti. Kiitoksia kärsivällisyydestä, eivätköhän ne ylläpitäjäoikeudet tule sinulle pian. --Hartz (keskustelu) 11. tammikuuta 2013 kello 16.19 (UTC)Vastaa
Kiitos Meta-pyynnöstä. Tämä on kuitenkin vapaaehtoisprojekti ja aktiivisuus yleisesti hiljaisempaa kuin Wikipediassa niin malttaa hieman odotellakin. Jääväsin itseni muutenkin näistä yp-valinnan muodollisuuksista pois. --Lentom (keskustelu) 12. tammikuuta 2013 kello 12.21 (UTC)Vastaa
Poistamassani artikkelissa määritelmänä oli: lukita nurkka kiinni ja luulin tämän tarkoittavan selvästi samaa kuin salvata (syn. lukita salvalla, säpetä). Luulin kyseessä olevan vain verbin taivutusmuoto ja katsoin artikkelin nimen siksi virheelliseksi (ei perusmuoto). Artikkeli olisi ok kun kyse on noista kahdesta edellä annetusta vanhentuneesta sanan merkityksestä, mutta määritelmissä ne täytyy merkitä vanhentuneiksi. En tiedä onko artikkelia järkevää palauttaa kun uuden artikkelin kirjoittaa minuutissa tai kahdessa. --Hartz (keskustelu) 28. joulukuuta 2012 kello 10.47 (UTC)Vastaa
Viimeisin kommentti: 11 vuotta sitten4 kommenttia2 henkilöä keskustelussa
Hei, lisäsit turkinkielisen sanaselityksen artikkeliin Ankara. Sanaselitysten täytyy olla suomeksi. :) --Hartz (keskustelu) 21. helmikuuta 2013 kello 14.06 (UTC
Onko tähän kantaan jokin järjellinen syy, vai onko tämä vain mielipide? --80.222.151.206 21. helmikuuta 2013 kello 14.19
Ihan käytännöstä on kyse. Ei ole tarkoitus kirjoittaa sanaselitykseksi tai määritelmäksi mitään turkinkielistä saati englanninkielistä (muuta kuin ulkomaalaisten lyhennysten tapauksessa mistä lyhenne muodostuu). Sen sijaan esimerkkeinä sellaiset virkkeet, joissa ko. sana esiintyy ovat hyvin tervetulleita (esimerkkilauseen voi myös suomentaa perään). :) --Hartz (keskustelu) 21. helmikuuta 2013 kello 14.22 (UTC)Vastaa
Selitys on aina paikallaan, tässä nimenomaisessa esimekissä selitys kyllä aukeaa sanalinkkien kautta ja muodostuu jonkinlainen käsitys sanojen käytöstä.
Viimeisin kommentti: 11 vuotta sitten7 kommenttia2 henkilöä keskustelussa
En usko, että sitä käännösten lajittelua voi tehdä ainakaan, samannäköistä kuin nykyinen (erillisillä ylä- ja alatageilla). Tein kaksi eri versiota, jossa malline kirjoitetaan käännösten ympärille:
Käyttäjä:Hunsvotti/Testi käännökset1, hyvät puolet: lajittelee pysyvästi, siis näkyy myös editointitilassa. Huonot puolet: Pitää käyttää subst:-alun kanssa, ja siis kirjoittaa joka kerta uudelleen.
Käyttäjä:Hunsvotti/Testi käännökset2, hyvät: ei tarvi kirjoittaa joka kerta uudelleen. Huonot: editoinnissa järjestys sekaisin, lajittelee joka sivunlatauksella uudelleen
Idea siinä subst-versiossa on, että se kirjoitetaan käännösten ympärille silloin kun ne halutaan lajitella. Se toimii siis nykyisillä käännöksillä, jos sen kirjottaa ylätagin jälkeen ja ennen alatagia. Editoinnissa se järjestys on se, mihin ne on kirjoitettu eli lajittelu ei vaikuta siihen. Parasta olisi, jos sen saisi lajiteltua myös siihen. Hunsvotti (keskustelu) 1. huhtikuuta 2013 kello 17.12 (UTC)Vastaa
Tein kolmannen version, jossa on molemmat toiminnot: Malline:kohta. Käännökset saa lajiteltua halutessaan myös Muokkaa-näkymään kun kirjottaa subst eteen, tallentaa ja avaa uudelleen. Tota voi mun mielestä alkaa kokeilemaan, se ainakin vaikuttaa toimivan. Hunsvotti (keskustelu) 3. huhtikuuta 2013 kello 15.27 (UTC)Vastaa
Molemmat toiminnallisuudet samassa mallineessa vaikuttaa hyvältä. Alan testailemaan funktiota. Sitten kun on riittävästi testailtu ja funktio toimii moitteetta, niin se voidaan ottaa vähitellen käyttöön. --Hartz (keskustelu) 3. huhtikuuta 2013 kello 15.34 (UTC)Vastaa
Voitko selventaa
Viimeisin kommentti: 11 vuotta sitten1 kommentti1 henkilö keskustelussa
Miksi poistit pari lisaystani?
kyseessa on "ehdollisen ilmenemisen ketju" ja "syyperainen jatkumo"
Artikkeleissa oli puutteita merkinnöissä. Merkinnät kuntoon. Googlen kautta en ainakaan löytänyt mitään viitteitä, että ko. sanoja olisi olemassa. Kuitenkin Googlen avulla löytyy "paticca-samuppada". Suurin ongelma on siis se, että käytetäänkö ko. sanoja - ovatko ne tuon paticca-samuppadan laajasti käytettyjä käännöksiä? Tarvittaisiin lähteitä. --Hartz (keskustelu) 8. huhtikuuta 2013 kello 03.03 (UTC)Vastaa
Yhteys-mallineiden muutos botilla
Viimeisin kommentti: 11 vuotta sitten6 kommenttia2 henkilöä keskustelussa
Terve. Muutin yhteys-mallinetta siten, että se toimii nyt kuten yhteys1- ja entinen yhteys-malline yhteensä. Se tunnistaa ensimmäisen parametrin kieleksi, jos se alkaa isolla kirjaimella ja laittaa tällaista tapaa käyttävät sivut Luokka:Vanhan_tyylin_kieliparametri-luokkaan. Saatko muutettua botilla kaikki tässä luokassa olevien sivujen {{yhteys|xx...}}-tekstin muotoon {{yhteys|k=xx...}}? Sen jälkeen yhteys-mallineesta voisi poistaa ensimmäisen parametrin tunnistamisen kieleksi ja se toimisi kuten yhteys1-malline nyt. Hunsvotti (keskustelu) 13. huhtikuuta 2013 kello 16.38 (UTC)Vastaa
Tuo on erinomainen muutos, Hunsvotti! Katsoin tätä asiaa, niin kyseessä ei ole helppo tehtävä. Mallineita on useita erilaisia ja kieliä on useita. Esimerkiksi malline lääketiede käyttää ko. mallinetta. Nämä kaikki pitäisi muuttaa erikseen... Uskon kuitenkin saavani luokan artikkelit hupenemaan kun vedän parikymmentä kertaa läpi eri etsi ja korvaa -vaihtoehdoilla. :-) --Hartz (keskustelu) 15. huhtikuuta 2013 kello 07.25 (UTC)Vastaa
Totta, mulla meni järjestys sekaisin. Ensin pitää muuttaa Luokka:Siirrettävät kontekstimallineet-luokan sisältämiä mallineita käyttävät sivut. Lisäsin niihin kaikkiin (paitsi Malline:tähtitiede, joka oli lukittu) k-parametrin eli ne voi muuttaa: {{biologia|Suomen}} → {{biologia|k=Suomen}}. Kaikissa niissä ei kuitenkaan ole kieltä ja joissain voi olla useampia aiheita, jolloin se kieliparametri pitäisi kai siirtää loppuun, mutta toimii se silläkin, että lisää k= alkuun. Sitten ne jäljellä olevat yhteys-mallineet voi muuttaa. Hunsvotti (keskustelu) 16. huhtikuuta 2013 kello 21.09 (UTC)Vastaa
Unohdin sen, että muutos pitää tehdä sivuilla jotka kuuluu sekä luokkaan että johonkin noista edellä mainituista, silloin ei tarvii tutkia onko se ensimmäinen parametri kieli vai ei, koska se on aina. Hunsvotti (keskustelu) 16. huhtikuuta 2013 kello 21.42 (UTC)Vastaa
Mutta tämähän tarkoittaa samalla, että yhteys1-merkkinnät voidaan muuttaa jo nyt yhteys-merkinnöiksi? Eli voimme luopua yhteys1-mallineesta kokonaan kunhan sen merkintä muutetaan about 37 000 artikkelissa. :-) --Hartz (keskustelu) 15. huhtikuuta 2013 kello 07.42 (UTC)Vastaa
Tiilituoli
Viimeisin kommentti: 11 vuotta sitten2 kommenttia2 henkilöä keskustelussa
Keskustelusivulle saa lisätä kommentteja varmaan jonkin aikaa ennen kuin artikkeli poistetaan. Mikään ei nyt vaikuta puoltavan artikkelin säilyttämistä. Itse en ole koskaan kuullut tuollaisesta ja Google ei löydä mitään... --Hartz (keskustelu) 11. toukokuuta 2013 kello 16.28 (UTC)Vastaa
Kumoamisen ja palauttamisen eroja
Viimeisin kommentti: 11 vuotta sitten1 kommentti1 henkilö keskustelussa
Terve. Luepa tätä sivua hiukan. Tämän mukaan palauttamisen ja kumoamisen välillä on eroja. Viittaan siis tähän viestiisi , jossa sanoit kumonneesi muokkaukseni. Wikipedian mukaan kyseessä oli kuitenkin palauttaminen. Mitä minä ymmärsin Wikipedian tekstin mukaan, kumoaminen olisi ollut viisaampi vaihtoehto.--Sentree (keskustelu) 22. toukokuuta 2013 kello 13.20 (UTC)Vastaa
Uutta sivua luotaessa syntyvä sivun yläosa
Viimeisin kommentti: 11 vuotta sitten2 kommenttia2 henkilöä keskustelussa
Moi. Tosiaan kun luo uuden sivun, niin tuohon "Luodaan sivua ..." ja sivun muokkauslaatikon väliin tulee tuo, josta voi valita kielen (kakkostason otsikon) ja kolmostason otsikon. Kielissä on valmiina suomi, ruotsi jne., mutta sanaluokkien kohdalla on undefined, undefined, undefined jne. :D Mitä järjestelmäviestiä muokkaamalla siihen saa yleisimmät kolmostason otsikot? Samalla muokkauksella siitä listasta klikkaamalla tulevat kaikki kolmostason otsikot tulisi laittaa aakkosjärjestykseen. -- Puisque (keskustelu) 30. toukokuuta 2013 kello 14.56 (UTC)Vastaa
Hei, Hunsvotti taitaa olla koodaustaitoisempi kuin minä, heh... mutta siis Hunsvotti on tehnyt joitain parannuksia koodiin, jonka toin ruotsinkielisestä Wiktionarystä -- kuitenkaan koodi ei ole vielä valmis! Kannattaa tyhjentää selaimen välimuisti eli kai Ctrl+Shift+R tai jotain tuohon suuntaan, koska minulla ei lue undefined. --Hartz (keskustelu) 30. toukokuuta 2013 kello 15.09 (UTC)Vastaa
Possessiivipronominiluokat
Viimeisin kommentti: 11 vuotta sitten6 kommenttia2 henkilöä keskustelussa
Hmmm... ei missään! Tuo luokka oli tyhjä. Poistin parisenkymmentä luokkaa pari päivää sitten, koska ne olivat tyhjiä. Uskon, että luokat tyhjentyivät kun yhteys-mallinetta on säädetty. Eli kai niin, että aikaisemmin yhteys-malline luokitteli possessiivi- ja muut pronominit automaattisesti niihin luokkiin, mutta tuo malline meni kai rikki kyseisissä tapauksissa. Asia korjaantuu kai siis sillä, että yhteys-mallineiden merkinnät ja Module:yhteys/taulukot tarkastetaan, sitten luokkia voi palauttaa tarpeen vaatiessa. Kun luokan palauttaa, sen sisältämät luokat ja mahdolliset iw:t palautuvat sellaisina kuin ne olivat ennen poistoa. --Hartz (keskustelu) 30. toukokuuta 2013 kello 15.24 (UTC)Vastaa
Mä en pysy yhtään perässä, oon ollut niin kauan poissa täältä, että mitä noi modulet edes ovat? Tiedätkö, miksi muuten perpron-malline luokittaa sanan luokkaan Kroatian kielen persoonapronominit vaikka perproniin sisällytetty kieliaakkostus-malline luo hr-lyhenteestä sanan "Kroaatin"? -- Puisque (keskustelu) 30. toukokuuta 2013 kello 15.58 (UTC)Vastaa
Joo, no siis nuo olivat automaattisia muutoksia ja niissä ei muutettu isoja alkukirjaimia pieniksi vaan käytettiin olemassa olevia merkintöjä sellaisinaan. Muutoksia tehtiin tuhansia ja tuhansia, niin esim. 10-20 kpl ei ole haitaksi, ja tietenkin vähitellen merkinnät korjaantuvat kun niissä on korjattavaa. --Hartz (keskustelu) 4. kesäkuuta 2013 kello 04.44 (UTC)Vastaa
Viimeisin kommentti: 11 vuotta sitten2 kommenttia2 henkilöä keskustelussa
Huomenta! Niin mikä oli tuon palauttamisen idea???? Itse en nähnyt siinä mitään mieltä, koska pidän noita mallineita täysin tarpeellisina. Kumosin muokkauksesi, perustelut edellisessä lauseessa.--Sentree (keskustelu) 6. kesäkuuta 2013 kello 08.06 (UTC)Vastaa
I guess the proper translation is historismi. It's quite rare a word, used in philosophy of history. Sorry, I'm not well-versed in topics such as philosophy, sociology etc. --Hartz (keskustelu) 24. elokuuta 2013 kello 18.13 (UTC)Vastaa
H-Botin toiminnasta
Viimeisin kommentti: 11 vuotta sitten2 kommenttia2 henkilöä keskustelussa
Uusien sanojen luominen (muokkauskentän yläpuolinen "syöttölomake")
Viimeisin kommentti: 11 vuotta sitten6 kommenttia3 henkilöä keskustelussa
Moro. En nyt löytänyt (tai rehellisemmin ilmaistuna jaksanut etsiä...) keskustelua tuosta muokkausominaisuudesta. Eniveis, homma ei oikein saksan kohdalla, niin mitä olet mieltä, voisiko ton kielen poistaa valikoimasta kunnes homma toimisi? Kohärenz-artikkelia luodessani systeemi tarjosi automaattisesti väärää syöttötapaa (tai siis eri kuin mun käyttämää tapaa, jota en tiedä muiden vastustaneen): ==Saksa== ===Substantiivi=== {{substantiivi|de|{{subst:auto-aak|de|Kohärenz}}}} # ], ]
...vaikka oikeasti sanan kylkeen kuuluisi de-subsia käyttävien artikkeleiden tapaan se taivutusloota sivun oikeaan laitaan. Miten tohon syöttöominaisuuteen saisi de-subsin (kaikkine hienouksineen eli genetiiveineen, monikon päätteineen jne.) mukaan? -- Puisque (keskustelu) 3. lokakuuta 2013 kello 20.52 (UTC)Vastaa
Hei! Toin tuon syöttölomakkeen ruotsinkielisestä Wiktionarystä, jonka jälkeen Hunsvotti on parannellut sitä. Syöttölomake on melko yksinkertainen... se pyrkii tukemaan monia kieliä, mutta ei välttämättä kunnolla... Kyse taitaa olla vaikeasta ominaisuuden toteutuksesta, niin ensin varmaan kannattaa poistaa saksan kieli valikoimasta ja tuoda se takaisin valikoimaan, jos minä tai Hunsvotti saamme saksan kielen pelittämään hienommin. --Hartz (keskustelu) 4. lokakuuta 2013 kello 04.45 (UTC)Vastaa
Mietin asiaa enemmän, niin vaillinainen toiminnallisuus saksan kielen kohdalla on parempi kuin ei saksan kieltä vaihtoehtona ollenkaan. Eli mielestäni säilytetään vaillinainen toiminnallisuus, mutta pyritään lisäämään hienoudet. --Hartz (keskustelu) 6. lokakuuta 2013 kello 06.50 (UTC)Vastaa
Terve. Syöttölomake käyttää joillekin kielille substantiivi, adjektiivi ... -mallineita, koska monet xx-subs-mallineet arvailee sanojen taivuttelua ja syöttölomake on ainakin toistaiseksi ajateltu lähinnä satunnaisia kirjoittajia varten. Esim. en-subs-mallineeseen lisää oletuksena monikkoon -s:n: {{en-subs|ch|ild}} → childs. Paras ratkaisu olisi mielestäni, että mallineet ei arvaile taivutuksia oletuksena ja joku mallineiden käyttöä ymmärtävä voisi helposti lisätä puuttuvat parametrit. Tai sitten lisätä niihin joku parametri, joka pitää poistaa. --Hunsvotti (keskustelu) 6. lokakuuta 2013 kello 09.35 (UTC)Vastaa
Hunsvotti, miksi malline ei voisi kielikohtaisesti tehdä oletuksia? Varmaan 99,99999999999 prosenttia englannin monikkoon taipuvista substantiiveista saa s-päätteen ja ylivoimainen enemmistö taipuu sekä yksikössä että monikossa eli kategorinen oletuksien poistaminen on mielestäni lähinnä turhan työn teettämistä. -- Puisque (keskustelu) 9. lokakuuta 2013 kello 20.34 (UTC)Vastaa
Käännöslaatikoiden selitteet
Viimeisin kommentti: 11 vuotta sitten4 kommenttia2 henkilöä keskustelussa
Terve. Hienoa työtä käännöslaatikoiden selitteiden lisäämisessä. Lisääkö H-Bot automaattisesti selitteet sanoille, joilta se puuttuu vai onko tarkoitus lisätä se käsin uusille sanoille? Hunsvotti (keskustelu) 6. lokakuuta 2013 kello 09.24 (UTC)Vastaa
Kiitos! Käsin on tarkoitus lisätä nykyään. H-Botilla kykenin siirtämään vain ensimmäisen sananselityksen ensimmäiseen käännöslaatikkoon, mutta mallineet ja linkit ovat vaikeita. Onnistuin ihan ok tuossa, mutta nyt on vielä hieman korjailtavaa ja tietysti jokaiseen käännöslaatikkoon (jos niitä on artikkelissa useampia) pitäisi olla oma selitteensä. Eteenpäin päästiin juu bottiavusteisesti, nyt sitten käsin hiotaan kuntoon! :) --Hartz (keskustelu) 6. lokakuuta 2013 kello 10.59 (UTC)Vastaa
Wikisanakirjan ohjelmisto MediaWiki päivittää toimintosivuja vähän väliä. Kyseisellä toimintosivulla lukee: "Nämä tiedot ovat välimuistista, ja ne on päivitetty viimeksi 10. syyskuuta 2013 kello 13:43:02." Eli torstaina/eilen lista on päivitetty. --Hartz (keskustelu) 11. lokakuuta 2013 kello 13.05 (UTC)Vastaa
Olihan artikkelissa puutteita. Muistaakseni sanariviä ei ollut artikkelissa lainkaan. Päällimäisenä mieleeni tuli, että metsähakkeesta täytyy olla artikkelissa maininta. --Hartz (keskustelu) 19. lokakuuta 2013 kello 13.17 (UTC)Vastaa
Kunnianloukkaus-yhteenvedoista vihje sinulle
Viimeisin kommentti: 10 vuotta sitten2 kommenttia2 henkilöä keskustelussa
Hei, loin mallineen kunnia. Mallineella on tarkoitus varoittaa käyttäjiä, jotka lisäävät tekstiä tai aineistoa, joka on mahdollisesti toisen kunniaa loukkaava. Tämä siis vihjeenä, kun olet artikkelista omituinen piilottanut muutamien versioiden näkyvyyttä yhteenvedolla Mahdollinen kunnianloukkaus. Artikkelin keskustelusivulla on toinen edhotus sivun vandalisoinnin torjumiseksi.--Sentree (Kysy rohkeasti!!!) Tarkkaile26. marraskuuta 2013 kello 14.01 (UTC)Vastaa
Viimeisin kommentti: 10 vuotta sitten2 kommenttia2 henkilöä keskustelussa
Nyt kun otit puheeksi tuon asian, täällä olisi muutama IP-osoite, joilla on pysyvä esto. Avoimilta välityspalvelimilta ei tietenkään poisteta estoa, mutta muilta IP:iltä voisi ottaa vanhentuneita estoja pois.--Sentree (Keskustele) 8. helmikuuta 2014 kello 15.14 (UTC)Vastaa
Joo, siis IP-osoitteita ei kannata estää pysyvästi, kun IP-osoitteet vaihtuvat. Esimerkiksi oma IP-osoitteeni vaihtuu silloin tällöin ja olisin harmissani, jos juuri minulle sattunut IP-osoite olisi estetty. Poistin nuo Wikisanakirjan ylläpitäjien asettamat ikuestot. Käyn vielä läpi ne avointen välityspalvelinten estot. Ne ovat todella vanhoja... nekin ikuestot voidaan ehkä poistaa. --Hartz (keskustelu) 8. helmikuuta 2014 kello 15.19 (UTC)Vastaa
Keskustelua etunimiyhdistelmistä
Viimeisin kommentti: 10 vuotta sitten1 kommentti1 henkilö keskustelussa
Viimeisin kommentti: 10 vuotta sitten1 kommentti1 henkilö keskustelussa
Hei, romaniassa pitäisi virallisesti käyttää ș ja ț -kirjaimia ş:n ja ţ:n sijaan.
Sanat on kuitenkin alun perin lisätty käyttäen sediljiä, koska tätä käytettiin en.wiktionaryssä ja käytetään edelleen suurimmassa osassa romaniankielistä tekstiä webissä. En.Wiktionaryssa tuo sivujen siirto on kuitenkin tehty jo jonkin aikaa sitten, ja muut Wiktionaryt ovat näköjään seuranneet perässä.
Itse olen ollut liian laiska siirtämään artikkeleita ja lisäksi pitäisi korjata kirjaimet artikkelien sisällä (mm. mallineissa). Tämä olisi kuitenkin hyvä tehdä jossain vaiheessa jotta mm. kielilinkit toimisivat. --Mikko Paananen (keskustelu) 18. helmikuuta 2014 kello 22.29 (UTC)Vastaa
Hei, kiitoksia huomautuksesta. Oli tarkoitus antaa ikuinen esto, mutta valitsin valikosta vahingossa viereisen vaihtoehdon. Minulla on ollut tänään päänsärkyä ja kaikenlaisia pieniä virheitä on sattunut. En oikein muokkaile tänään kun kirkas ruutu koskee silmiäni. :-) --Hartz (keskustelu) 3. maaliskuuta 2014 kello 14.54 (UTC)Vastaa
Osoitepaljastajaksi
Viimeisin kommentti: 10 vuotta sitten2 kommenttia2 henkilöä keskustelussa
Hei, olit 18. helmikuuta aloittanut keskustelun kahvihuoneessa osoitepaljastajien oikeuksista. Mielestäni tänne tarvittaisiin edes yksi osoitepaljastaja, joten kysyn sinulta, oletko halukas ottamaan kyseisen työkalun käyttöösi?--Sentree (Keskustele) 14. maaliskuuta 2014 kello 16.52 (UTC)Vastaa
Joudun kieltäytymään kunniasta. Ehdottaisin Mikko Paanasta paikalliseksi osoitepaljastaksi, sillä hänellä on yhtenäisempi muokkaushistoria kuin minulla ja moninkertaisesti muokkauksia kertynyt tähän päivään mennessä. Itse asiassa Mikko Paanasesta kannattaisi tehdä byrokraatti. Olen ollut pitkästä aikaa aktiivinen 10/2012 alkaen ja olen näillä näkymin epäaktiivinen kesän 2014. --Hartz (keskustelu) 14. maaliskuuta 2014 kello 16.57 (UTC)Vastaa
Ylläpitoäänestykseni arkistointipyyntö
Viimeisin kommentti: 10 vuotta sitten2 kommenttia2 henkilöä keskustelussa
Hei, nyt kun olet aktiivinen, voitko arkistoida ylläpitoäänestykseni? Se päättyi vähän aikaa sitten ja koen, etten ole oikea ihminen/käyttäjä arkistoimaan sitä, koska sen aihe käsittelee minua.--Sentree (Keskustele) 12. huhtikuuta 2014 kello 16.44 (UTC)Vastaa
Kiitoksia ilmoituksesta. Arkistoitu. Kannatan todennäköisesti seuraavassa ylläpitäjyysäänestyksessä. Toimintasi poistettavissa sivuissa on ollut esimerkillisen ahkeraa ja muutenkin erinomaista. Äänestyksessä taidettiin peräänkuuluttaa artikkelimuokkauksia ja sellaista aktiivista ja esimerkillistä artikkelien muokkaamista ja lisäämistä? Aikaisemmin artikkelien lisäämisessä, määritelmien laatimisessa ja Monntag-jutussa on tapahtunut joitain virheitä. Näitä ominaisuuksia on helppo kehittää -- tekemällä oppii! Ja vähitellen homma luistaa entistä paremmin! :) --Hartz (keskustelu) 12. huhtikuuta 2014 kello 16.58 (UTC)Vastaa
Luokittelemattomien sivujen päivittyminen
Viimeisin kommentti: 10 vuotta sitten2 kommenttia2 henkilöä keskustelussa
Morjes. Jeps, tuolla roikkuu kymmenittäin mm. ranskan adjektiiveja, jotka päivittyivät sinne jokin aika sitten kun sössin mallineiden kanssa, mutta asia on nyt korjaantunut ja artikkelit ovat oikeissa luokissaan. Tuo ei silti vieläkään päivity ainakaan ranskan adjektiivien kohdalla. Sama näyttäis pätevän latinan substantiivien taivutusmuotoihin. Onko Sinulla aavistusta, mistä tuo bugi mahtaisi johtua? -- Puisque (keskustelu) 20. huhtikuuta 2014 kello 19.45 (UTC)Vastaa
Viimeisin kommentti: 10 vuotta sitten13 kommenttia2 henkilöä keskustelussa
Moi, muuten tosi hyvä toi automaattinen monikkosivun, mutta tossa on se vika, että ensimmäinen kirjain ja toinen kirjain pitäs lajitella, ja että -es-monikkoa ei oteta siinä nyt huomioon. (esim. {{en-monikko|b|itch|es}}, ei {{en-monikko|bitch}}) Lisäks vähän häiritsee yhteen syssyyn pistetyt otsikot, olis siedettävämpää muokata, jos otsikkojen välissä ja substantiivi-otsikon ja sanarivin välissä on tyhjä rivi. -- Puisque (keskustelu) 28. huhtikuuta 2014 kello 09.22 (UTC)Vastaa
Ok, noita tyhjiä rivejä voidaan lisätä. Tuo en-monikko-mallineen käyttö on vähän vaikeampi tapaus. Otin mallia artikkeleista, joissa oli käytetty en-monikko-mallinetta (ja malline toimi kyseisellä tavalla). Hmm... varmaan sitten pitäisi kirjoittaa lyhyt Lua-moduuli, joka ottaisi argumentteina sanan perusmuodon (bitch) ja monikkomuodon (bitches) ja muuntaisi muotoon b|itch|es. Joka tapauksessa sanan perusmuoto on saatava preload-templateen. Tämä argumenttien antaminen preload-templateen on huhtikuussa 2014 tullut uutuus. Toisaalta preload-templatelle voisi antaa argumentteina bitch ja bitches, mutta muokkausnäkymässä näitä ei pysty käsittelemään muuten kuin mallineen parametreina {{en-monikko|bitch|bitches}}-tyyppisesti, joten ratkaisuksi jää moduuli. --Hartz (keskustelu) 28. huhtikuuta 2014 kello 09.50 (UTC)Vastaa
Yritin tehdä Lua-moduulia aiheesta ja pääsinkin jo aika pitkälle. User:Puisque, eikö sivulla en-monikko sen wheel-esimerkin merkinnän pitäisi olla mallineen sisällä {{en-monikko|w|heel|s}}. Siis s-kirjain puuttuu lopusta kai? Muissa kolmessa esimerkissä on pyritty saamaan nimenomaan monikkomuoto mallineeseen (luokittelua varten?). --Hartz (keskustelu) 28. huhtikuuta 2014 kello 11.51 (UTC)Vastaa
Juu, s-monikko tosiaan on niin yleinen. Tarkastelin eri mallineita viime päivien aikana useampaan otteeseen ja päädyin ajatukseen, että en-monikko-mallineessa s-kirjainta ei tarvitse merkitä sarakkeeseen erikseen. Hienoa jos selviämme vähemmällä työllä heh. :) --Hartz (keskustelu) 5. toukokuuta 2014 kello 16.54 (UTC)Vastaa
Heh, luulin etta halusit niita valeja! >D Tein botin merkintoihin nyt korjauksen, kun teen botilla viela yhden suuren eran taivutusmuotoja. Voin myohemmin fiksata niita muokkausnakyman valeja jo luoduissa artikkeleissa, joihin valit tulivat hieman eri tavalla. Eihan niilla valeilla ole merkitysta sen kannalta mita artikkeliin tulostuu, mutta yhtenaisyyden vuoksi ja voin samalla poistaa ylimaaraisia rivinvaihtoja jos on kaksi tai kolme esimerkiksi perakkain. --Hartz (keskustelu) 8. toukokuuta 2014 kello 04.51 (UTC)Vastaa
Olisin halunnut pitää mallineen artikkelissa, mutta kun monikko oli virheellinen enkä saanut monikkoa korjattua, korvasin mallineen yksinkertaisemmalla merkinnällä. Käytetään ilman muuta es-subsia kun sen merkinnät saadaan oikeiksi, kuten nyt merkinnät taitavat olla oikein. :-) --Hartz (keskustelu) 9. toukokuuta 2014 kello 15.06 (UTC)Vastaa
Sitten vähän eri aiheesta kysymys, joka kiinnostaa minua. (Jos minusta mahdollisesti joskus tulee ylläpitäjä) Milloin perusteella Sopimaton käyttäjänimi estetylle kuuluu laittaa tunnusten luontiesto, automaattinen IP-osoitteiden esto, sähköpostin lähettämisesto tai oman keskustelusivun muokkausesto?--Sentree (Keskustele) 9. toukokuuta 2014 kello 15.31 (UTC)Vastaa
Hmmm... ei tuohon kai mitään yleispätevää sääntöä ole? IP-osoitteella muokkaavalta voidaan estää käyttäjätunnuksen luominen -- estonäkymä antaa oletusarvoisen valinnan "Estä tunnusten luonti". Tuo estää IP-osoitetta luomasta käyttäjätunnuksen (esim. "Käyttäjä:Hartz on apina" jne.). IP-osoitteella muokkaavan tapauksessa ei ole tarvetta muuhun (juuri koskaan). Hyvin toimiviksi on todettu ns. "range blockit", joissa estetään useita IP-osoitteita kerralla, esim. 135.89.0.0/16 -- näillä saadaan IP-osoitteilla vandalisoivia kuriin tehokkaasti (voidaan käyttää kun vandaalin IP-osoite vaihtuu jatkuvasti, jolloin yksittäisen IP-osoitteen estäminen kerrallaan on toimimatonta). Pahimmat vandaalit käyttävät IP-osoitteita -- nämä ovat vandaaleina pahempia kuin käyttäjätunnuksilla vandalisoivat, sillä käyttäjätunnuksen saa estettyä kerralla ja pysyvästi toisin kuin IP-osoitteen/IP-osoitteet.
Käyttäjätunnuksen kohdalla estonäkymän valinnat ovat hieman eri. Käyttäjätunnuksen estonäkymässä ovat oletusarvoisina valintoina "Estä tunnusten luonti" ja "Estä automaattisesti viimeisin IP-osoite, josta käyttäjä on muokannut, sekä ne osoitteet, joista hän jatkossa yrittää muokata". Yleensä ei ole tarvetta mihinkään erikoiseen eli mennään niillä mitä oletusarvoisina valintoina tarjotaan. Nuo sähköpostin lähettämisesto tai oman keskustelusivun muokkausesto ovat käytettävissä siinä tapauksessa, että käyttäjätunnus lähettää häiriköivästi sähköpostiviestejä lähetä sähköpostia -toiminnon kautta esim. estäneelle ylläpitäjälle tai käyttäjätunnus häiriköi omalla keskustelusivullaan. Nuo ovat ihan extravalintoja, joita ei tarvitse käyttää käytännössä koskaan (vain kun aivan erityinen tarve). Estoa voidaan myös muuttaa vielä sitten kun esto on annettu eli näitä extravalintoja voidaan valita sitten jo annettua estoa "tehostamaan". --Hartz (keskustelu) 9. toukokuuta 2014 kello 15.52 (UTC)Vastaa
Muutamat kommenttisi
Viimeisin kommentti: 10 vuotta sitten4 kommenttia3 henkilöä keskustelussa
, , Minä en oikein näe Pxoksen kommenteissa mitään häiriköivää. Minusta tuntuu, että liioittelet hieman noissa linkittämissäni kommenteissasi ja pyytäisin sinua ottamaan lungisti. Kuten Jmk sanoi, "Aiheeton häiriköinnistä syyttely saattaa kyllä olla häiriköintiä.", joten senkin puoleen kehottasisin sinua harkitsemaan sanojasi. (Älä ota tätä viestiä loukkauksena tai muuna sättimisenä, mutta tiennet, mitä ajan takaa?)--Sentree (Keskustele) 15. toukokuuta 2014 kello 17.17 (UTC)Vastaa
Otankin ihan lungisti. Ilmaisin vain mielipiteeni Pxoksen 15. toukokuuta 2014 tekemistä muokkauksista ja kerroin mitä en tapauksessa tee. Uskon sananvapauteen enkä mielelläni sensuroi kirjoituksia edes keskustelusivuilta. Muut ylläpitäjät arvioikoon puolestani miten hyödyllisiä Pxoksen kommentit ovat tai mitä hän niillä tavoittelee -- ei se ainakaan sanakirjan kirjoittamista nähdäkseni ole. Pahoittelen jos häiriköinti oli liian raskas sanavalinta. Olen Pxoksen kanssa jo aikaisemmin paininut. Onhan ylläpitäjiä täällä muitakin kuin mää, niin heille voi tämän sälyttää. --Hartz (keskustelu) 15. toukokuuta 2014 kello 17.32 (UTC)Vastaa
Viimeisin kommentti: 10 vuotta sitten2 kommenttia2 henkilöä keskustelussa
Hetkinen! Eikös poistoäänestyksen tulos ollut 75% kannatti poistoa ja 80% vaaditaan poistoon? Poistit sanan, vaikka alle 80% kannatti poistoa. Tuolla poistoa kannatti 3 (Puisque, Hartz ja Sentree) ja vastusti yksi (Pjr). Mitä minä olen käsittänyt, kolme neljästä on 75% ja 75% on alle 80%, eli tulos oli säilytetään. Joten toimit poistaessasi artikkelin sovitun käytännön vastaisesti!--Sentree (Keskustele) 12. kesäkuuta 2014 kello 19.11 (UTC)Vastaa
Ohops, jotenkin sekaannuin kirjoitettuani keskustelusivullesi aiheesta ja sitten asia olikin toisinpäin, örgh. Palautettu. Taidan mennä nukkumaan pikimmiten, kun tällaista sattuu. --Hartz (keskustelu) 12. kesäkuuta 2014 kello 19.18 (UTC)Vastaa
verbipilkkoja
Viimeisin kommentti: 10 vuotta sitten2 kommenttia1 henkilö keskustelussa
Viimeisin kommentti: 10 vuotta sitten2 kommenttia2 henkilöä keskustelussa
Terve. Keksin tavan, jolla saadaan vandaalit väsytettyä lopullisesti. Yleensä, kun sinä laitat suojauksen, laitet pysyvän suojauksen niin, että se joudutaan poistamaan manuaalisesti. Kannattaa mieluummin tehdä niin, että laitat vuoden mittaisen suojauksen (itsestään loppuvan) ja annat sen olla sen vuoden. Tuolla tavalla saataneen vandaalit väsytettyä paremmin.--Sentree (Keskustele) 23. kesäkuuta 2014 kello 12.17 (UTC)Vastaa
Ikuinen suojaus on voimassa toistaiseksi ja voi olla voimassa esim. vuoden tai pidempään. Pitkien suojauksen pituuksien vaihtelu ei väsytä vandaaleja enempää eikä vähempää -- pääasia, että suojaus on vain riittävän pitkä (esim. viikon tai kaksi viikkoa, eikä 3 tuntia tai vain 1 vrk). --Hartz (keskustelu) 23. kesäkuuta 2014 kello 14.20 (UTC)Vastaa
85.76.49.196 ei saa mitään hyvää aikaan
Viimeisin kommentti: 10 vuotta sitten3 kommenttia2 henkilöä keskustelussa
Sentreehän noiden takana varmaankin on. Projektille tekisi kyllä hyvää estää Sentree ja hänen IP-osoitteista tekemänsä pelleilyt pariksi vuodeksi. Käyttäjän kehitys vandaalista paremmaksi on hyvin hidasta, ja asenneongelmat eivät ole poistuneet minnekään. --Pxos (keskustelu) 30. kesäkuuta 2014 kello 15.03 (UTC)Vastaa
Minäkin epäilen Sentreen olevan noiden muokkausten takana. Sentree on tainnut muokata useampia IP-osoitteita käyttäen. Erästä IP-osoitetta käyttäen on käyty Mikko Paanasen keskustelusivulla, lisäksi yhtä IP-osoitetta käyttäen on luotu Century Gothic -artikkeli ja Sentree on vienyt sen poistoäänestykseen. Tuossa ylempänä Sentreen mielestä vuoden pituisella estolla vandaalit saadaan väsytettyä nopeammin kuin ikuisilla estoilla, ja hän keksimästään tavasta minulle ystävällisesti tiedotti. --Hartz (keskustelu) 30. kesäkuuta 2014 kello 15.49 (UTC)Vastaa
Väkät
Viimeisin kommentti: 10 vuotta sitten1 kommentti1 henkilö keskustelussa
Väärinkäyttösuodattimiin olisi hyvä tehdä varoitukset käyttäjille selitystekstin kera eikä pelkkää "älä salli" -estoa, joka ei kerro kenellekään mitään. Lisäksi olisi hyvä laittaa selitystekstiin linkki sivulle, jonne suodattimesta voi valittaa. --Pxos (keskustelu) 1. heinäkuuta 2014 kello 10.30 (UTC)Vastaa
Mallineet & isot alkukirjaimet
Viimeisin kommentti: 10 vuotta sitten3 kommenttia2 henkilöä keskustelussa
Joo, olen tietoinen tuosta ongelmasta. Ei se valtava kämmi ole ollut, mutta jonkinmoinen joo. Myöhemmin olen käyttänyt sellaista viritystä, joka pakottaa isot alkukirjaimet pieniksi ja poistaa välitkin. Englannin sanojen kohdalla kävi näitä, kun jotkin englannin adjektiivit alkavat isolla (pieni osa loppujen lopuksi). Kait nuo voisi poimia tietokantadumpista kerralla ja pakottaa kirjaimet pieniksi botilla kerta-ajona. --Hartz (keskustelu) 11. heinäkuuta 2014 kello 12.01 (UTC)Vastaa
Viimeisin kommentti: 10 vuotta sitten2 kommenttia1 henkilö keskustelussa
Kappas! Nyt minä sen keksin! Jos sinä kykenet luomaan sellaisen väärinkäyttösuodattimen, joka estää IP-osoiteavaruuksia 37.136.0.0/16 ja 37.219.0.0/16 muokkaamasta artikkelia omituinen, suojausta ei välttämättä tarvittaisi. En tiedä, onko sellainen mahdollinen, mutta sen tiedän, että noista IP-ooiteavaruuksista kyseistä artikkelia sotketaan.--Sentree (Keskustele) 22. heinäkuuta 2014 kello 19.13 (UTC)Vastaa Ajattelin vain ehdottaa, koska se on suojattu mielestäni turhan monta kertaa näin lyhyessä ajassa eikä suojauksista ja/tai avaruusestoista ole ollut juurikaan apua. (Saat sanoa toki myös, jos ehdotukseni oli huono.)--Sentree (Keskustele) 22. heinäkuuta 2014 kello 19.16 (UTC)Vastaa
Yläpohja
Viimeisin kommentti: 10 vuotta sitten1 kommentti1 henkilö keskustelussa